Luonnonsuojelua ”unohdetulla saarella”

 
 
 
 
Lähes ainoat kyltit koko saarella

Lähes ainoat kyltit koko saarella

Luonnonsuojelua ”unohdetulla saarella”

Lähtö Kalamoksen saarelle Kreikkaan kesäkuussa oli aika jännittävää. Olin taas matkustamassa yksin tuntemattomaan paikkaan, mukanani kasa ohjeita joiden avulla löytäisin perille. On aina helpompaa lähteä kohteeseen, jossa on jo aiemmin käynyt. Olin kuitenkin lähdössä kohteeseen, jotta tietäisin, voisinko suositella sitä eteenpäin.

Olin ollut yhteydessä projektiorganisaatioon jo viime vuonna ja tänä vuonna soittelimme ja lähettelimme viestejä useampaan otteeseen.

Viimein koitti se päivä, jolloin lähtisin matkalle. Lensin suoralla lennolla Ateenaan. Lähempänäkin olisi ollut lentokenttiä, mutta niiltä yhteydet eivät välttämättä olisi toimineet, kuten ne toimivat tässä tapauksessa. Saavuin Ateenaan keskellä yötä, enkä halunnut majoittua hotellissa vaan jatkaa heti matkaa. Ateenasta pääsee nimittäin suoralla lentokenttäbussilla Kifissoksen bussiasemalle, josta lähti bussini kohti Mytikasta. Odottelin muutaman tunnin ajan lentokentällä ennen kuin ostin bussilipun ja hyppäsin bussin kyytiin. Matka oli pitkä, mutta onneksi bussin kyydissä sai jatkaa unia. Viiden tunnin ajomatkan jälkeen olin saapunut perille Mytikakseen. Satamassa odotin 1,5 tuntia, kunnes pääsin jatkamaan matkaa veneellä Kalamokselle. Matka ei ole lyhyt, mutta reitti on helppo. Koska itse saan nukuttua lentokoneessa ja bussissa, sain tällä tavalla säästettyä aikaa ja yhden hotelliyön hinnan.

Saapuminen Kalamokselle

Satamassa minua oli vastassa Ted, projektin vetäjä. Hän on alkuperäinen saaren asukas ja opiskellut ulkomailla mm. tohtoriksi. Hän on hyvin tarkka siitä, ketä ottaa vapaaehtoisiksi ja haastattelee kaikki itse etukäteen. Vapaaehtoiset majoittuvat hänen talossaan.

Saaresta tuli heti mieleen matkani Italian Linosalle vuonna 2017. Molemmat Kalamos ja Linosa ovat pieniä ja tunnelmallisia saaria, joilla ei pahemmin tapaa muita turisteja. Vaikutuin jo mereltä käsin saaren kauneudesta. Vapaaehtoiset haetaan satamasta autokyydillä ja mietin moneen kertaan lyhyen automatkan aikana kuinka näin pientä ja kapeaa tietä pitkin voi ylipäätänsä ajaa. Se olikin ainoa kerta, kun olin saarella auton kyydissä. Saarella ei kuljeta autolla vaan mopolla, pyörällä tai kävellen. Saaren ympäri ei kierrä tietä ja tie on asfaltoitu ainoastaan keskustan alueella. 90% saaresta on yhä luonnontilassa eikä saarella kulje polkuja tai vaellusreittejä. Tämä tekee saaresta juuri niin upean, kuin se on. Täällä kokee heti tekevänsä merkityksellistä työtä, sillä saari pyritään myös pitämään luonnontilassa. Se on projektiorganisaation ja vapaaehtoisten työn tarkoitus. Saarella ei ole hotelleja, hostelleja tai muita turhia palveluita. Muutama ravintola palvelee paikallisia ja lähinnä purjeveneillä saarelle saapuvia turisteja. Kaupan valikoima on hyvin rajallinen ja moni kasvattaa itse ruokaa puutarhassa ja kalastaa.

Perillä vastassa olivat Sarah ja Morgane. Nämä parikymppiset tytöt olivat tulleet vapaaehtoistyöhön Kanadasta ja Ranskasta. Vapaaehtoisia mahtuu tänne kerrallaan vain kuusi. Kaikki yöpyvät samassa huoneessa kerrossängyissä. Tällä tavalla majoittumalla vapaaehtoisista tulee läheisiä ja hyviä ystäviä. Pihalla on ihastuttava puutarha, jossa kasvaa mm. tomaatteja, sipuleita ja salaattia. Sitruunamehua tuli puserrettua ensimmäisestä päivästä lähtien, eikä se ole koskaan maistunut niin hyvältä kuin täällä.

Talo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä satamasta ja uimarannoilta. Naapureita ei pahemmin näe, vaan talolla saa olla kaikessa rauhassa. Kaikkialla vihertää ja terassilta sekä parvekkeelta näkyy meri. Kun sisällä on kuuma, on terassilla ihanan viileää. Välillä vapaaehtoiset katsovat luontodokumentteja yhdessä. Talolla on myös kirjasto, josta saa lainata kirjoja.

Kohteessa tehtävä työ

Parin ensimmäisen päivän aikana järjestetään orientaatio eri työtehtävistä ulkoterassilla. Vapaaehtoiselta vaaditaan hyvää englannin kielitaitoa pärjätäkseen projektissa. Orientaatiota ja itseopiskelua on yllättävän paljon, koska muissa Ekomatkaajien kohteissa ei ole lainkaan itseopiskelua ja orientaatio on hyvin lyhyt. Englanniksi luettu tieto pitää sisäistää, jotta työtehtävät saa suoritettua. Orientaation, itseopiskelun sekä laitteisiin (mm. riistakameroihin) tutustumisen jälkeen pääsee tekemään töitä luontoon. Tämän takia onkin hyvä, että minimi perillä oloaika on 15 päivää. Opiskelua helpottamaan ja työn tekoa varten mukaan kannattaa ottaa tabletti tai tietokone. Kaikki luonnossa kerätty materiaali syötetään tietokoneelle. Tässä työssä tulee olla todella tarkka. Matkan aikana järjestetään myös tunnin pituinen kreikan kielen kurssi.

Työtehtävät ovat todella monipuolisia. Viikkoagendaa ei ole yleensä saatavilla etukäteen, vaan työtehtävät ja aikataulut sovitaan edellisenä päivänä. Työtä tehdään kävellen, uiden, snorklaten ja mahdollisesti myös sukeltaen. Päivittäinen kävelymatka saattaa olla 1,5 tuntia suuntaansa ja kävelyä saattaa olla tiellä tai metsässä, jossa ei kulje polkuja. Meriheinäprojektissa ja hyljeprojektissa tulee pystyä uimaan hyvin. Kohteeseen kaivataan hyviä uimareita, jotka pystyvät myös vaativiin työtehtäviin. Lintuprojektissa suunnistetaan metsässä. Monia työtehtäviä tehdään yksin.

Kohteessa tehdään ahkerasti töitä Välimeren hylkeiden (munkkihylje) pelastamiseksi. Välimeren hylkeet ovat erittäin uhanalaisia ja niiden kanta on enää 400- 500 yksilöä. Munkkihylkeiden uskotaan asuvan nimenomaan Kalamoksella sekä lähisaarilla. Suurimmat syyt kannan vähenemiseen ovat turismi ja kalakantojen heikentyminen. Munkkihylkeet myös hukkuvat kalastusverkkoihin, joista ne käyvät syömässä kaloja. Munkkihylkeitä et todennäköisesti pääse näkemään, koska niiden lähelle ei mennä. Munkkihylkeiden tutkiminen ja suojelu on pitkäkestoista työtä, jota tehdään riistakameroista saatavien tietojen perusteella. Projektin kautta pyritään suojelemaan myös meriheinää, koralleja, lintuja ja metsää. Tarkoitus olisi saada myös siirrettyä saarella asustavat villikissat pois, jotta niiltä ei tartu munkkihylkeille parasiittitautia. Projektiorganisaatio tekee myös töitä tuhoisan kalastuksen poistamiseksi alueelta.

Itse en ole mikään hyvä uimari tai snorklaaja, mutta pärjäsin hyvin menossa mukana. Jouduin tosin kerran sanomaan, etten voi lähteä suorittamaan tällaista tehtävää omilla taidoillani. Toinen tyttö ei päässyt erääseen toiseen tehtävään, toisen syyn takia. Kaikkea eivät siis kaikki pysty tekemään ja sekin ymmärretään. 35 asteen helteessä työnteko ei ole välttämättä helppoa, mutta sen takia päivärytmi onkin loistava. Kun työt on tehty jo aamun aikana, on koko loppupäivä vapaa-aikaa!

Kysele ihmeessä lisätietoja puhelimitse tai sähköpostitse! Pohditaan yhdessä, olisiko tämä juuri sinulle sopiva kohde.

Projektiin pääset ympäri vuoden. Hinta on 42 euroa/ vuorokausi eli yhteensä 630 eur/ 15 päivää. Hinta sisältää kuljetuksen satamasta talolle autolla, ruoan saavuttaessa perille, orientaatiot perillä, vapaaehtoistyön ja majoituksen. Talolla on wifi ja pyykinpesukone, jota saa käyttää veloituksetta.

Hinta ei sisällä lentoja ja kuljetuksia.

Järjestämme syksyllä matkaillan Kreikan kohteesta. Ilmoitamme tapahtumasta lähemmin Facebook-sivullamme.

 

Sarah ja Morgane kantavat kauppakassinsa talolle. Vapaaehtoiset kokkaavat usein yhdessä.

Sarah ja Morgane kantavat kauppakassinsa talolle. Vapaaehtoiset kokkaavat usein yhdessä.