Munkkihylje on yksi maailman uhanalaisimmista merinisäkkäistä

 
 
 
 
Munkkihylkeiden pesimärannoille mennään vain tarpeen vaatiessa

Munkkihylkeiden pesimärannoille mennään vain tarpeen vaatiessa

Munkkihylje on monelle tuntematon erittäin uhanalainen laji

Hylje-eläimet viettävät suurimman osan elämästään merellä ja nousevat rannalle vain syrjäisissä paikoissa. Sen takia niiden tutkiminen ei ole ollut koskaan helppoa. Tieto on perustunut lähinnä havaintoihin maalla tai hukkuneisiin eläimiin.

Hylkeet ovat olleet tärkeitä ihmisille jo kauan. Hylkeestä on saatu lihaa ravinnoksi, traania polttoaineeksi, nahkaa vaatteisiin ja asumuksiin. Hylkeiden kaupallinen metsästys alkoi 1800-luvulla. Hylkeitä tapettiin valtavia määriä, kunnes populaatiot pienenivät niin, että metsästyksen kannattavuus kärsi. Jotkut tiedemiehet sanovat, että tmunkkihylje on ”indikaattorilaji”. Jos munkkihylkeet eivät voi hyvin, tiedetään, ettei muukaan osa ravintoketjua voi hyvin. Välimeren munkkihylje on kymmenen uhanalaisimman nisäkkään joukossa. Tilanne Välimeren ekosysteemin suojelemisen osalta ei näytä hyvältä.

Munkkihylje on yksi maailman uhanalaisimmista merinisäkkäistä.

Hylkeiden suojelu on hankalaa

Samalla kun toiset vaativat hylkeiden täydellistä suojelua toiset haluavat turvata elinkeinonsa. Hylkeet ilmeisesti aiheuttavat suurta taloudellista vahinkoa kalastajille mm. turmelemalla verkkoja ja syömällä kaloja kalastajien apajilta. Toisaalta hylkeiden vaikutusta talouskalojen saalismääriin ei ole osoitettu. On tiedossa, että hylkeet syövät enimmäkseen ihmisille kelpaamattomia kaloja.

Öljyonnettomuudet merellä, asutuksen jätevedet, maataloudesta peräisin olevat kemikaalit ja kelluvat muoviroskat, joita hylkeet erehtyvät luulemaan kaloiksi, ovat kaikki hylkeille kohtalokkaita. Hylkeet voivat myös tarttua tai hukkua kalastusverkkoihin. Hylkeet voivat myös sairastua ja niillä on todettu poikkeuksellisen vakavia tautiepidemioita 1980-luvulta lähtien. Syynä sairastumiseen voivat olla mm. ympäristömyrkyt ja muilta eläimiltä peräisin olevat bakteerit. Rannikkoalueiden rakentaminen ajaa hylkeet pois lisääntymisrannoilta.

Hylkeitä tulee aina tarkkailla niitä häiritsemättä

Kesäaikaan munkkihylkeen saattaa mahdollisesti nähdä mereltä käsin. Talviaikaan kohteessamme Kreikan Kalamoksen saarella munkkihylkeitä saattaa nähdä syrjäisellä paikalla. Niiden lähelle ei kuitenkaan pyritä missään vaiheessa menemään, vaan niitä tarkkaillaan riistakameroiden tallentaman kuvan avulla. Näin saadaan myös kerättyä tärkeää dataa, jonka avulla munkkihylkeitä voidaan suojella yhä paremmin.

Ongelma munkkihylkeiden suojelemisessa on se, että emme tiedä tarpeeksi munkkihylkeistä osataksemme suojella sitä. Riittääkö aika?

Vapaaehtoistyötä Kreikassa

Tutustu kohteeseemme Kreikassa Kalamoksen saarella ja lähde auttamaan munkkihylkeitä! https://www.ekomatkaajat.fi/kreikka-kalamos

Riistakamerat tallentavat kuvaa munkkihylkeistä.

Riistakamerat tallentavat kuvaa munkkihylkeistä.