Ekomatkaajat Uutiskirje 5/2011

Ehtiikö vapaaehtoistyössä saamaan mitään aikaan?

Olen taas pikapuoliin pakkaamassa rinkkaani ja lähdössä vapaaehtoistöihin Thaimaahan. Jo alkuvuodesta päätin, että teen projektitöitä koko kauden ja viime viikot olen pohdiskellut sitä, että miksi oikein olen menossa projektiin ja mitä haluan viiden kuukauden aikana siellä saada aikaan.

Huomaan, että nälkä on kasvanut syödessä. Tuntuu siltä, että minun pitäisi saavuttaa työlläni jotain erityistä, mutta sitten ihmettelen omaa asennettani. Mitä vapaaehtoistyöllä voi viidessä kuukaudessa saavuttaa? Onko sillä mitä teen, oikeasti merkitystä.
Merikilpikonnien suojelutyötä ja ympäristönsuojelutyötä on tehty tässä paikassa jo 16 vuotta, josta saman organisaation kanssa 10 vuotta. Saavutuksia ja vaikutuksia on silti vaikea mitata. Riittääkö omaksi saavutukseksi se, että projekti jatkaa työtään niin kuin aiemminkin?

Vai olisiko hyvä tavoite se, että oppii ymmärtämään paikallisten tavoitteita ja pystyy tukemaan heitä niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Entä, jos ne ovatkin projektin tavoitteiden kanssa ristiriidassa. Olen kuitenkin hyvin positiivisella mielellä lähdössä töihin. Saaren lähivesille on suunnitteilla useampia meriruohonsuojelualueita paikallisten aloitteesta.

Projektiorganisaatiomme ehdotti, että suojelualueisiin lisättäisiin pari meille tärkeää aluetta ja ne hyväksyttiin mukaan. Vau! Hieno fiilis. Vielä ei tiedetä, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta ehkä viiden kuukauden aikana sen näkee. Nyt ainakin näyttäisi siltä, että olemme paikallisten kanssa samoilla linjoilla. Tuskin maltan odottaa, että pääsen tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.

Kirjoitan blogia kauden kulumisesta ja toivon, että monet teistä innostuvat lähtemään mukaan ja katsomaan itse paikan päälle mitä vapaaehtoistyössä saa aikaan.

Marjut

Thaimaan projekti

Thaimaan projektissa on monenlaisia uusia mahdollisuuksia ensi kaudella. Kautta on pidennetty kuukaudella ja projektiin voi osallistua joulukuun alusta huhtikuun loppuun.
Projektia on laajennettu myös viereiselle Koh Ran saarelle, joka on ekosysteemiltään hyvin erilainen kuin Koh Phra Thong. Vapaaehtoiset voivat osallistua projektiin molemmilla saarilla erikseen tai yhdistettynä esim. 3 viikon aikana. Ensimmäiset kaksi viikkoa opiskellaan merikilpikonnien suojelua ja tutkimustyötä Phra Thongilla ja eletään paikallisessa kylässä ja kolmannen viikon voi viettää Ran saarella Ecolodgen majoituksessa ja tutustua sademetsän elämään.

Vapaaehtoisilla on halutessaan mahdollisuus myös osallistua paikallisten koralliriuttojen kartoitukseen 10.joulukuuta-20.tammikuuta välisenä aikana. Tähän aktiviteettiin osallistuminen vaatii uima- ja snorkalustaitoa. Koralliriutan kartoitukseen tarvittava osaaminen koulutetaan paikan päällä eli muuta kokemusta tähän ei vaadita.
Toki sääolot ja mm. laskuveden aikataulut vaikuttavat koralliriutan kartoittamisen aikatauluihin. Näiden aktiviteettien lisäksi vapaaehtoiset voivat tutustua mangrovemetsän tutkimukseen ja suojeluun, meriruohoalueen kartoitukseen, maa- ja makeanveden kilpikonnien kartoitukseen sekä erilaisiin aktiviteetteihin paikallisessa kylässä.

Projektiin on tulossa vapaaehtoisia ainakin 19.12., 6.1. ja 20.1. Muinakin päivinä voi toki projektin aloittaa ja jos olet kiinnostunut matkaseurasta projektiin, niin kysele meiltä lisää info (at)ekomatkaajat.fi

Illumination ja CarbonSoft lahjoittivat Thaimaan projektille aurinkokennoilla varustettua led-valaisimia. Nämä helpottavat arkiaskareitamme pimeinä aamuina, sillä kylässä ei ole sähköä kuin muutaman tunnin ajan iltaisin. Suurkiitokset lahjoituksesta!

Tapahtumia

Pidämme info-tilaisuuden Thaimaan projektista maanantaina 7.1. kello 16-18 Hub Helsingin tiloissa, Annankatu 31-33 C. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan lisää projektista.

Reilun matkailun yhdistys järjestää jäsenillan teemalla vapaaehtoistyö keskiviikkona 9.1. kello 18-20. Ekomatkaajien jäsenet ovat myös tervetulleita mukaan. Ilmoittautumisia toivotaan etukäteen info (at) reilumatkailu.fi. Tilaisuus on maksuton.

Palautetta projekteista

Kesällä Kaisa, Sirpa ja Tiina osallistuivat vapaaehtoistyöhön merikilpikonnien pelastuskeskuksessa Linosalla. Kaikki kolme antoivat projektista hyvää palautetta ja kertoivat ihastuneensa Linosan saareen.

Tiina kirjoitti projektikokemuksestaan jutun. Tässä lyhyt pätkä jutusta:

"Päivämme vapaaehtoisina italialaisella Linosan saarella sijaitsevassa merikilpikonnien pelastuskeskuksella alkavat espresson keittämisellä. Kauppavuorossa oleva hakee päivän ruoat ja juomat ja kärrää ne ostoskärryillä pienen kylän katuja pitkin. Kymmenen maissa ajamme polkupyörillä turisteillekin auki olevalle keskukselle ja autamme paikallisia työntekijöitä parhaamme mukaan. Mittaamme loukkaantuneiden kilpikonnien hengittämistahtia, maalaamme puuaitoja, ompelemme uusia verhoja.
Vapaaehtoismatkailusta joutuu maksamaan. Osa pitääkin ajatusta kilpikonnien hoivaamisesta piskuisella välimeren saarella omalla rahalla hulluna; miksi kukaan haluaisi maksaa työnteosta omalla kesälomallaan?

Summat eivät kuitenkaan ole suuren suuria, niillä saa majoituksen ja raha menee hyvään tarkoitukseen; tässä tapauksessa merikilpikonniensuojeluun. Ja tärkeintä on muistaa, että vapaaehtoistyöntekijä on kuitenkin se joka yleensä hyötyy eniten.

Vapaaehtoismatkailussa pääsee lähemmäksi paikallista elämää ja arkea. Luonnonsuojelua ei katsota ulkopuolelta vaan kokemukset tulevat tekemisen ja osallistumisen kautta."