Teneriffan valaat ja delfiinit

 
 
 
photo-1512164599836-a491ef79f6d5.jpg

Teneriffan valaat ja delfiinit

Teneriffa on monipuolinen matkailukohde. Erityisesti saaren upea ja vaihteleva luonto on houkutellut matkailijoita alueelle jo monien vuosien ajan. Saarta ympäröivissä merialueissa elää lukemattomia vesieläimiä, joten saarelle matkustaessa kannattaa kiinteän maan luonnon lisäksi lähteä nauttimaan merelle. Teneriffaa ympäröivissä vesissä, erityisesti lounaisrannikon puolella, esiintyy monia kymmeniä eri delfiini- ja valaslajia, kuten pullokuono- ja raitadelfiinejä, ryhävalaita sekä lyhyteväpallopäävalaita. Joskus tavataan myös sinivalaita. Osa lajeista asuu Teneriffan edustalla ympäri vuoden, kun taas osa lajeista on epäsäännöllisesti alueella esiintyviä tai saari osuu niiden muuttoreitille tiettyyn vuodenaikaan.

Pullokuonodelfiini on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Tätä lajia tavataan laajasti pohjoisia meriä lukuun ottamatta. Pullokuonodelfiinin väritys on vaalean harmaasta mahasta tumman harmaaseen selkäevään. Värityksen ansiosta pullokuonodelfiiniä on vaikea havaita vedenalla. Delfiinien pituus on kahdesta metristä neljään metriin ja painoa voi olla enimmillään jopa 650 kiloa. Pullokuonodelfiinit uivat keskimäärin 5-11 kilometrin tuntivauhtia. Niiden tulee nousta pintaan 5-8 minuutin välein hengittämään. Pullokuonodelfiininaaraat voivat elää jopa 40 vuotta. Pullokuonodelfiinien ravinto koostuu pääasiassa pienistä kaloista, mutta ne voivat syödä myös kalamareista ja rapuja. Tämä delfiinilaji on tunnettu ystävällisestä luonteestaan ja kasvoilla olevasta hymystä sekä näyttävistä hypyistään veden pinnalla.

Raitadelfiini kasvaa noin kahden metrin mittaiseksi ja sitä havaitaan trooppisissa ja yli 20 asteisissa vesissä. Delfiinin nimi tulee sen kyljissä olevien raitojen takia ja on tunnistettavissa niiden avulla helposti. Raitadelfiinit liikkuvat isoissa ryhmissä, joskus lyöttäytyvät myös eri delfiinilajien kanssa samaa ryhmään. Pullokuonodelfiinien tavoin raitadelfiinit ovat kyvykkäitä tekemään temppuja ja hyppyjä, sekä ne saattavat välillä tulla tekemään tuttavuutta ihmisten kanssa.

photo-1465103692162-a9bf9c7bd0fc.jpg

Ryhävalas kuuluu uurteisvalaiden heimoon ja sitä tavataan lähes kaikilla maailman vesillä, mutta ne suosivat matalia rannikko vesiä. Ryhävalaan tunnistaa sen pitkistä kylkievistä sekä merirokoista kuonossa. Laji on tunnettu myös kauniista laulustaan. Ryhävalaat uivat vuodessa noin 25 000 kilometriä. Ne viettävät kesät viileämmillä merialuilla ja palaavat talvisin lisääntymään trooppisille ja subtrooppisille alueille. Ryhävalaat kommunikoivat ääntelemällä, esimerkiksi varoittaakseen tai kutsuakseen toisia koolle, mutta vain ryhävalasurokset laulavat.

Lyhyteväpallopäävalas ja pitkäeväpallopäävalaat ovat ulkonäöllisesti hyvin samanlaisia ja niitä onkin vaikea erottaa toisistaan, sillä niitä esiintyy välillä samoilla merialueilla. Kummatkin nisäkäslajit kuuluvat grindvalaiden lahkoon ja delfiinien heimoon. Esiintymisalueina ovat trooppiset ja lämpimät vedet sekä pohjois- että eteläisellä pallonpuoliskolla. Saalistaessaan lyhyteväpallopäävalaat voivat uida jopa 32 kilomerin tuntivauhdilla. Laji pystyy pitämään maksimaalista saalistusvauhtia yllä noin 200 metriä, jolloin se joko saavuttaa saaliinsa tai luovuttaa.


Love and turtles, Heidi


Kuvat: Unsplash

Lähteet: Rantapallo.fi, Wikipedia