Kilpikonnien suojelu

Miksi merikilpikonnia pitää suojella?

Kaikki merikilpikonnalajit ovat uhanalaisia. Niitä uhkaa merien saastuminen, ilmaston lämpeneminen ja erityisesti ihmisten teot. Yksi yleisistä merikilpikonnien kuolinsyistä on meressä kelluva muovi. Merikilpikonnat luulevat meressä kelluvaa muovia meduusaksi ja erehtyvät syömään sitä. Merikilpikonnien väheneminen ja poistuminen merien ekosysteemistä aiheuttaa haittoja myös ihmisille. Merikilpikonnat syövät myrkyllisiä meduusoja. Kun merikilpikonnia ei ole, meduusojen määrät räjähtävät merissä. Joissain paikoissa, kuten Thaimaassa, tämä on jo nähtävissä.

Meduusat syövät kalanmunia ja meduusojen lisääntyminen vähentää kalakantoja. Merikilpikonnat syövät pehmeitä koralleja, sieniä ja meriruohoa. Ne pitävät tietyt lajit kurissa ja siten pitävät huolta koralliriuttojen terveydestä. Merikilpikonnilla on erittäin tärkeä rooli Adrianmeren ja Välimeren ekosysteemeissä. Näiden lisäksi on monia muita tutkittuja vaikutuksia, mutta myös paljon mitä ei tiedetä, sillä merikilpikonnien tutkimus on pitkäjänteistä työtä, eikä vaikutuksia nähdä heti.

Joku viisas on kehottanut toimimaan ja auttamaan merikilpikonnia nyt. Vuonna 2030 voi olla liian myöhäistä auttaa, sillä ennusteen mukaan ne ovat siihen mennessä kuolleet sukupuuttoon.

>> Katso video kilpikonnien suojelusta.

Merikilpikonnien uhat

 Arvioituna vain yksi tuhannesta merikilpikonnasta selviytyy täysikasvuiseksi. Merikilpikonnat kohtaavat luonnossakin erilaisia vaaroja, mutta merkittävimmät uhat ovat ihmisten aiheuttamia. Ihmisten toimien vuoksi merikilpikonnat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Merikilpikonnia uhkaa pyydystäminen

Monissa rannikolla sijaitsevissa yhteisöissä merikilpikonnia käytetään ravinnon lähteenä. Pesintäaikaan pyydystetään merikilpikonnien munien lisäksi aikuisia merikilpikonnia. Ravinnon lisäksi merikilpikonnan osia käytetään esimerkiksi koristeina. Useat maat ovat kieltäneet merikilpikonnien pyydystämisen ja munien ottamisen, mutta valvonta on vähäistä ja salametsästystä tapahtuu paljon.

Laiton kilpikauppa

Karettikilpikonna tunnetaan kauniista kilvestään. Sen vuoksi niitä on metsästetty jo vuosisatojen ajan korujen ja muiden tuotteiden valmistukseen. Tämän vuoksi karettikilpikonnat ovat erittäin uhanalaisia. Tutkijat arvioivat, että karettikilpikonnien määrä on laskenut 90 % viimeisen 100 vuoden aikana.

Kaupallinen kalastus

Joka vuosi satoja tuhansista merikilpikonnia joutuu kalastajien sivusaaliiksi ympäri maailmaa. Maailmanlaajuinen arvio kalastuksen aiheuttamien sivusaaliiden, vaurioiden ja kuolimien määrästä on valtava. 150 000 kilpikonnaa kuolee katkaraputroolareihin. Yli 200 000 valekarettikilpikonnaa ja 50 000 merinahkakilpikonnaa joutuu sivuaasaaliiksi, vahingoittuu tai kuolee kalastussiimojen vuoksi.

Merten jäte-ongelma

Arvioidaan, että yli 100 miljoonaa merenelävää kuolee meressä olevan muovijätteen takia. Jäte kulkeutuu kaatopaikalta mereen. Sen seurauksena tuhannet merikilpikonnat nielevät vahingossa muovia luullen sitä ruoaksi. Erityisesti merinahkakilpikonnat eivät kykene erottamaan meduusoja kelluvista muovipusseista.

Keinotekoisen valaistuksen vaikutus

Pesivät merikilpikonnat tarvitsevat hiljaisia ja pimeitä rantoja, jotta niiden lisääntyminen onnistuisi. Merikilpikonnat joutuvat kilpailemaan rannan käytöstä turistien, yritysten ja rannalla asuvien ihmisten kanssa. Keinotekoinen valaistus rannoilla estää naaraspuolisten merikilpikonnien pesimistä, ja voi aiheuttaa poikasille suuntavaiston menestystä. Sen sijaan, että ne kulkisivat merelle päin ne suuntaavat sisämaahan, missä ne usein kuolevat nestehukkaan, jäävät saaliiksi tai joutuvat yli ajetuiksi.

Rannikoiden “panssaroituminen”

Rannikoille lisätään meriseiniä, kiviröykkiöitä ja hiekkasäkkipinoja suojaamaan rannikkoaluetta sekä siellä sijaitsevia asutuksia rannikon luonnolliselta kulumiselta. Nämä rakennelmat kuitenkin häiritsevät merikilpikonnien pesimistä pienentämällä niiden pesimisaluetta ja työntävät niitä pesimään vähemmän suotuisille alueille.

Rantojen ravitseminen

Rannalle kuljetetaan ja pumpataan eroosiolle menetettyä korvaavaa hiekkaa. Vaikka rantojen ravitseminen on usein parempi vaihtoehto kuin niiden panssaroiminen, se saattaa silti vaikuttaa kielteisesti merikilpikonniin. Jos hiekka on liian tiivistynyttä, se voi vaikuttaa merikilpikonnien pesimiseen. Jos tuotu hiekka poikkeaa huomattavasti rannan alkuperäisestä hiekasta, se saattaa vaikuttaa pesäpaikan valintaan, kaivauskäyttäyttymiseen ja pesien kosteuspitoisuuteen. Jos rannan uudistaminen tapahtuu pesimäaikana, pesät saatetaan vahingossa haudata pinnan alle tai ajaa niiden päältä raskailla koneilla.

Ranta-aktiviteetittien vaikutus

Kun ihmiset käyttävät pesintärantoja, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia pesiville merikilpikonnille, niiden pesille sekä poikasille. Vakavin riski, minkä ihmisten lisääntynyt läsnäolo aiheuttaa on rannoilla pesivien kilpikonnien häirintä. Ihmisten yöllinen läsnäolo rannalla saattaa aiheuttaa kilpikonnien pesimisen lopettamisen ja paluun takaisin mereen. Rantakalusteet ja muut välineet voivat vähentää pesimisen onnistumista, ja myös rannalle ajaminen voi vaikuttaa negatiivisesti merikilpikonniin. Varsinkin yöaikaan tapahtuma ajaminen voi häiritä tai järkyttää merikilpikonnia tai jopa murskata mereen pyrkiviä poikasia. Kulkuneuvoista aiheutuvat urat voivat pitkittää poikasten pääsemistä mereen ja siten kasvattaa niiden mahdollisuutta joutua petojen saaliiksi.

Merten saastuminen

Meren saastumisella voi olla vakavia seurauksia sekä merikilpikonnille että niiden ravinnolla. Tutkimukset esittävät, että fibropapilloma-virus mikä tappaa useita merikilpikonnia voi olla sidoksissa meren saastumiseen. Kun saasteet kulkeutuvat mereen, ne saastuttavat ja tappavat vesikasveja ja eläimiä, jotka ovat usein merikilpikonnien ruokaa. Öljypäästöt, kemikaalit ja lannoitteiden valumiset ovat kaikki osallisia merien saastumiseen.

Ilmastonmuutos

Koska merikilpikonnat käyttävät merta ja maata elinympäristönään, ilmastonmuutoksella voi olla niille tuhoisia vaikutuksia. Vedenpinnan nousu kutistaa merikilpikonnien pesintärantojen kokoa. Lämpötilan nousu näkyy naaraspuolisten merikilpikonnien määrän kasvuna, sillä niitä syntyy korkeammassa lämpötilassa enemmän. Tämä voi johtaa geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen.

Miksi välittää merikilpikonnista

 Lajeja on muuttunut uhanalaisiksi jo miljoonia vuosia, ja se on luonnollinen osa evolutiivista prosessia. Tänä päivänä lajit muuttuvat uhanalaisiksi ihmisten aiheuttamien äkillisten muutosten takia. Elinympäristöjen tuhoutuminen, saastuminen ja ylikulutus ovat syitä ennennäkemättömään lajien vähenemiseen. Tämä lajien katoaminen vähentää maapallon monimuotoisuutta.

Voimme oppia valtavasti planeettamme ympäristön tilasta katsomalla merikilpikonnia. Ne ovat olleet olemassa yli 100 miljoonaa vuotta ja ne matkustavat ympäri maailman valtameriä. Yhtäkkiä ne kamppailevat selviytyäkseen ihmisten valtamerille ja rannoille aiheuttamien asioiden vuoksi. Mitä tämä merkitsee ihmiskunnalle?

On mahdollista, että maailmasta jossa merikilpikonnat eivät voi selviytyä voi pian tulla maailma, jossa ihmiset kamppailevat selviytyäkseen. Jos kuitenkin opimme virheistämme ja alamme muuttaa käyttäytymistämme, on vielä aikaa säästää merikilpikonnat sukupuuton partaalta. Pelastamalla yhden maailman mysteerisimmistä ja kunnia-arvoisimmista olennoista voimme pelastaa myös itsemme.

Kilpikonnien suojelu upeissa kohteissa

Vapaaehtoistyö merikilpikonnia suojellen viehättää suomalaisia. Kukapa ei viihtyisi meren rannalla? Kävely autiolla hiekkarannalla saa unohtamaan arjen ja stressin. Ei tätä voi sanoa työksi – terminä vapaaehtoistyö onkin harhaanjohtava.

Projektipaikat ovat usein kaukana hälinästä keskellä luontoa.

Projektin työt on helppo oppia, eikä niissä välttämättä tarvita edes hyvää kielitaitoa. Yleensä näihin projekteihin ei vaadita aikaisempaa kokemusta vastaavasta työstä, joten ne sopivat hyvin ensikertalaisille.

Minkä ikäisille vapaaehtoistyö sopii?

Nuorimmat Thaimaan Phra Thongilla mukana olleet ovat olleet 6-vuotiaita vanhempien kanssa. Vanhimmat yli 70-vuotiaita.

Alle 18-vuotiaat voivat osallistua Costa Rican projektiin, mutta vain huoltajan tai muun yli 21-vuotiaan seurassa. Lasten minimi-ikä projektiin osallistumiselle on 12 vuotta.

Katso lyhyt video >> merikilpikonnien suojelemisesta.

Tulosta lapsille >> kilpikonnista kertova puuhakirja veloituksetta.

Rantahietikkoa Costa Ricalla.