Category: Vapaaehtoistyö ulkomailla

Vapaaehtoistyöntekijöitä Etelä-Afrikassa Marakelen kansallispuistossa.

Mitä Ekomatkaajat tekee?

Posted By : Maria Ojajärvi/ 58 0

Ekomatkaajat on Suomen ainoa uhanalaisiin eläimiin ja luonnonsuojeluun keskittynyt yritys, joka järjestää vastuullisia elämysmatkoja.

Ekomatkaajien tehtävä

Ekomatkaajille on sydämen asia jakaa tietoa eläinten- ja luonnonsuojelusta Internet-sivuillaan ja somekanavissaan. Tärkeä osa tiedonjaosta on oikean tiedon lisääminen aiheesta.

Matkalle lähdettäessä tai sitä suunniteltaessa asiakkaan ongelma on usein se, ettei hän tiedä, onko joku paikka vastuullinen vai ei. Ekomatkaajat haluaa omalta osaltaan helpottaa päätöstentekoa. Olemme ottaneet työn alle sekä Ekomatkaajien että yhteistyökumppaneidemme vastuullisuuspolun avaamisen asiakkaillemme. Aloitimme vastuullisuuspolun avaamisen kertomalla tarkemmin kansalaisjärjestöistä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Kaikki sivuillamme mainitut yhteistyökumppanit ovat pitkäaikaisia tuttuja ja voimme taata, että he varmasti toimivat vastuullisesti. Olemme käyneet tutustumassa heidän toimintaansa kohteessa henkilökohtaisesti. Voit lukea tarkemmin kohteidemme vastuullisuustoimenpiteistä blogeistamme. Joulukuussa 2021 lähdimme STF-polulle.

Monista muista matkatoimistoista poiketen, Ekomatkaajat ei myy all inclusive matkoja. Haluamme asiakkaidemme jättävän kohteissa rahaa paikallisille ja näin tukevan paikallista yhteisöä. Ekomatkaajien kautta matkustavien ainoa syy matkustaa on auttaa samalla eläimiä, luontoa ja paikallisyhteisöä.  Voisi sanoa, että mottomme on: ”Anna enemmän kuin otat. Jätä paikka paremmaksi, kuin mitä se oli ennen vierailuasi.”.

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on jokaisen ihmisen ja eläimen kannalta tärkeää. Vastuullisesti matkustettaessa ja vapaaehtoistyöllä matkailija voi muuttua ongelmasta sen ratkaisijaksi. Jokainen matkailijan penni oikein sijoitettuna, voi auttaa paikallista väestöä kestävän matkailun tukemisessa.

Matkustus keskittyy yleensä suosituimpiin kohteisiin ja huippusesonkiin. Ekomatkaajat suosittelee matkustamaan tuntemattomampiin kohteisiin, matkustamaan sesongin ulkopuolella sekä lisäksi tekemään työtä eläinten ja luonnon hyväksi. Näin vältytään massaturismilta ja viedään painetta pois kaikkein kuormittuneimmilta alueilta. Kannattaakin matkaa suunnitellessa miettiä sitä, missä rahasi tulee tarpeeseen. Onko sinun matkustettava sinne, minne kaikki muutkin vai voisiko joku tuntemattomampi kohde olla myös kiinnostava?

Kuinka Ekomatkaajat vaikuttaa, tavoittaa ihmisiä ja jakaa tietoa?

Ekomatkaajien somekanavat joulukuun lopussa 2021:

Facebook sivulla on 2853 seuraajaa ja yksittäisen julkaisun kattavuus 5,4 tuhatta. Instagram seuraajia on 1398 ja yksittäinen Reels tavoittaa 4306 henkilöä ellei enemmänkin. Englanninkielinen Instagram tili ecotravellersfinland otettiin käyttöön, jotta siellä voisi mainostaa Suomen matkailua ulkomaalaisille asiakkaille. Tällä hetkellä sillä on 207 seuraajaa. Twitter seuraajia on 914 ja yksittäinen tviitti tavoittaa 2736 henkilöä.

YouTube kanavallamme on yli 100 tilaajaa ja yksittäiset videot ovat saaneet yli 26.000 katselukertaa. Kirjoitamme blogeja uhanalaisten eläinten suojelusta ja luonnonsuojelusta. Englanninkielisiä blogijulkaisuja on kirjoitettu muutama. Uutena olemme ottaneet käyttöön vuoden 2021 aikana TikTokin ja Pinterestin.

Vuodesta 2017 lähtien Ekomatkaajien toimesta on kävelty jo 3 700 000 askelta merikilpikonnien suojelemiseksi Phra Thongilla Thaimaassa. Tämä luku on laskettu niiden asiakkaiden mukaan, jotka ovat päivittäin matkansa aikana kävelleet 10-15 km.

Työtä uhanalaisten eläinten hyväksi tekevät vapaaehtoiset sekä lukuisat työharjoittelijat ja opinnäytetyöntekijät. Vuosien 2018 – 2021 aikana Ekomatkaajilla on ollut 19 työharjoittelijaa, joista on kasvanut vastuullisen matkailun ja uhanalaisten eläinten asiantuntijoita. Vuosien 2018 – 2021 aikana Ekomatkaajille on tehty 13 opinnäytetyötä. Näiden avulla opinnäytetöiden tekijät ovat oppineet vastuullisesta matkailusta ja uhanalaisista eläimistä samalla, kun me olemme saaneet yhä lisää tietoa näistä meille tärkeistä asioista. Tällä hetkellä meillä on yksi työharjoittelija ja kaksi aloittaa keväällä. Meille on tällä hetkellä tekeillä kolme opinnäytetyötä.

Vapaaehtoiset levittävät tietoa laajalti matkan aikana ja matkan jälkeen. Sen sijaan paikalliset eivät välttämättä pysty välittämään tietoa oikeisiin kanaviin tai heillä ei ole siihen työkaluja. Haluamme viedä kohteisiimme idearikkaita vapaaehtoisia, jotka vievät mukanaan paikallisille tietotaitoa, josta paikalliset hyötyvät.

Ekomatkaajat mittaavat onnistumista sillä, kuinka laajasti tietoa uhanalaisten eläinten oloista on pystytty levittämään. Arvokkaan työn tekemisen lisäksi tärkeä mittari on, miten matkustajien ajattelutavat muuttuvat matkan aikana, mitä muutoksia vapaaehtoiset saavat aikaan kohdeoloissa ja kuinka monelle he kertovat kokemuksistaan ja omasta muutoksestaan. Moni vapaaehtoinen on vapaaehtoistyöstä saamansa kokemuksen jälkeen inspiroitunut kouluttautumaan alalle, hakeutumaan luonnonsuojelun pariin, innostunut alan tutkimuksesta ja ylipäätänsä muuttanut suhtautumista elämäänsä. Moni lähtee vapaaehtoistyöhön uudelleen samaan kohteeseen – osa on jopa muuttanut asumaan kohteeseen!

 

Jos haluat lukea mitä meistä on kirjoitettu aikaisemmin:

Iltalehden artikkeli Ekomatkaajista.

Valpas median artikkeli Ekomatkaajista.

 

Vapaaehtoiset yövuorossa Costa Rican vapaaehtoistyö kohteessa.

Työvuorot Costa Ricassa Osa Peninsulassa

Posted By : Maria Ojajärvi/ 75 2

Oletko suunnitellut lähteväsi vapaaehtoistyöhön Osan niemimaalle?

Kerromme tässä blogissa omista kokemuksistamme Osan niemimaalla. Blogissa kerrotaan aikatauluista, työvuoroista ja ruoista, joita pääsimme syömään.

Suuntaa antava aikataulu

Päivä 1

Saavuimme kohteeseen. Tutustuminen alueeseen. Orientaatio. Illalliseksi papuja ja pastaa.

Päivä 2

Klo 7 aamupalaksi munakas, hedelmiä ja leipää. Klo 7:30-8:30 orientaatio työhön. Kävimme läpi merikilpikonnien suojelua ja mitä työssä pitää ottaa huomioon. Klo 9-11:45 rantojen siivous. Aika rankka työvuoro helteessä roskia keräten, mutta todella merkityksellinen. Merikilpikonnat eivät saavu munimaan roskaiselle rannalle ja pienet poikaset jäävät jumiin roskiin, joten jokainen keräämämme roska oli tärkeä. Kerättyämme kukin roskia muutamia täysiä jätesäkkejä täyteen päätimme mennä uimaan läheiseen laguuniin vaatteet päällä. Täällä ei ole erikseen paikkaa, jossa voisi uida, mutta tämä on hyvä paikka vilvoitella rankan työn jälkeen.

Klo 12 lounaaksi papuja, kalaa ja uunikasviksia. Klo 13:30-14 turtle talk eli pääsimme oppimaan lisää merikilpikonnista. Klo 15-17 ensimmäinen käynti keinohautomossa. Hautomoon mennään pelkät sukat jalassa, jolloin hautomoon ei päädy bakteereja, kuten kengistä. Avasimme hautomon pesien pussinsuut yksi kerrallaan. Kokeilimme kevyesti painamalla hiekkaa ja jos hiekka oli kovaa ei mikään ollut vielä valmista, mutta jossain hiekka petti eli pian poikaset kuoriutuvat. Parista pesästä löytyi poikasia ja ne otettiin hanskat kädessä pesästä ja samalla laskettiin montako niitä on. Upein kokemus tähän mennessä! 20 ensimmäistä mitattiin ja punnittiin. Normaali poikasen paino oli 16-17 g. Tyypilliset mitat n. 4,1-4,2 pitkä ja 3,7 leveä. Sen jälkeen poikaset vapautettiin mereen samaan aikaan kolmesta eri paikasta. Näin poikaset saavat enemmän selviytymisen mahdollisuuksia. Samalla vahdittiin, ettei paikalle tule haaskalintuja syömään poikasia. Klo 17-18 vapaa-aikaa. Klo 18 illalliseksi sienipastaa.

Päivä 3

Aamumonitorointi klo 4:30-9. Lähdimme tarkkailemaan hiekkarantaa ja etsimään kuinka moni kilpikonna on käynyt yöllä munimassa. Tavoite on kantaa talteen mahdollisimman monen pesän munat. Löysimme heti jälkiä hiekasta, keräsimme talteen useamman pesän munat ja ämpärit loppuivat kesken. Munat vietiin hautomoon ja samalla haettiin lisää ämpäreitä.

Yleensä ämpäri munien ja hiekan kanssa painaa n. 15 kg ja käveltävä matka on n. 700 metriä. Kun matkaa kävelee upottavassa hiekassa käy se jo ihan kuntoilusta! Samalla kun kerättiin munat talteen mitattiin etäisyys pesästä metsänrajaan ja pesän mitta alaspäin / korkeus. Laskettiin munat ja hautomossa ne aseteltiin hiekkaan uuteen pesään, josta yritettiin tehdä identtinen löydettyyn nähden; saman muotoinen ja yhtä korkea. Laskettiin munat pesään varovasti ja aseteltiin loput hiekat uuteen pesään. Poikasten pitäisi kuoriutua 60 vrk päästä. Askelia tänään 9800.

Joen vesi oli niin korkealla, että tänään kävelyä oli rannalla suhteellisen vähän. Toisella puolella jokea saattoi olla pesiä, mutta emme päässeet sinne. Pitää olla alle vuorokausi munimisesta, jotta munia voi siirtää. Vain 8 h kuluessa munimisesta munia saa siirtää ei sen jälkeen. Liian kuumassa munia ei myöskään saa siirtää. Tämän takia toiselle puolelle jääneet munat jäävät hiekalle.

Kaivoimme ylös yhden pesän joka oli surullinen näky. Pesä löytyi kilpikonnanpoikasten jälkien ansiosta. Osa oli siis selvinnyt pesästä ulos, mutta loput olivat kehittyneet vähän ja osa ei ollenkaan. Hautomosta löytyi kaksi täysin kehittynyttä kuollutta kilpikonnan poikasta, joka on todella harvinaista eikä syytä tähän tiedetä. Tarkistimme kaikki pesät ja kolmessa oli poikasia. Mitattiin ja punnittiin 20 ensimmäistä ja vapautettiin ne mereen. Klo 9-14 vapaa-aikaa. Aamupalaksi toastia ja hedelmiä. Lounaalla klo 12 riisiä, papuja, jauhelihaa ja salaattia. Klo 14:30-16:15 jälleen keinohautomolla. Vapautettiin poikaset. Illalliseksi lasagnea ja salaattia. Joka kerralla on eri mehua, joka näissä olosuhteissa on ihan luksusta. Tärkeimmiksi tavaroiksi olen tähän mennessä todennut hatun, aurinkorasvan, hyvät pitkävartiset sukat (vähintään kolme paria) ja omat pohjalliset lainasaappaisiin.

Päivä 4

Aamuvuoro klo 4:30-8:15. Paljon jälkiä hiekassa. Kaivettiin munat ylös ja siirrettiin ne hautomoon. Yhdessä pesässä oli 45 munaa, toisessa 31 ja kolmannessa 128. Tarkistettiin hautomossa pesät, joista löytyi kaksi vastasyntynyttä kilpikonnaa. Näillä vastasyntyneillä oli ongelmia räpylöissä ja matkanteko oli todella hidasta. 8400 askelta aamulta.

Aamupalalla oli tarjolla papuja, riisiä, nakkeja ja paistettua banaania. Lounaaksi perunamuusia, pihvi ja salaattia. Vapaa-aikaa klo 13:30 asti. Orientaatio ja turtle talk. Keskustelimme mm. siitä, että nykyään 3 % merialueesta on suojeltu, kun taas ennen merialueita ei suojeltu lainkaan. Klo 14:15-16:30 hautomokäynti. Tarkistettiin pesät, mitattiin ja punnittiin poikaset. Tarkistin pesän, josta ei olisi pitänyt löytyä enää mitään, koska muut poikaset olivat kuoriutuneet jo 2 vrk aiemmin, mutta sieltä löytyi 18 poikasta. Kun pesä kaivettiin sen jälkeen kokonaan auki, sieltä löytyi vielä lisäksi 10 poikasta ja kehittymättömiä munia. Vapautettiin poikaset, jonka jälkeen tutkittiin munat. Päivän askeleet 18.500. Illalliseksi riisiä, lihaa, perunapaistosta ja salaattia.

Päivä 5

Klo 4:30-8:30 aamuvuorolla löydettiin 8 pesää, jotka oli ryövätty. Merkkinä tästä oli jalanjälkiä ja reikiä pesän kohdalla. Silti tarkistettiin, olisiko pesässä ollut vielä munia tallella. Ei ollut. Munien myynti on laitonta, mutta munia kerätään paljon myyntiä varten. Yhdestä munasta saa dollarin ja niitä myydään sekä paikallisille että ravintoloille. Munat syödään tuoreena ei enää 1 vrk jälkeen. Olemme siis kiinnostuneita samoista munista. Löysimme teltan, jossa munien salametsästäjät olivat yöpyneet ja herkutelleet munilla. Lisäksi löysimme 2 pesää, jotka koirat, kissat tai ravut olivat ryövänneet.

Hautomossa oli tänään paljon kuolleita poikasia, joka oli todella surullinen näky. Tutkimme kaikki munat viereisellä “hautausmaalla” ja vapautettiin elävät hautomosta löytyneet poikaset. Surullinen ja opettavainen aamu. Keskustelimme paljon siitä miksi näin voi käydä. Askeleita 10.500 aamuvuorolta. Aamiaiseksi muroja, granolaa, jogurttia ja hedelmiä. Lounaaksi nuudelia, lihaa, keitettyjä kasviksia, leipää ja salaattia. Klo 15:15-16:30 hautomolla. Tutkittiin pesät ja vain yhdessä oli neljä poikasta, jotka mitattiin punnittiin ja vapautettiin. Lyhyt retki. Illalliseksi tortilloja lihatäytteellä ja salaatilla.

Päivä 6

Klo 4-9:45 pitkä retki Perron rannalle. Tällä rannalla käydään harvemmin eikä täältä kanneta munia keinohautomoon. Joskus jos tekemistä on enemmän niin takaisin palataan vasta klo 10:30 eli tämä meidän retki oli lyhyt ,mutta se tuntui todella pitkältä. Mukaan pakattiin kokilta etukäteen tilatut eväät ja paljon vettä. Valitsin vaihtoehdoksi yhden leivän mukaan ja toisen takaisin tullessa, mutta jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt valita ottaa mukaan 2 leipää. Vesi loppui kesken. Lähes kaikki pesät oli jo ryövätty. Muutamassa oli vastasyntyneitä poikasia ja vapautimme ne mereen. Suurin osa oli kuolleita poikasia tai kehittymättömiä munia. Aamun aikana kertyi 23.400 askelta. Takaisin tullessa aamupalaksi oli pannukakkua ja hedelmiä. Loppupäivä vapaata. Klo 12 lounaaksi riisiä, kuivattuja banaaneja ja salaattia.

Päivä 7 vapaapäivä. Aamiaiseksi leipää, hedelmiä, papuja ja riisiä.

Päivä 8

Saimme lapun oven alta, jossa luki, että klo 4:30 aamuvuoro on peruttu, koska rantavahti oli havainnut salametsästäjän rannalla munien kimpussa. Me emme mene sen takia rannalle lainkaan, koska se olisi vaarallista. Klo 7 aamupalaksi leipää, munakasta ja hedelmiä. Lupauduimme ylimääräiseen työvuoroon peruuntuneen vuoron takia klo 8-10:30 hautomoon. Mittaus, punnitus, munien tutkiminen. Veimme kiireellä poikaset mereen, koska alkaa olla kuuma vapauttaa niitä. Lounaaksi riisiä, papuja, paikallisia juureksia ja perunaa. Illalliseksi riisiä, keitettyjä vihanneksia, lettuja ja suklaakakkua.

Klo 20-23:45 yömonitorointi. Menomatkalla rantaa kävellessä ei nähty mitään, mutta takaisin tullessa nähtiin muniva kilpikonna, jolla tehtiin terveystarkastus, laitettiin kilpikonnalle tunnistustägi ja otettiin munat talteen hautomoon. Vapautettiin yksi hautomosta löytynyt poikanen.

Työ Costa Ricassa on rankkaa, mutta sitäkin antoisampaa. Lähtisin kohteeseen koska tahansa uudelleen. Costa Ricaan pääsee vapaaehtoistyöhön minimi 6 viikon ajaksi. Hinta on 3310 euroa (ei sisällä lentoja ja kuljetuksia).

Kysy lisää! 

Hiekkarantaa Phra Thongilla.

Kokemuksia Phra Thongilta

Posted By : Maria Ojajärvi/ 70 0

Koh Phra Thong on ollut vuodesta 2008 saakka suosituin matkakohteemme. Vuosittain kohteeseen matkustaa niin perheitä, pariskuntia kuin yksittäisiä matkustajia, jotka löytävät perillä kaltaistansa seuraa kansainvälisistä vapaaehtoisista.

Tässä blogissa nostamme esille matkakokemuksia kymmenen vuoden takaa Phra Thongin kohteesta.

Kokemuksia Phra Thongilta vuodelta 2012

Heikin kokemuksia vuodelta 2012

Annikan kokemuksia vuodelta 2012 osa 1 ja osa 2

Aino-Kaisan kokemuksia vuodelta 2012

Kokemuksia Phra Thongilta vuodelta 2013

Niinan blogi vuodelta 2013

Tiinan blogeja vuodelta 2013 (useita blogeja).

Phra Thong vuonna 2022

Tällä hetkellä Phra Thongilla on todella hiljaista. Kohteessa ei ole yhtään vapaaehtoistyöntekijää, joka on todella harmillista kilpikonnien suojelun kannalta. Suomalainen Timo on tällä hetkellä kohteessa ja hän auttaa kaikkia kohteeseen matkustavia. Jos innostut lähtemään matkalle kohteeseen voi matkustaa maaliskuun loppuun saakka ja jälleen joulukuusta 2022 lähtien. Tutustu kohteeseen.

-Maria

Norsunhoitoa Phuketissa norsujen suojelukeskuksessa.

Vinkkejä Phuketiin matkustavalle

Posted By : Anniina/ 98 0

Haluatko auttaa vanhoja kaltoinkohdeltuja norsuja Phuketin eettisimmässä norsujen vanhainkodissa? Tämä norsujen suojelukeskus on ainut laatuaan Phuketissa ja pyrkii täyttämään eläinten hyvinvoinnin korkeimmat vaatimukset.

Tässä muutamia käytännön vinkkejä Phuketin kohteen saavuttamiseksi, yleisiä thaimaalaisia tapoja sekä pieni suomi-thai sanasto helpottamaan matkaasi.

 

Näin pääset perille

 

Phuketin lentokentältä on lyhyt ajomatka taksilla suojelukeskukselle (n.25 minuuttia/15 km). Paklokin alue on hiljainen ja maaseutumainen alue Thaimaassa. Onkin hyvä huomioida, että Paklokin alueella ei ole paljon palveluita turisteille.

Suojelukeskus tai yhteistyökumppanimme voivat auttaa taksin varaamisessa meno- ja paluumatkoille. Huomioithan, että kuljetukset eivät sisälly hintaan, mutta ensimmäisen päivän vapaaehtoistyön hintaan sisältyvät kuljetukset Phuketin alueella.

Phuketissa sijaitsee paljon hotelleja, jos haluat saapua kohteeseen jo edellisenä iltana. Voimme suositella mm. hyvätasoista Supalai Resort-hotellia, josta on lyhyt ajomatka suojelukeskukseen.

Vinkki! Phuketin länsiosassa sijaitsee parhaat rannat, jos haluat yhdistää matkaasi rantalomaa.

 

Paikallinen tapakulttuuri

 

Vapaaehtoisia pyydetään kunnioittamaan paikallista kulttuuria ja tapoja. Phuketissa ja tässä vapaaehtoistyökohteessa on totuttu hyvin turisteihin. Thaimaassa on kuitenkin alueita, joilla on hyvä muistaa peittää olkapäät sekä polvet ja käyttää säädyllisiä vaatteita.

Paikalliset saattavat olla ujoja puhumaan englantia, joten kommunikointi voi joskus olla hiukan haastavaa. Kannattaakin olla kärsivällinen eikä hermostua tilanteissa, joissa kommunikaatio ei aina suju kuin rasvattu. On myös hyvä muistaa paikallisten tavat eikä mm. silitellä lapsia pään päältä.

Thaimaassa hymy on merkki kunnioituksesta ja toisen huomioon ottamisesta. Usein kannattaakin hymyillä, vaikka kohtaisi haastavia tilanteita. Suuttumisen näyttämistä tulisi välttää. Se on tapa, jolla menettää helposti kasvonsa.

Kohteessa pärjäät hyvin opettelemalla wai-tervehdyksen ja sanomalla kiitos ja hei thai-kielellä. On hieman epäkohteliasta olla vastaamatta paikallisten tervehdykseen. Älä siis mieti ovatko kätesi oikealla korkeudella tai kumarratko tarpeeksi syvään. Liitä kädet yhteen, kumarra ja sano hei.

Thaimaassa ruokaillessa on hyvä tietää muutamia asioita. Ruoat on usein tehty jaettaviksi, eivätkä ne saavu pöytään yhtä säntillisesti samaan aikaan kuin kotimaassamme. Ruoat tarjoillaan siinä järjestyksessä, kuin ne valmistuvat. Laskua maksettaessa sitä harvoin jaetaan osiin (toki tämäkin turistipaikoissa onnistuu) ja useimmiten laskuun lisätään tippi, ellei sitä ole laskussa huomioitu.

 

Pieni Suomi-Thaimaa sanakirja

 

Vapaaehtoistyössä pärjää oikein hyvin englannin kielellä, mutta on hyvä osata muutama fraasi thai-kieltä.

Hei
sa-wat dii khrap/khaa
Tätä voi käyttää yleisenä tervehdyksenä nähtäessä, poistuttaessa jne.

Kiitos
khoop khun khrap/khaa

Anteeksi
khoo thoot khrap/khaa
Tarkoittaa samaa kuin englannin kielen sorry.

Anteeksi
Noong
Käytetään samalla tavalla kuin englannin kielen excuse me.

Missä on WC?
hong naam juu thi nai khrap/khaa?

Paljonko
thaurai khrap/khaa?
Tällä voi tiedustella, paljonko jokin maksaa.

Ei se mitään
mai pen rai khrap/khaa
Tällä voi vastata anteeksipyyntöön tai kiitokseen.

 

Mukavaa matkaa kohti Thaimaata ja Phuketia!

 

-Anniina

Vapaaehtoistyöntekijät Thaimaassa.

Matkailijan infopaketti

Posted By : Anniina/ 110 0

Hyvä matkailija, tässä sinulle pieni infopaketti, johon voit tutustua ennen matkaasi. Tästä infopaketista löydät matkalle tarvittavien matkatavaroiden luettelon sekä muuta yleistietoa. Olet tehnyt upean päätöksen matkasi suhteen!

Kestäviä valintoja matkan aikana

 

Matkalle on hyvä varata mukaan oma kestävä juomapullo, jota täyttää hanasta tai isommasta vesikanisterista. Tämä säästää muovinkäytön lisäksi myös rahaa, sillä pienet kertakäyttöiset muovipullot tulevat matkustajalle kalliimmaksi.

Täytettävän vesipullon lisäksi on hyvä varautua omalla aterinsetillä. Näin voidaan ehkäistä kertakäyttöisiä aterimia. Aterimet voivat olla esimerkiksi bambusta tai kookoksenkuoresta valmistettuja, sillä metalliset aterimet saatetaan kerätä pois käsimatkatavaroista lentokenttien turvatarkastuksissa. Aterimia et tarvitse perillä vapaaehtoistyökohteessa, mutta muun matkan aikana omat välineet on hyvä olla mukana, koska huomattavin kertakäyttömuovin määrä syntyy palveluissa ruokailujen aikana. Matkustajan kannattaakin lounastaa ravintoloissa paikan päällä, jolloin vältetään kertakäyttöiset take away rasiat ja pakkaukset. Ravintolassa syödessä on hyvä pyytää juomat ilman pilliä ja kertakäyttöistä mukia, jos mahdollista.

Omalla kestokassilla vältät ohuiden muovipussien kulutusta. Matkatavarat, joita ei olla tuomassa takaisin kotimaahan, on hyvä lahjoittaa paikallisten käyttöön ennemmin kuin heittää kokonaan pois. On hyvä myös huomioida kannattaako mahdollisesti pois heitettävä tuote hävittää vasta Suomessa, jos matkakohteen jätehuolto ei ole parhaimmasta päästä.

Marseille-saippuapala on hyvä valinta matkallesi. Sen avulla pärjäät hyvin koko matkan ajan ja peset niin hiukset, vartalon kuin vaatteetkin luontoa säästäen. Saippualla saatat saada helpotusta jopa auringon polttamiin tai itikoiden aiheuttamaan kutinaa. Suosittelemme myös muovittoman matkapakkauksen ostamista saippualle.

Muovin ongelmia ei kohdemaissa aina ymmärretä, koska ympäristöhaitat eivät ole välittömiä, siksi matkustajan pitää osata pyytää palveluita ilman kertakäyttöisiä muovituotteita.

 

Pakkauslista:

 

  • Aurinkorasva (ecofriendly, koralleja tuhoamaton) ja päähine
  • Kevyttä vaatetusta
  • Ohut pitkähihainen paita, jos palat helposti auringossa
  • Vaatteet, jotka saavat likaantua työssä, mm. ohuet pitkäpunttiset housut
  • Pitkävartisia sukkia (omat sopivankokoiset sukat ovat aina mukavammat)
  • Työhansikkaat
  • Aurinkolasit
  • Kamera
  • Iso täytettävä juomapullo
  • Omat hygieniatarvikkeet (suosi ympäristöä säästäviä tuotteita!)
  • Mukaan tarvitset kopion passista ja varausvahvistuksesta/ laskusta (paperiversio tai kuva kännykässä riittää). Näitä saatetaan kysytä saapuessasi.
  • Hyttysmyrkky (osassa kohteistamme saat lainaksi)
  • Mahdollisina sadepäivinä saat sateenvarjon tai sadetakin lainaksi osassa kohteistamme.

Kylmää, puhdistettua vettä on tarjolla koko oleskelusi ajan, joten pakkaathan mukaan oman ison vesipullon tai kaksi.

Uusimpia vaatteita ja kenkiä ei kannata pakata mukaan.

Tämä pakkauslista on yleislista ja saat kattavamman juuri sinun kohteeseen tarkoitetun listan, kun olet varannut matkan.

 

Muuta huomioitavaa

 

Vapaaehtoisten on hyvä muistaa kunnioittaa paikallisia tapoja ja kulttuuria. Vapaaehtoistyöstä ja kohteista löydät vielä lisää infoa blogeistamme.

Jos tarvitset apua perillä vapaaehtoistyön aikana, ota aina ensisijaisesti yhteyttä vapaaehtoisten koordinaattoriin, joka huolehtii vapaaehtoisten asioista matkan ajan.  Voit aina olla yhteydessä myös Ekomatkaajiin.

 

Jaa tunnelmia matkaltasi

 

Toivomme, että voit jakaa tunnelmiasi matkalta. Voit lähettää kuvia, videoita tai matkakertomuksia info@ekomatkaajat.fi ja / tai jakaa niitä Ekomatkaajien some-kanaville. Jakoja voit tehdä mm. Instagramiin, TikTokiin, Pinterestiin ja Facebookiin @ekomatkaajat #sustainabletravel #eläintensuojelu #vapaaehtoistyöulkomailla

 

Kiitos, kun valitsit Ekomatkaajat! Hyvää ja turvallista matkaa! 🙂 

-Anniina

 

Vapaaehtoistyö – Usein kysytyt kysymykset

Posted By : Maria Ojajärvi/ 97 2

Mikä on ikäraja vapaaehtoistöihin lähtemiselle?

Yleisesti vapaaehtoistyöhön voi lähteä täysi-ikäisenä, mutta suurin osa kohteista sopii myös 16 vuotta täyttäneille.

Costa Rica, Osan niemimaa: Alle 18-vuotiaat voivat osallistua Costa Rican projektiin, mutta vain huoltajan tai muun yli 21-vuotiaan seurassa. Lasten minimi-ikä projektiin osallistumiselle on 12 vuotta.

Espanja, Teneriffa: Teneriffa on täydellinen valinta nuorelle, jopa yksin matkustavalle 16-vuotiaalle.

Etelä-Afrikka, Marakele: Vapaaehtoistyö Etelä-Afrikassa sopii kaikille yli 18-vuotiaille erilaisesta ja opettavaisesta safarimatkasta kiinnostuneille. Mukaan otetaan yli 16-vuotiaita aikuisen seurassa.

Kreikka, Kalamos: Kreikan kohde sopii kaikille yli 18-vuotiaille, jotka ovat kiinnostuneita meren- ja luonnonsuojelusta.

Thaimaa, Phra Thong: Phra Thongille voi lähteä myös lasten kanssa. 10-vuotias lapsi pystyy osallistumaan hyvin mukaan. Tapauskohtaisesti Phra Thongille saatetaan ottaa mukaan myös nuorempi lapsi.

Thaimaa Phuket: Vapaaehtoistyö norsujen suojelukeskuksessa sopii 18 – 80-vuotiaille eläintensuojelusta kiinnostuneille. 16- ja 17-vuotiaat voivat osallistua mukaan vapaaehtoistyöhön 18-vuotiaan seurassa.

Mitä vaatimuksia vapaaehtoistyöhön lähtevälle on?

Tärkeintä on innostus ja kiinnostus eläinten- ja luonnonsuojelua kohtaan. Työtehtävät opetetaan paikan päällä. Osassa kohteista työtehtävissä kävellään paljon, joten hyvästä peruskunnosta on hyötyä. Tässä kohdekohtaiset vaatimukset:

Costa Rica, Osan niemimaa: Costa Ricassa hyvä kunto on pääosassa.

Espanja, Teneriffa: Teneriffalla englannin osaaminen ja tietokonetaidot ovat oleellisia.

Etelä-Afrikka, Marakele: Etelä-Afrikassa englannin osaaminen oleellista, tietokonetaidoista hyötyä.

Kreikka, Kalamos: Englannin hyvä kielitaito, kunto sekä tietokonetaidot ovat todella oleellinen osa työtä.

Thaimaa, Phra Thong: Paljon kävelyä, joten hyvä peruskunto on eduksi.

Thaimaa, Phuket: Työtä tehdään kovassa helteessä, mikä kannattaa ottaa huomioon.

Mitä eläimiä pääsen auttamaan ja/tai näkemään vapaaehtoistyössä?

Costa Rica, Osan niemimaa: merikilpikonnia.

Espanja, Teneriffa: delfiinejä & valaita.

Etelä-Afrikka, Marakele: norsuja, leijonia, sarvikuonoja, leopardeja, gepardeja, hyeenoja, kapinkorppikotkia.

Kreikka, Kalamos: munkkihylkeitä* (*Munkkihylkeitä ei näe itse koskaan, riistakameran kautta saa nähdä vanhaa dataa.)

Thaimaa, Phra Thong: merikilpikonnia. (Kohteessa ei näe rannalla munivia merikilpikonnia, mutta kukkulan päällä istuessa saattaa nähdä merikilpikonnia.)

Thaimaa, Phuket: norsuja.

HUOM! Emme koskaan lupaa, että näet uhanalaisia eläimiä, mutta siihen on hyvä todennäköisyys.

Miksi vapaaehtoistyöhön lähteminen maksaa?

Vapaaehtoismaksulla katetaan vapaaehtoisen asuminen (ja ruoka, muualla paitsi Kreikassa). Suurin osa maksusta menee kuitenkin kohteessa toimivalle voittoa tavoittelemattomalle kansalaisjärjestölle, joka pyörittää vapaaehtoistyöprojektia. Rahalla autetaan eläimiä, hankitaan projektiin tarvittavia välineitä ja palkataan tutkijoita, meribiologeja, vapaaehtoisten koordinaattoreita, eläintenhoitajia jne.

Mitä vapaaehtoistyössä oppii?

Vapaaehtoistyössä oppii paljon uhanalaisista lajeista ja niiden suojelusta, sekä teoriassa että käytännön työtehtävien kautta. Lisäksi moni vapaaehtoinen on kertonut saaneensa uutta innostusta ekologisuuteen ja vastuullisuuteen myös arjessa.

Auttaako työpanokseni oikeasti?

Kyllä, vapaaehtoistyöllä on selkeät positiiviset vaikutukset uhanalaisiin lajeihin. Esimerkiksi Costa Rican kohteessamme vapaaehtoisten ansiosta yhdeksän kymmenestä merikilpikonnanpoikasesta selviytyy. Ilman vapaaehtoisia selviytyisi vain noin kolme kymmenestä.

Miksi lähteä mieluummin vapaaehtoistöihin kuin tavalliselle lomamatkalle?

Vapaaehtoistyössä oppii paljon uutta, tutustuu samanhenkisiin ihmisiin ja tietenkin pääsee auttamaan uhanalaisia eläimiä. Aikaa on myös rentoutua ja päästä lomatunnelmaan, joten hampaat irvessä ei kohteissamme raadeta. Valitsemalla Ekomatkaajat tuet vastuullista matkailua, sillä toimimme vain vastuullisten kumppanien kanssa. Voit myös olla varma, että matkasi tuomat hyödyt eläimille ovat moninkertaiset verrattuna matkasta koituneisiin ympäristöhaittoihin.

Voinko lähteä vapaaehtoistöihin pienten lasten kanssa?

Osaan kohteistamme on mahdollista lähteä myös lasten kanssa. Thaimaan Phra Thong, jossa suojellaan merikilpikonnia, sopii loistavasti lapsiperheen kohteeksi.

Millä kriteereillä kohteenne on valittu?

Kaikki Ekomatkaajien valikoimissa olevat vapaaehtoistyökohteet on valittu tarkasti. Teemme yhteistyötä vain sellaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka kunnioittavat eläimiä ja pitävät huolta, että niiden luonnolliseen elintilaan ja toimintaan ei puututa millään tavalla. Vapaaehtoistyökohteet sijaitsevat turistikohteiden ulkopuolella, joten vapaaehtoisena saa kokemuksen myös aidosti paikallisista olosuhteista. Kohteissa eletään eettisesti eläinten ehdoilla. Kaikkien kohteittemme kanssa on tehty pitkäkestoista yhteistyötä ja kaikissa kohteissa on käyty paikan päällä Ekomatkaajien toimesta. Kohteisiin pääsee Suomesta vain Ekomatkaajien kautta. Seuraamme jatkuvasti kansalaisjärjestöjen toimintaa, jotta voimme varmistua siitä, että kriteerien taso pysyy korkeana.

Minkälaisia työtehtäviä vapaaehtoistyössä on?

Työtehtävät vaihtelevat paljon kohteen mukaan. Työtehtäviin voi kuulua esimerkiksi:

Costa Rica, Osan niemimaa: Merikilpikonnan munien kerääminen talteen hautomoon, tunnistemerkkien asentaminen munimaan tulleille merikilpikonnille & kuoriutuneiden poikasten valvominen, jotta ne pääsevät turvallisesti mereen. Työtä on kolmessa vuorossa, joka on poikkeus muihin kohteisiin nähden.

Espanja, Teneriffa: Delfiinien ja valaiden tarkkailu katamaraanilta sekä niiden vihellysten äänittäminen RIB-kumiveneeltä, turistien tietoisuuden lisääminen delfiinien ja valaiden suojelua kohtaan. Vihellysprojekti on harvoin, yleensä vain kesäisin ja se tehdään RIB-kumiveneeltä pienessä porukassa. Tarkkailua tehdään isolla katamaraanilla, joka on täynnä turisteja. Työtä on paljon myös projektiorganisaation talolla tietokoneella, koska katamaraanille jokainen pääsee n. 2-3 krt/ viikko ja muu aika työtä tehdään talolla.

Etelä-Afrikka, Marakele: Eri eläinten kuvaaminen ja monitorointi jeepin kyydistä, infopakettien koostaminen eläimiin liittyen, akasiapuiden suojaaminen.

Kreikka, Kalamos: Munkkihylkeiden pesimärantojen suojelu, linnunlaulun äänittäminen ja meriheinädatan kerääminen (tehtävässä pääsee uimaan).

Thaimaa, Phra Thong: Merikilpikonnan pesien etsiminen, kilpikonnien käyttäytymisen tarkkailu ja kilpikonnainfojen pitäminen turisteille.

Thaimaa, Phuket: Ruoanvalmistaminen norsuille, niiden aitausten puhtaanapito ja muut kunnostustehtävät.

Tässä vain muutama esimerkki kohteiden työtehtävistä. Jokaisessa kohteessa on laajasti erilaisia tehtäviä ja ne vaihtelevat muun muassa vapaaehtoisten määrästä ja vuodenajasta riippuen.

Voiko kohteisiin lähteä vain lyhyeksi ajaksi?

Phuketin norsujen suojelukeskuksessa lyhin jakso on 3 vrk, Phra Thongilla ja Teneriffalla viikko (talvella 2021 – 2022 poikkeuksellisesti Teneriffalla 4 viikkoa). Matkalle esimerkiksi Thaimaahan ei kuitenkaan kannata lähteä vain kolmeksi vuorokaudeksi, vaan vapaaehtoistyön voi tällöin yhdistää muuhun lomailuun.

Milloin vapaaehtoistyöhön kannattaa hakea mukaan ja kauanko kestää, että paikka varmistuu?

Mukaan kannattaa hakea pääsääntöisesti aina hyvissä ajoin, jolloin varmistaa paikkansa, koska suurimassa osassa kohteista on vain vähän paikkoja vapaaehtoisille. Phra Thongille haku aukeaa yleensä syys-lokakuussa. Paikka vapaaehtoistyöhön vahvistuu nopeasti, yleensä 1 vrk – 1 viikon kuluessa.

Minulla on allergioita, miten ruokailu kohteessa onnistuu?

Allergiat ja erityisruokavaliot otetaan hyvin huomioon kohteissa. Ne tulee ilmoittaa etukäteen, jotta niihin voidaan paikan päällä varautua.

Sanotte, että teette yhteistyötä vain vastuullisten kumppanien kanssa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Yksi jokaisen kohteen tärkeimmistä arvoista on eläinten hyvinvointi, minkä lisäksi vastuullisuuteen keskitytään eri tavoilla. Jokaisen kohteen vastuullisuustoimenpiteistä on koostettu blogi. Lisätietoa voit tarvittaessa kysyä meiltä.

Vastuullisuustoimenpiteet Marakelessa

Vastuullisuustoimenpiteet Phuketissa

Vastuullisuustoimenpiteet Teneriffalla

Vastuullisuustoimenpiteet Osan niemimaalla

Vastuullisuustoimenpiteet Phra Thongilla

Vastuullisuustoimenpiteet Kalamoksella

Norsun kärsä lähikuvana.

Vapaaehtoistyö ja vastuullinen matkailu

Posted By : Anniina/ 79 2

Mitä on vapaaehtoistyö?

 

Vapaaehtoistyössä halutaan toimia tärkeäksi koetun asian puolesta. Se voi olla maailman muuttamista, epäkohtiin puuttumista, halua tehdä hyvää lähellä, kaukana, luonnon, eläinten tai ihmisten auttamista jne. Vapaaehtoiset toimivat heidän olemassa olevin tiedoin ja taidoin tai he voivat hyödyntää jotain erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoiminta perustuu vapaaseen tahtoon ja se on palkatonta. Jokainen voi itse valita, minkä asian eteen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä. Joillain motivaattorina on halu auttaa muita, toiset haluavat sisältöä päiviinsä, joku haluaa oppia uusia taitoja, toinen parantaa maailmaa. Mukaan mahtuvat hekin, jotka haluavat vain elämyksiä – jokaisen vapaaehtoisen panos on tärkeä, oli osallistumisen syy mikä tahansa.

Vapaaehtoistyö sopii kaikille ikään, asuinpaikkaan, sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin katsomatta omien kykyjen, aikataulujen ja voimavarojen puitteissa. Vapaaehtoistoiminta antaa hyötyä sen tekijälle ja kohteelle. Vapaaehtoistyössä oppii uusia taitoja, kokee iloa, tutustuu uusiin ihmisiin, saa kokemuksia ja parhaimmillaan voimaantuu työn myötä.

Sisäisesti motivoitunut henkilö nauttii tekemisestä ja arvostamansa päämäärän saavuttamisen ajatuksesta. Vapaaehtoistoiminnassa tarvitaan erityisesti tämän kaltaista toimintaa. Näin toiminta on kannattavaa ja tuloksellista. Vapaaehtoisuuden yhtenä motivaationa onkin usein osallisuuden ja merkityksellisyyden tunne sekä omien taitojen ja sosiaalisten suhteiden lisääminen.

Vapaaehtoistyö yhdistää ihmisiä yhteisöissä, joilla on tiettyjä taitoja, halua ja sitoutumista auttamiseen. Vapaaehtoisuus on tuottavaa ja palkitsevaa ja se voi olla valtava muutosvoima. Vapaaehtoisuus ei toteudu tyhjiössä eikä tyhjin käsin. Sen toteutumiseen tarvitaan infrastruktuuria eli tiloja, resursseja, organisoimista ja johtamista. Nämä on ihmisten, organisaatioiden tai yhteisöjen tuotettava. Näiden avulla vapaaehtoisuuden filosofia voi realisoitua –kaikkien yhteiseksi hyväksi. Tässä Ekomatkaajat haluavat olla mukana tarjoamalla mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön ja luonnon ja uhanalaisten eläimien auttamiseen.

Miten vapaaehtoistyö käytännössä toimii?

 

Kansalaisjärjestö järjestää kohteeseen mm. vapaaehtoistyökoordinaattorin, joka huolehtii vapaaehtoisista. Vapaaehtoistyöntekijöiden maksama projektimaksu on suurin tulonlähde, jolla koko projekti rahoitetaan. Kansalaisjärjestö ei tulisi toimeen tai kykenisi pyörittämään projektia ilman näitä varoja.

Projektimaksulla katetaan kaikki suorat kulut, joita projektilla on. 80 % tuotoista kattaa ruoan, majoituksen, orientaation, kuljetukset (ei lentoja) ja projektiorganisaation palkat. Loput 20 % tuotoista käytetään projektin kehittämiseen ja lupamaksuihin. Ilman rahoitusta toiminta tietyllä alueella lakkaa kokonaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi Etelä-Afrikassa koko kansallispuiston tarkkailun vähentymistä murto-osaan. Kansalaisjärjestöt haluavat rohkaista paikallisia näkemään ja ymmärtämään, että luonnosta välittäminen ja huolehtiminen sekä kestävällä pohjalla oleva ekoturismi ovat varteenotettavia vaihtoehtoja.

 

Vapaaehtoistyön mittaaminen ja mittarit

 

Vapaaehtoistyön arvottamisen haasteena on se, katsotaanko vapaaehtoistyötä voitavan verrata suoraan palkallisesti tehtyyn työhön vai onko vapaaehtoistyö arvotettava vähempiarvoiseksi toiminnaksi. Tosin vapaaehtoisten työtuntien korvaaminen palkkatyöllä olisi useimmissa yhteiskunnissa taloudellisesti mahdotonta. Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on siis huomattava, vaikka se jää usein puutteellisen tilastoinnin vuoksi näkymättömiin.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteena on saada näkyvyyttä ihmisten tekemälle palkattomalle työlle. Vapaaehtoistoiminnan arvoa ei voi aina mitata rahassa. Jos rahallista arvoa työlle haluttaisiin laskea, sen voisi tehdä kertomalla vuoden aikana tehdyt vapaaehtoistyötunnit per asukas keskipalkalla ja työikäisen aktiiviväestön määrällä.

Ymmärtääkseen vapaaehtoistyön vaikutuksia ja kertoaksemme niistä päättäjille ja vapaaehtoisille itselleen, vaikutuksia tulisi mitata jollain tavalla. Millä mittareilla tämä onnistuu, mistä kannattaa lähteä liikkeelle ja miten omaa arviointiaan voi kehittää? Hankalia kysymyksiä ja hankalasti mitattavia asioita!

Vaikuttavuus syntyy yleensä pitkällä aikavälillä. Lisäksi on tärkeää tunnistaa oma rooli ja sen tuoma lisäarvo kokonaiskuvassa. Tämä onnistuu, kun määritellään oman toiminnan vaikuttavuusketju ja pohditaan, keitä muita toimijoita saman teeman parissa toimii. Vapaaehtoistoiminnan keskeinen arvo on se että, joku auttaa, koska hän haluaa auttaa, saat toteuttaa itseäsi ja samalla tehdä jotain korvaamattoman arvokasta.

Sosiaalisen median ilmoituksista tykkääminen ja niiden jakaminen auttaa saamaan tärkeälle asialle näkyvyyttä ja jakamaan tietoa, mutta se ei itsessään auta pelastamaan ketään. Tosin jakamalla tietoa ja siten herättämällä ihmisten kiinnostusta voidaan saada runsaasti uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

 

Vastuullinen matkailu

 

On helppoa sanoa; lopettakaa lentäminen. Vaikeampaa on vastata, mitä kaikille turismista eläville ihmisille ja eläimille sitten käy. Eläinten hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti. Asenteillamme on myös ratkaiseva merkitys suojelutyön kannalta. Jokainen Ekomatkaajien matkalla käynyt asiakas on eläinten- ja luonnonsuojelun edistäjä ja tavoitteena on saada auttamisella isompi hyöty aikaiseksi verrattuna esim. lennoista aiheutuvaan haittaan.

Vapaaehtoiset auttavat omalla panoksellaan paikallisia yhteisöjä kehittymään. Ekomatkaajien valitsemat kohteet eivät ole massaturismikohteita. Jotta kohteet jatkossakin selviytyvät ja pysyvät autenttisina, on heille hyväksi keskittyä vastaanottamaan vain vastuullisia matkailijoita.

Matkailun negatiivisia ympäristövaikutuksia on monia, mm. päästöt, melusaaste, liiallinen veden kulutus, roskaaminen suhteessa paikalliseen jätehuollon kantokykyyn, jne. Näitä vastaan ja näiden parantamiseksi Ekomatkaajat haluaa kannustaa tekemään töitä. Rannoille ajautuu paljon roskaa, mutta esimerkiksi pullot voi uusiokäyttää ja luovalla toiminnalla roskaa voi uusiokäyttää alkeellisissakin olosuhteissa.

Aiemmin mainitut ympäristöhaitat ovat mm. syitä, miksi erilaiset eläimet kohtaavat ongelmia. Myös alkuperäisasukkaat ja ekosysteemit kärsivät matkailusta. Turismin myötä esimerkiksi koralliriutat ovat tulleet uhatuiksi. Merikilpikonnien katoaminen olisi menetys sekä ihmisten että ympäristön kannalta.  Niillä on elinympäristössään tärkeä merkitys, joka vaikuttaa moniin muihinkin lajeihin. Norsujen olemassaololla on suuri merkitys niiden elinympäristön ekosysteemille. Ruokailemalla ja liikkumalla omassa elinympäristössään norsut edesauttavat metsien uusiutumista, koska samalla ne raivaavat tiheää kasvillisuutta. Norsun ulostaessa, se levittää syömiensä hedelmien ja kasvien siemeniä. Norsuilla on merkitystä myös muiden eläinlajien vedensaantiin, koska norsut kaivavat veden esiin maan pinnan alta. Tämä helpottaa muiden eläinten vedensaantia.

 

Mitä vastuullinen matkailu pitää sisällään?

 

Vastuullinen matkailu pitää sisällään taloudellista kannattavuutta, sosiokulttuurista kestävyyttä sekä ympäristön suojelua. Se pyrkii vähentämään matkailualan kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja paikallisiin yhteisöihin. Vastuulliset matkailuyritykset ovat ympäristöystävällisiä, tulevat paikallista kulttuuria ja niiden yhteisöjä. Tämä on myös Ekomatkaajien tahtotila!

Matkailun ekologisuudella tarkoitetaan kohteessa ympäristöystävällisesti toimimista ja luonnonvarojen käytön huomioimista. Eettinen puoli matkailussa tarkoittaa sitä, kuinka paikallinen yhteisö huomioidaan matkakohteessa. Eettisiä valintoja voi tehdä valitsemalla majoituksen, joka on pieni, perheomisteinen hotelli, jossa tulot menevät pääasiassa paikallisille asukkaille. Nämä valinnat pätevät myös ravintoloissa, opaspalveluissa sekä paikallisten matkamuistomyymälöissä. Ekomatkaajien vapaaehtoistyössä nämä on mietitty sinulle jo valmiiksi. Huomioithan matkamuistoja ostaessa välttää uusiutumattomista luonnonvaroista tai uhanalaisista lajeista tehtyjä esineitä!

Vastuullisesti järjestetyt matkat tukevat luonnon monimuotoisuutta, kohteet ovat poissa turistialueilta ja työtä tehdään paikallisten kanssa. Vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa avartaa maailmankuvaa ja lisää erilaisten kulttuurien ymmärrystä.

Matkailijoiden on hyvä tiedostaa läsnäolonsa aiheuttamat vaikutukset kohteissa ja pyrkiä muuttamaan niitä positiivisiksi. Tähän mm. vapaaehtoistyöllä pyritään. Vastuullisen turismin avulla voidaan selvittää monia ongelmia, esim. joillakin alueilla turismi voi tarjota kokonaan uuden kehityksen tai elvyttää vireillä olevaa. Silti matkailun on tapahduttava paikallisväestön ehdoilla, taloudellisen hyödyn on suuntauduttava kohdealueelle, ja osa tuloista olisi kyettävä suuntaamaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Vapaaehtoistyö, luonnonsuojelu ja turismi yhdistettynä tuo kohteille varoja luonnonsuojeluun tai paikallisiin kehitysprojekteihin, lisää ihmisten arvostusta luonnonvaroja kohtaan, valveuttaa myös paikallisia ihmisiä toimimaan ja hyötymään alueesta, sekä lisää turistien ja/tai matkailuoperaattoreiden tietoisuutta vastuullista matkustamista kohtaan. Epäsuorasti ekoturismi voi myös lisätä poliittista ja taloudellista tukea luonnonalueiden, kuten kansallispuistojen, suojeluun ja johtamiseen.

 

Jos vapaaehtoistyö tai vastuullinen matkailu herätti ajatuksia tai kysymyksiä, ota rohkeasti yhteyttä meihin! 😊

 

-Anniina

 

Lähteet:

Kansalaisareena.fi

Opinnäytetyö: Merkityksellistä matkailua Tansanian auringon alla

Rantaan huuhtouneista sandaaleista tehty kilpikonnateos.

Työvuorot Thaimaassa Phra Thongin saarella

Posted By : Maria Ojajärvi/ 109 13

Oletko suunnitellut lähteväsi vapaaehtoistyöhön Phra Thongille?

Tässä blogissa kerromme omaan kokemukseen perustuen siitä, minkälaisia työvuoroja Phra Thongilla merikilpikonnaprojektissa on.

Suuntaa antava aikataulu

5.30 Rannalla mahdollisten merikilpikonnan jälkien monitorointia, jonka jälkeen aamupala
9.00 Säämittaukset
9.30-11.30 Merikilpikonnien käyttäytymisen seuranta läheiseltä kukkulalta
13-14 Lounas
14 – Merikilpikonnien käyttäytymisen seuranta läheiseltä kukkulalta
19.30 Päivällinen

Päiväkohtaisia aikatauluja ei kirjata ylös, vaan seuraavan päivän ohjelma suunnitellaan yhdessä edellisenä iltana. Tyypillinen työpäivä on 3 – 6 tuntia pitkä ja saattaa jakautua aamuvuoroon ja iltavuoroon. Kun vapaaehtoisia on enemmän, saatat saada enemmän vapaa-aikaa. Jos kilpikonna saapuu munimaan, muuttaa se aikataulut hetkessä ja vapaa-aikaa ei välttämättä olekaan. Vapaa-aikaa on kuitenkin riittävästi joka päivä.

Aikataulu omiin kokemuksiin perustuen

Päivä 1

Aikainen herätys bungalowissa. On vielä ihan pimeää eikä mistään kuulu ääniä. Olemme lähdössä tänään retkelle.

Kokit ovat hereillä ja klo 6:45 saamme aamupalaksi riisikeittoa, mehua ja kahvia. Lähdemme liikkelle klo 7. Suuri osa pitkistä matkoista kuljetaan lava-auton kyydissä. Osallistumme meriruohoprojektiin paikallisen tutkijan, Barryn kanssa. Rannan ulkonäkö muuttuu lasku- ja nousuveden mukaan. Pääsemme tutkimaan läheltä mm. merisiilejä ja simpukoita. Barry on todella innostunut työstään ja opimme paljon uutta hänen kertoessaan projektistaan. Tutkimusalue on todella laaja ja on ilo nähdä projekti lyhyesti, kunnes vesi jo nousee, peittää alueen ja lähdemme pois. Saaren lajisto on pitkälti vielä tutkimatta, joten Barryllakin riittää vielä tutkittavaa! Klo 9 tutustumme merimakkaroihin, jotka kasvavat lammessa, kunnes ne myydään. On todella outo tunne pitää merimakkaraa kädessä – tästä pitää ottaa kuva!

Klo 10 tutustumme kansalaisjärjestön ylläpitämään museoon ja siivoamme museolla. Täällä pääsee näkemään mm. eri vaiheisiin kehittyneitä merikilpikonnia. Museota esitellään myös turisteille. Kansalaisjärjestö saa turisteilta pienen pääsymaksun ja esittely tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Klo 11:30 on mahdollisuus käydä ostoksilla kylän pienessä kaupassa. Moni päättääkin jättää vähän rahaa paikallisille ja ostaa jotain pientä evästä kaupasta. Klo 12 on lounaan aika. Menemme syömään kylän ainoaan ravintolaan, jossa meille on tarjolla nuudelia, tofua ja keitettyjä kasviksia. Jälkiruoaksi on tuoretta ananasta.

Klo 13-14:30 vapaa-aikaa. Moni menee uimaan, snorklaamaan, sukeltamaan tai lukemaan kirjaa riippumattoon.

Klo 14:30 moni vielä jatkaa vapaa-ajan viettoa, mutta haluan mennä valmistamaan koristeita rannalle huuhtoutuneista muoviroskista. Valmistamme rikkinäisistä rannalta löytyneistä sandaaleista koristeita. Tämä taito opetetaan paikallisille. Jatkossa he voivat itse valmistaa kilpikonnalta näyttäviä koristeita.

Klo 16:15-18:15 on päivän ensimmäinen työvuoro: Hornbill kukkulalla kilpikonnien ja veneiden monitorointi. Työvuoron aikana oli tuulista ja varjoisaa, joka helpottaa työntekoa. Kahdessa tunnissa uppoaa helposti omiin ajatuksiinsa, kun istuu paikallaan tuijottaen upeaa merimaisemaa. Tänään emme näe kilpikonnia kukkulalta.

Klo 19:30 on illallisen aika. Kokit ovat valmistaneet meille massaman currya, riisiä ja kananmunia. Jälkiruoaksi on tuoretta ananasta ja melonia. Päivän aikana askelmittariin kertyy 15.600 askelta.

Päivä 2

Aikainen herätys, repun pakkaaminen ja lähtö klo 6:30 rantakävelylle. Tarkkailemme, onko kilpikonna käynyt munimassa rannalle yön aikana. Menomatka tuntuu aina raskaammalta kuin paluumatka, koska jalat uppoavat hiekkaan joka askeleella. Kilpikonnan rantahiekkaan jättämiä jälkiä ei näe, jos kävelee vedenrajassa. Matka tuntuu loputtoman pitkältä, koska ensimmäisellä kerralla ei tiedä kuinka pitkälle pitää kävellä. Aurinko on vasta nousemassa ja se helpottaa kävelyä. Pääsemme kääntöpaikalle, jonka jälkeen alkaa paluumatka. Syömme pienet eväät ja nautimme hiljaisuudesta. Valitettavasti emme näe jälkiä hiekassa, mutta toteamme silti tehneemme hyvää työtä. Tärkeintä on, että joku kävelee rannan joka aamu. Jos pesä olisi löytynyt se olisi ehkä siirretty turvallisempaan paikkaan rantahiekalta. Paikalliset ovat vuosisatoja syöneet kilpikonnan munia, joten haluamme näyttää paikallisille, että uhanalaisten merikilpikonnien suojelu on tärkeää työtä. Onneksi kansalaisjärjestö tekee ympäristövalistustyötä ja paikallisista varsinkin nuorimmat alkavat hiljalleen ymmärtää työmme merkityksen.

Kävelyn jälkeen pääsemme aamupalalle. Tarjolla on leipää, pannukakkua, mehua ja kahvia. Aamupalan jälkeen on lähtö sääasemalle. Nousuveden aikaan vesi voi peittää lähes koko rantahiekan ja kuljemme sääasemalle vuorokaudenajasta riippuen kävellen hiekkarantaa pitkin tai veden pinnalla kulkevan itsetehdyn kellukkeen kyydissä. Mittaamme lämpötilan ja veden lämpötilan. Mittaamme myös nousuveden korkeuden. Kello on 11 ja tähän mennessä askelmittariin on kertynyt 18.400 askelta.

Lounas on klo 13 ja tarjolla on nuudelia, kanaa ja tuoretta ananasta.

Vapaa-aikaa klo 14-15.

Klo 16-17 ohjelmassa on rantojen siivous, joka tehdään yhteistyössä paikallisen resortin kanssa. Rantojen siivous tehdään yhdessä kerran viikossa, mutta lisäksi jokainen saa toki kerätä roskia esimerkiksi aamukävelyn aikana tai vapaa-ajalla. Kun kaikki isoimmat roskat isolta ranta-alueelta on kerätty ja olemme saaneet täytettyä kymmenen isoa jätesäkkiä alamme olla helteen uuvuttamia meille tarjotaan resortilla kylmät juomat. Illallinen on klo 19:30 ja tarjolla on riisiä, kanaa ja nuudelikeittoa. Päivän aikana kertyi yhteensä 32.000 askelta.

Päivä 3

Klo 7:30 aamupalaksi pannukakkua, leipää, mehua ja kahvia. Savanniretkipäivä alkaa klo 8. Normaalisti vietämme aikaa rannan tuntumassa, mutta tänään pääsemme lava-auton kyydillä tutustumaan saareen paremmin. Saaren keskiosa on savannia. Korkeimmat kohdat ovat noin 12 metriä korkeat kukkulat saaren pohjoisosassa. Saaren itäosa on mangrove-metsää. Saaren länsi-osa on 15 kilometrin pituinen lähes autio ranta, jolla kilpikonnat pesivät. Retken aikana pysähdymme tutustumaan luontoon paremmin. Käymme myös paikallisella orkideafarmilla ja paikallisessa koulussa.

Tänään on myös mahdollisuus päästä ostoksille. Täällä ostoksilla käyminen tarkoittaa yleensä sitä, että voit ostaa esimerkiksi kylmän juoman tai pientä evästä ja jättää samalla rahaa paikallisille.

Saarella tulee aina varautua yllätyksiin. Retken piti olla jo loppumassa kun kuulimme, että rannalta on löydetty kahdet kilpikonnan jättämät jäljet. Lähdemme saman tien katsomaan jälkiä. Saavumme retkeltä suoraan lounaalle klo 13:45. Ruoaksi on nuudelia ja kanaa. Loppupäivä on vapaa-aikaa. Illalliseksi on riisiä, kanaa, ananasta ja banaania. Vaikka riisiä ja kanaa on lähes joka päivä siihen ei todellakaan kyllästy. Kokit tekevät todella herkullista ruokaa! Päivän aikana yhteensä 16.600 askelta.

Kilpikonnan jättämien jälkien perusteella päädytään siihen, että rannalle pitää lähteä seuraavana yönä. Osa vapaaehtoisista lähtee koko yöksi klo 20-09 rannalle katsomaan, palaako kilpikonna munimaan. Seuraavana aamuna kuulemme, että he olivat tehneet kolmen tunnin mittaisia kävelyitä rannalla ja nukkuneet vuoroissa lyhyitä tunnin unia.

Päivä 4

Yövuorossa olleilla on tänään vapaapäivä.

Me muut lähdemme klo 9-11 Hornbill kukkulalle. Kilpikonna tulee iloksemme tervehtimään meitä pintaan 15 minuutin välein. Kirjaamme lomakkeeseen, missä kohtaa näimme kilpikonnan. Tänään kukkulalla on kuuma ja pidämme sateenvarjoa pään päällä, jotta jaksamme istua helteessä pari tuntia. Aamuvuoron aikana askelmittariin kertyy yhteensä 4000 askelta. Loppupäivä on vapaata. Illalliseksi on riisiä, kanaa ja vesimelonia.

 

Nämä muistiinpanot on kirjattu ylös maaliskuussa 2019.

Tutustu tarkemmin Phra Thongin kohteeseen ja lue Julian kokemuksista saarella.

Seuraava kausi alkaa 1.1.2022. Hae mukaan! Lähetä meille sähköpostia info@ekomatkaajat.fi

Työvuorot Kreikassa Kalamoksen saarella

Posted By : Maria Ojajärvi/ 13 0

Suunnitteletko vapaaehtoistyömatkaa Kreikkaan?

Tässä blogissa kerromme omaan kokemukseen perustuen siitä, minkälaisia työvuoroja Kreikassa Kalamoksen saarella on. Työvuorot vaihtelevat mm. vuodenajan, vapaaehtoisten määrän ja sään mukaan. Tämä kesän aikataulu antaa vähän mielikuvaa työpäivistä. Yleisesti voidaan sanoa, että työtä on 5 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa.

Kohteessa on ollut 18-61-vuotiaita vapaaehtoityöntekijöitä. Suurin osa vapaaehtoisista on kohteessa minimi 3 viikon ajan.

Kerromme nyt omista kokemuksista.

Suuntaa antava aikataulu

Päivä 1

Jokainen valmisti oman aamupalansa aineksista, joita kukin on itse ostanut saarella sijaitsevasta pienestä kaupasta tai mantereelta ennen saarelle saapumista. Täällä ruoat eivät kuulu hintaan. Aamupala klo 9:30.

Orientaatio klo 11:15-13. Projektin vetäjä Ted kertoi projektista, sen tavoitteista ja visiosta. Projektiorganisaatio tekee työtä uhanalaisten munkkihylkeiden suojelemiseksi ja tuhoisan kalastuksen poistamiseksi alueelta. Kävimme läpi viikon aikana suoritettavia työtehtäviä ja keskustelimme saaren asukkaista, eläimistä ja luonnosta. Kalamokselta on liian kallista viedä roskia mantereelle eikä roskia saa enää polttaa kuten ennen, jonka takia roskat kasaantuvat vuoren lailla saarelle. Tänne ei todellakaan halua jättää omia roskiaan! Loppuviikoksi on luvattu 38 asteen helleaaltoa, joka on täällä todella harvinaista. Tämän takia suunniteltiin, miten työvuorot voidaan toteuttaa.

Loppupäivä oli itseopiskelua. Tieteellistä materiaalia on paljon. Jokainen tarvitsee työtä varten oman tietokoneen.

Päivä 2

Itseopiskelu jatkui. Talolla on iso kirjasto, josta voi lainata kirjoja. Luin kirjallisuutta linnuista ja Välimeren luonnosta odotellessani seuraavaa ohjelmaa. Klo 12.15-13 tutustumme kamera-ansoihin. Orientaatioon kuului mm. kameroiden käyttöön opastus ja kameroiden kiinnitykseen opastaminen. Tutustuimme jo ennakkoon kartalta alueeseen, jonne lähdemme kameroita kiinnittämään. Päivän ohjelmaan mahtui lisäksi kreikan kielen kurssi.

Päivä 3

Kahden itseopiskelupäivän jälkeen vapaaehtoiset pääsevät työtehtävien pariin. Minullekin koitti ensimmäinen työpäivä. Klo 8 lähdimme meriheinäprojektiin. Meriheinä on kolmanneksi arvokkain ekosysteemi. Todistamalla, että alueella on meriheinää, munkkihylkeitä ja lintuja voidaan maa-aluetta suojella tuulivoimaloilta ja vesialueita tuhoisalta kalastukselta (esim. kalankasvattamoilta ja räjäyttämällä kalastukselta) sekä öljynporaukselta. Tällä alueella on toistaiseksi 24 kalankasvattamoa.

Päästäksemme rannalle, jossa kasvaa meriheinää, kävelimme 1,5 tuntia yhteen suuntaan. Mukaan pakkasimme uikkarit, snorkkelit, eväät, 3 litraa vettä, aurinkorasvaa ja projektiin tarvittavat työkalut kuten mittanauhan ja navigaattorin. Kun olimme vihdoin päässeet perille hiekkatietä pitkin, etsimme vielä miten pääsisimme alas rannalle. Saarella ei pahemmin ole polkuja eikä reittejä, joten tietä piti raivata pensaiden ja puiden välistä. Perille rannalle päästyämme toinen vapaaehtoisista jäi rannalle ja toinen lähti uimaan. Otimme koordinaatit, mitat ja kuvat meriheinästä. Työ oli suoritettu klo 11 mennessä ja jäimme varjoon odottamaan, että pahin helle menisi ohi. Klo 16:15 päätimme, että pahin helle on ohi ja kävelimme takaisin asunnolle klo 16:30-18:45.

Tämä on todella hyvä sporttiloma luonnossa! Näissä maisemissa mieli lepää. Saarella on niin käsittämättömän kaunista luontoa ja niin vähän turisteja, että ei usko olevansa Kreikassa.

Klo 19:30 oli minun vuoroni kastella puutarha. Jokaisella on kerran viikossa puutarhavuoro, joka sisältää kesäisin lähinnä kastelua ja talvisin rikkaruohojen poistamista puutarhasta. Kastelun jälkeen työtehtävään kuului sitruunoiden poiminta. Vapaaehtoiset saavat käyttää vapaasti sitruunoita. Niitä oli maassa runsaasti ja teimmekin viikon aikana paljon sitruunamehua. Puutarhassa kasvaa mm. tomaatteja, sipuleita, valkosipulia, munakoisoja ja persiljaa.

Klo 21 lähtö yhdessä illalliselle rantaravintolaan. Oli ihana vaihteeksi lähteä ravintolaan, kun normaalisti jokainen syö omia ruokiaan ja jokainen kokkaa itse. Söimme rauhassa, nautimme hiljaisuudesta ja palasimme asunnolle klo 23.

Päivä 4

Klo 9:30 aamiainen. Klo 11-12 orientaatio saaren linnuista ja kissoista. Saarella on havaittu 75 erilaista lintulajia. Tarkoitus olisi saada myös siirrettyä saarella asustavat villikissat pois, jotta niiltä ei tartu munkkihylkeille parasiittitautia. Tämän takia yksi työtehtävä on kissojen kuvaaminen ja tarkkailu. Kävimme lyhyesti myös tarkkailemassa kissoja.

13-14:30 rikkaruohojen nyppiminen. Täällä rikkaruohoistakin valtaosa hyödynnetään ruoanlaitossa. Tänäänkin rikkaruohoista tehtiin herkullista salaattia, joka maistui pinaatille. Klo 19 orientaatio munkkihylkeistä.

Päivä 5

Matkaa kohteeseemme rannalle kameroita kiinnittämään oli 6,5 km, josta osa on vaikeakulkuisessa maastossa. Onneksi minulla oli hyvät lenkkarit ja iso reppu täynnä vettä, koska ilman niitä täällä ei pärjäisi. Tärkeässä osassa oli kävelykeppikeppi, jota apuna käyttäen pääsi kävelemään alas jyrkkää ja hankalakulkuista maastoa. Kävelimme metsässä, jossa ei ole polkuja ja yritimme löytää reitin rannalle. Olimme etukäteen nähneet paikan Google Earthista, mutta mitään reittiä rannalle ei ollut.

Kameroilla, joita kiinnitetään rannoille ja luoliin tarkkaillaan munkkihylkeitä. Kameralle tallentunut materiaali haetaan noin 2 kk kuluttua. Rannoille ei mennä usein, sillä hylkeet tietävät ihmisten olleen rannalla. Hylkeet ovat todella älykkkäitä ja hylkeillä on todella tarkka hajuaisti. Kannoimme mukanamme rannalle viisi painavaa kameraa, jotka kiinnitimme rannalle. Hiekkatieltä rannalle alas oli 1,5 tunnin matka ilman mitään polkua tai reittiä. Rannalta otimme mukaamme ne kamerat, jotka löysimme. Niihin tallentunut materiaali on todella tärkeää hylkeidentutkimuksen kannalta. Lähdimme rannalle klo 6 ja olimme perillä klo 6:50. Mäkeä alas kävelimme 45 minuuttia. Klo 8:45 mennessä olimme etsineet kamerat rannalta ja vaihtaneet tilalle uudet kamerat ja pääsimme takaisin ylös klo 9:45. Kaikki kolme vesilitraa olivat juotuna tähän mennessä ja vain pieni tippa oli jäljellä paluumatkaa varten. Vaikka oli jo todella lämmintä kävelimme saman tien takaisin, koska missään ei ollut varjoa eikä mistään saanut lisää vettä, joten emme olisi voineet odottaa iltapäivään saakka.

Klo 19-21 lähdimme kävelemään kohti satamaa. Kissat ovat aktiivisia kesällä, lisääntyvät ja hakevat kylästä ruokaa. Kuvasimme kissoja. Tällaiset vapaaehtoisten ohjelmaan kuuluvat aktiviteetit eivät tunnu työltä, koska samalla pääsee tutustumaan saareen ja saa viettää aikaa muiden vapaaehtoisten kanssa.

Illalla katsoimme elokuvan luonnonsuojelusta.

Päivä 5

Klo 6-10:30 lähdimme kävelemään navigaattorin avulla, joka ohjasi meidät metsään. Kävimme muutamassa eri kohteessa, joissa pysähdyttiin äänittämään lintujen ääniä. Kun vapaaehtoiset kiertävät vuosien varrella samoissa kohteissa metsässä äänittämässä lintujen ääniä saadaan kerättyä dataa vuosien ajan samasta sijainnista.Tänään oli hyvä päivä tähän projektiin, koska kun sataa ei ole lintuja ja on liian liukasta lähteä kävelemään maastoon ja kun on liian kuuma metsään ei ole syytä mennä. Pohjoisen linnut saapuvat tänne tammikuussa ja eniten lintuja onkin saarella tammikuussa. Jotkut linnut kuumista maista saapuvat tänne kesällä, kun täällä on viileämpää. Lisäksi saarella asustaa paikallisia lintuja. Tällä hetkellä suurin osa on pikkulintuja. Aiemmin lintuja tarkkailtiin myös kiikareilla, mutta nykyään ainoastaan äänitetään lintujen ääniä, joita ihminen ei välttämättä kuule.

Klo 19 orientaatio munkkihylkeistä ja klo 20 orientaatio kamera-ansoista rannalla.

Tässä oli muistiinpanoja Kreikan Kalamoksen matkalta. Toivottavasti tämä blogi avasi hieman sitä, minkälaista vapaaehtoistyö Kreikassa on. Jos työtä kuvaisi muutamalla sanalla, valitsisin sanoiksi tietokoneella tehtävä työ sekä mahtava sporttiloma upeassa luonnossa.

Kalamos on helppo yhdistää muuhun Kreikan lomaan. Pari viikkoa kuitenkin hujahtaa saarella helposti. Loppuloman vietin itse saarella perheen kanssa ja vapaaehtoistyötä tehden, joten siitä osasta en pitänyt tarkkoja muistiinpanoja.

Jos innostuit kohteesta, ota yhteyttä niin kerromme lisää.

Lue myös edellinen blogimme, jossa kerroimme työvuoroista Thaimaan Phra Thongilla.

-Maria

 

Maisemia Kreikan kohteesta kävelypolun varrelta.

Vastuullisuustoimenpiteet Kalamoksella

Posted By : Katariina/ 77 2

Ekomatkaajat tekee yhteistyötä vain vastuullisten yhteistyökumppanien kanssa. Tähän lauseeseen olet saattanut törmätä nettisivuillamme, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tässä blogisarjassa otamme tarkasteluun jokaisen vapaaehtoistyökohteemme erikseen ja kerromme minkälaisia vastuullisuustoimenpiteitä kohteessa tehdään.

Edellisessä osassa keskityttiin Phra Thongiin kohteeseen. Nyt on blogisarjan viimeisen osan vuoro. Kalamoksen saarella Kreikassa sijaitsevassa vapaaehtoistyökohteessamme suojellaan munkkihylkeitä, mutta kokonaisuuteen kuuluu paljon muutakin. Kohteen tärkeimpänä arvona on kestävä kehitys sekä paikallisesti että yhteistyön kautta globaalisti. Kohteessa toimivan kansalaisjärjestön missio on suojella biodiversiteettia ja luonnonrikkauksia tulevia sukupolvia varten.

Munkkihylkeiden suojelu

Erittäin uhanalaista munkkihyljettä on jäljellä enää noin 400-500 yksilöä maailmassa. Suuri osa näistä yksilöistä liikkuu Välimeren alueella ja Kalamoksen saaren ympäristö onkin yksi munkkihylkeen tärkeistä elinalueista. Kalamoksen vapaaehtoistyöprojektissa tärkeänä tavoitteena on suojella munkkihyljettä. Suojelutyöhön liittyy muun muassa munkkihylkeiden seuraamista riistakameroiden avulla sekä datan keräämistä ja analysointia.

Muut luonnonsuojelutehtävät

Muihin vapaaehtoisten tehtäviin voi kuulua rantasiivousta, puiden istutusta ja lintututkimuksessa auttamista esimerkiksi äänittämällä linnunlaulua. Kalamoksen saarella elää myös paljon villikissoja, joiden määrää ja toimintaa seurataan. Tavoitteena on varmistaa, että saaren monipuolinen eläin- ja kasvilajisto pysyy elinvoimaisena.

Saarella liikkuminen

Kalamoksen saarella liikutaan kävellen. Paikalliset liikkuvat ratsastaen ja pyörällä, joskus käytössä saattaa olla mopo. Työvuoroihin sisältyy usein pitkiä kävelyitä, joten vapaaehtoisilta vaaditaan hyvää peruskuntoa.

Viljely

Projektissa harjoitetaan ruoan kasvattamista kestävästi ja ympäristöystävällisesti. Kalamoksen luomuvihannes ja -hedelmä farmilla vapaaehtoiset pääsevät mukaan viljelyyn. Vapaaehtoisilla on viikoittain työvuoro viljelyn parissa, johon kuuluu kastelua ja kitkemistä. Tilalla kasvatetaan muun muassa tomaatteja, kaalia, mangoja ja sitruunoita.

Ympäristötietoisuus

Työtehtävien kautta käytännössä opittujen ympäristötaitojen lisäksi vapaaehtoistyöprojektilla on kirjasto, josta vapaaehtoiset voivat lainata ympäristötieteeseen ja luonnonsuojeluun liittyviä kirjoja. Myös paikallista väestöä innostetaan ja opetetaan luonnonsuojeluun liittyvissä aiheissa. Kuten muissakin vapaaehtoistyökohteissamme, teorian ja käytännön esimerkkien avulla halutaan kannustaa vapaaehtoisia jatkamaan ympäristöystävällistä elämäntapaa kotimaassaankin.

Aktiviteetit

Vapaaehtoisilla on mahdollisuus halutessaan osallistua muihinkin aktiviteetteihin. Kaikkien aktiviteettien taustalla ovat kansalaisjärjestön ympäristöystävälliset arvot. Aktiviteettivalikoimaan kuuluu muun muassa lintubongaus, ratsastus, vaeltaminen ja snorklaus.

Lisää tietoa vastuullisuudesta ja työtehtävistä Kalamoksella saat katsomalla lyhyen videon Ekomatkaajien YouTube-kanavalta. Olemme nyt esitelleet miten vastuullisuus toteutuu kussakin vapaaehtoistyökohteessa. Kommentoi alle, mikä vapaaehtoistyökohteista kiinnostaa sinua eniten ja tekikö joku vastuullisuuteen liittyvä asia erityisen vaikutuksen.