Kilpikonnat

Tiesitkö, että kilpikonnat ovat uineet valtamerissä jo yli 100 miljoonan vuoden ajan? Ne selvisivät katastrofista, joka tuhosi dinosaurukset. On vaikea kuvitella, että kilpikonnien aika voisi olla pian ohi. Ihmiset ovat ajaneet kilpikonnat sukupuuton partaalle. Erään ennusteen mukaan merikilpikonnat kuolevat sukupuuttoon 10 vuoden kuluttua.

Merikilpikonnat auttavat koralliriuttoja ja meriheinän kasvualustoja kuljettamalla ravinteita rannikoille. Näin ollen niillä on myös erittäin tärkeä rooli Välimeren ja Adrianmeren ekosysteemeissä.

Merikilpikonnat ovat uhanalaistuneet kalastuksen, meren saastumisen ja roskaamisen vuoksi. Kalastajien verkkoihin menehtyy satoja tuhansia kilpikonnia vuosittain. Merissä kelluva muovi on todella yleinen merikilpikonnien kuolinsyy, koska kilpikonnat erehtyvät syömään muovia luullen sitä meduusaksi.

Tänä päivänä vain alle yksi tuhannesta kilpikonnan poikasesta selviää aikuiseksi, joten on tärkeää pitää aikuiset kilpikonnat hengissä. Lajin säilymisen kannalta on erityisen tärkeää, että kilpikonnien pesät säilyvät turvassa. Tarvitaan nimittäin useampi pesä, jotta saadaan se yksi tuhannesta.

Me voimme saada vielä merten elämän kukoistamaan ja pelastaa kilpikonnat. Voit auttaa kilpikonnia pitämällä rannat puhtaina. Välttämällä yöllistä oleskelua rannoilla, joissa kilpikonnat pesivät.

Vapaaehtoiset suojelutyössä

Erityisesti niissä maissa, joissa kilpikonnien munia ryövätään paljon pesistä, on rannan monitorointi tärkeää lajin säilymisen kannalta. Suojelun päätavoitteena on pitää munat turvassa. Monesti pelätään, että nousuvesi hukuttaa munat tai ne tulee syödyksi, jonka takia munat monesti siirretään turvallisempaan paikkaan tai keinohautomoon.

Jos pesä voidaan jättää paikoilleen, niin yleensä otetaan mitat pesän sijainnista, jotta sitä voidaan seurata. Poikasten kuoriutumisen jälkeen pesä tarkistetaan vielä kertaalleen ja kirjataan ylös, kuinka moni poikanen selviytyi.

Merikilpikonnan poikanen hiekalla.