June 11, 2021

Merikilpikonnien uhat osa 1

Posted By : Maria Ojajärvi/ 12 0

Arvioituna vain yksi tuhannesta merikilpikonnasta selviytyy täysikasvuiseksi. Merikilpikonnat kohtaavat luonnossakin erilaisia vaaroja, mutta merkittävimmät uhat ovat ihmisten aiheuttamia. Ihmisten toimien vuoksi merikilpikonnat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Mikä kilpikonnia uhkaa?

Merikilpikonnia uhkaa pyydystäminen

Monissa rannikolla sijaitsevissa yhteisöissä merikilpikonnia käytetään ravinnon lähteenä. Pesintäaikaan pyydystetään merikilpikonnien munien lisäksi aikuisia merikilpikonnia. Ravinnon lisäksi merikilpikonnan osia käytetään esimerkiksi koristeina. Useat maat ovat kieltäneet merikilpikonnien pyydystämisen ja munien ottamisen, mutta valvonta on vähäistä ja salametsästystä tapahtuu paljon.

Laiton kilpikauppa

Karettikilpikonna tunnetaan kauniista kilvestään. Sen vuoksi niitä on metsästetty jo vuosisatojen ajan korujen ja muiden tuotteiden valmistukseen. Tämän vuoksi karettikilpikonnat ovat erittäin uhanalaisia. Tutkijat arvioivat, että karettikilpikonnien määrä on laskenut 90 % viimeisen 100 vuoden aikana.

Kaupallinen kalastus

Joka vuosi satoja tuhansista merikilpikonnia joutuu kalastajien sivusaaliiksi ympäri maailmaa. Maailmanlaajuinen arvio kalastuksen aiheuttamien sivusaaliiden, vaurioiden ja kuolimien määrästä on valtava. 150 000 kilpikonnaa kuolee katkaraputroolareihin. Yli 200 000 valekarettikilpikonnaa ja 50 000 merinahkakilpikonnaa joutuu sivuaasaaliiksi, vahingoittuu tai kuolee kalastussiimojen vuoksi.

Merten jäte-ongelma

Arvioidaan, että yli 100 miljoonaa merenelävää kuolee meressä olevan muovijätteen takia. Jäte kulkeutuu kaatopaikalta mereen. Sen seurauksena tuhannet merikilpikonnat nielevät vahingossa muovia luullen sitä ruoaksi. Erityisesti merinahkakilpikonnat eivät kykene erottamaan meduusoja kelluvista muovipusseista.

Keinotekoisen valaistuksen vaikutus

Pesivät merikilpikonnat tarvitsevat hiljaisia ja pimeitä rantoja, jotta niiden lisääntyminen onnistuisi. Merikilpikonnat joutuvat kilpailemaan rannan käytöstä turistien, yritysten ja rannalla asuvien ihmisten kanssa. Keinotekoinen valaistus rannoilla estää naaraspuolisten merikilpikonnien pesimistä, ja voi aiheuttaa poikasille suuntavaiston menestystä. Sen sijaan, että ne kulkisivat merelle päin ne suuntaavat sisämaahan, missä ne usein kuolevat nestehukkaan, jäävät saaliiksi tai joutuvat yli ajetuiksi.

Rannikoiden “panssaroituminen”

Rannikoille lisätään meriseiniä, kiviröykkiöitä ja hiekkasäkkipinoja suojaamaan rannikkoaluetta sekä siellä sijaitsevia asutuksia rannikon luonnolliselta kulumiselta. Nämä rakennelmat kuitenkin häiritsevät merikilpikonnien pesimistä pienentämällä niiden pesimisaluetta ja työntävät niitä pesimään vähemmän suotuisille alueille.

Rantojen ravitseminen

Rannalle kuljetetaan ja pumpataan eroosiolle menetettyä korvaavaa hiekkaa. Vaikka rantojen ravitseminen on usein parempi vaihtoehto kuin niiden panssaroiminen, se saattaa silti vaikuttaa kielteisesti merikilpikonniin. Jos hiekka on liian tiivistynyttä, se voi vaikuttaa merikilpikonnien pesimiseen. Jos tuotu hiekka poikkeaa huomattavasti rannan alkuperäisestä hiekasta, se saattaa vaikuttaa pesäpaikan valintaan, kaivauskäyttäyttymiseen ja pesien kosteuspitoisuuteen. Jos rannan uudistaminen tapahtuu pesimäaikana, pesät saatetaan vahingossa haudata pinnan alle tai ajaa niiden päältä raskailla koneilla.

Ranta-aktiviteetittien vaikutus

Kun ihmiset käyttävät pesintärantoja, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia pesiville merikilpikonnille, niiden pesille sekä poikasille. Vakavin riski, minkä ihmisten lisääntynyt läsnäolo aiheuttaa on rannoilla pesivien kilpikonnien häirintä. Ihmisten yöllinen läsnäolo rannalla saattaa aiheuttaa kilpikonnien pesimisen lopettamisen ja paluun takaisin mereen. Rantakalusteet ja muut välineet voivat vähentää pesimisen onnistumista, ja myös rannalle ajaminen voi vaikuttaa negatiivisesti merikilpikonniin. Varsinkin yöaikaan tapahtuma ajaminen voi häiritä tai järkyttää merikilpikonnia tai jopa murskata mereen pyrkiviä poikasia. Kulkuneuvoista aiheutuvat urat voivat pitkittää poikasten pääsemistä mereen ja siten kasvattaa niiden mahdollisuutta joutua petojen saaliiksi.

Merten saastuminen

Meren saastumisella voi olla vakavia seurauksia sekä merikilpikonnille että niiden ravinnolla. Tutkimukset esittävät, että fibropapilloma-virus mikä tappaa useita merikilpikonnia voi olla sidoksissa meren saastumiseen. Kun saasteet kulkeutuvat mereen, ne saastuttavat ja tappavat vesikasveja ja eläimiä, jotka ovat usein merikilpikonnien ruokaa. Öljypäästöt, kemikaalit ja lannoitteiden valumiset ovat kaikki osallisia merien saastumiseen.

Ilmastonmuutos

Koska merikilpikonnat käyttävät merta ja maata elinympäristönään, ilmastonmuutoksella voi olla niille tuhoisia vaikutuksia. Vedenpinnan nousu kutistaa merikilpikonnien pesintärantojen kokoa. Lämpötilan nousu näkyy naaraspuolisten merikilpikonnien määrän kasvuna, sillä niitä syntyy korkeammassa lämpötilassa enemmän. Tämä voi johtaa geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen.

Osa 2 julkaistaan lähiaikoina!