Category: Ekologinen arki

Rypsipelto Österlenissä.

Ilmasto ruokavalio

Posted By : Anniina/ 26 0

Kestävä ruokavalio lisää hyvinvointia ja on ilmastoystävällinen. Sen ytimen muodostavat kasviperäiset ruoat ja tarpeen mukainen syöminen. Ruoankulutuksen ilmasto vaikutuksia voi hillitä suosimalla ilmastoystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja kiinnittää huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen.

Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Ympäristön muita vaikutuksia ovat mm. maatalouden vaikutus luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Luonnon köyhtymisen ja metsäkadon kasvun kannalta maatalous ja ruoantuotanto ovat globaalisti merkittäviä tekijöitä. Suomalaisten ruuankulutuksella on selkeä yhteys esim. Itämeren rehevöitymiseen ja sademetsien hakkuuisiin.

Ympäristövaikutukset syntyvät pääasiallisesti ruokien alkutuotanto vaiheessa. Erityisesti eläinperäisen ruoan tuotanto on ympäristöä kuormittavaa. Kun valitset ruokavalioosi mahdollisimman paljon kasviperäisiä tuotteita (palkokasvit, viljat, marjat, hedelmät kasvikset jne.) säästät luontoa.

 

Ruoantuotannon vaikutus maapallolla

 

Maapallollamme on rajallisesti maa-alaa käytettävissä ja viljelyskäyttöön varattu tila voi aiheuttaa haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Noin 80 % maataloismaista on varattu eläinperäisten tuotteiden tuotantoon. Maatalous on maailmanlaajuisesti myös merkittävä makean veden kuluttaja. Jotta vettä riittäisi kaikille maailman eläimille ja ihmisille, tulisi tämäkin kulutus huomioida paremmin.

Elintarvikkeiden valmistus, pakkaus tai kuljetus aiheuttavat useimmiten vain pienen osan ilmastovaikutuksesta alkutuotantoon verrattuna, joka on ympäristön kannalta kuormittavin vaihe. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinpohjainen ravinto. Tätä varten tarvitsee tuottaa paljon rehua, jonka tuotanto tarvitsee mm. paljon peltopinta-alaa, vaatii lannoitteita ja torjunta-aineita. Lisäksi eläintuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia eläinten ruuansulatuksen ja lannan vuoksi, esim. lehmät ja lampaat, tuottavat ruuansulatuksessaan ilmastolle haitallista metaania.

 

Suomalaisten syömä ruoka vaikuttaa luonnon köyhtymiseen muuallakin kuin Suomessa. Jopa n. 90 % ruoan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu ulkomaille ruokaketjun välityksellä. Esim. soijarehun käyttö lisää broilerin, kananmunien, sianlihan ja kasvatetun kalan ympäristövaikutuksia. Rehusoijan vastuullisuus on tärkeää, koska sen käytöstä ei olla lähitulevaisuudessa luopumassa. Lisäksi esim. kahvi, tee ja kaakao ovat Suomen ulkopuolisia tuotteita, jotka köyhdyttävät luontoa. Monet kalalajit ovat ylikalastettuja ja osa pyyntimenetelmistä, kuten pohjatroolaus, köyhdyttää meriluontoa.

 

Miten vaikuttaa ruokavalioon?

 

Suomessa olemme hyvässä tilanteessa siten, että meillä on mahdollisuus vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta reilusti ilman, että se aiheuttaa ravitsemuksellisia ongelmia. Ruokailutapojen muuttaminen auttaa myös heikommassa asemassa olevia maita. Tavoitteena olisikin, että kaikille maailman ihmisille riittäisi ravitsevaa ja ekologista ruokaa.

 

Ympäristölle vähemmän kuormittava ruokavalio olisi hyväksi suomalaisten terveydelle, koska suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja liikaa punaista lihaa. Suomalainen kuluttaja voisi pienentää noin 30 – 40 % ruokavalionsa ilmastovaikutusta. Näin voitaisiin vähentää mm. luonnon köyhtymistä ja rehevöitymistä. Erityisesti vähentämällä eläinperäisiä tuotteita ja lisäämällä kasviksia ruokavalioon saadaan ympäristön ja terveyden kannalta paras tulos.

 

Omaa ruokavaliota muokatessa muutokset kannattaa tehdä vähitellen. Lihaa voi vähentää esim. niin, että pitää pari kasvis- ja kalaruokapäivää viikossa. Myös maitotuotteita olisi hyvä vaihtaa kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin. Lihan määrä voi pienentää myös vaihtamalla pihvit pataruokiin tai keittoihin, jolloin lihan määrä pienenee.

 

Koska kasvisten ympäristövaikutus on lähes aina pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden, joten niitä voi hyödyntää huoletta. Avomaan juurekset eivät kuormita ympäristöä juurikaan, joten näitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Hedelmien, vihannesten ja marjojen tuotannon veden kulutuksessa voi olla suuria eroja, joten ne kannattaa myös huomioida.

 

Vinkit planetaariseen ruokavalioon:

 

  • Suosi kasviperäisiä tuotteita, vähennä lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita.
  • Pidä viikossa vähintään yksi kasvisruokapäivä. Säästä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
  • Minimoi ruokahävikki ja lajittele tähteet bioastiaan.
  • Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja tuotteita. Vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja tuotteita.
  • Suosi perunaa ja viljatuotteita (esim. ohraa), vältä riisiä.
  • Suosi luomua, luonnon kaloja ja hyödynnä satokausiajattelua.
  • Vältä pakasteita.
  • Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.
  • Valmista enemmän ruokaa kerralla ja suunnittele ruoanlaitto etukäteen.
  • Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla riittävästi.

 

Kasvisten, hedelmien ja marjojen on hyvä olla mahdollisimman monipuolisia, jotta niiden ravitsemukselliset hyödyt saadaan käyttöön. Muita hyödynnettäviä tuotteita ovat esim. kuivatut sienet, marjarouheet, pakastemarjat ja -vihannekset, säilykkeet jne. Kasviksia kannattaa lisätä ruokavalioon salaatteina tai lämpiminä lisäkkeinä, esim. uunijuureksina.

Smoothiet ovat myös hyvä tapa lisätä kasvisten, hedelmien tai marjojen käyttöä. Juomiin käyvät hyvin kolhiintuneet banaanit tai kasvissosekeittoon hieman nahistuneet punajuuret.

 

Kasvisten kohdalla satokausiajattelu tuo vaihtelua. Satokaudella tuotettu hedelmä tai vihannes on useimmiten tuotettu pienimmillä ympäristövaikutuksilla, hinta on edullisimmillaan ja maku parhaimmillaan. Satokausiajattelu toimii mainiosti esim. suomalaisiin kasvihuonetuotteisiin, tuoreisiin marjoihin, joiden tuotanto on ekologisinta ja edullisinta keväästä syksyyn. Juurekset puolestaan ovat erinomaista talven ruokaa.

 

Ruoka-aineiden ilmastovaikutusten määriä:

(Lähde: Ilmasto-opas.fi)

Ruoka-aine Ilmastovaikutus GWP kg CO2-ekv./kg Lähteet
Naudanliha, luuton ja kypsentämätön, sekä yhdistelmätuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) että liharotuisesta tuotannosta 14,0–42,0 [28]1)[29][30]
Sianliha, luuton ja kypsentämätön 3,9–10,0 [28]1)[30]
Broilerin liha, luuton ja kypsentämätön 3,7–6,9 [28]1)[30]
Viljellyt kalat, lohi, filee 3,6–5,5 [31][32]
Luonnonkalat, filee 0,8–3,6 [28]2)[32]
Maito ja jogurtti 0,8–1,7 [30][33][34][35]
Maidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja välipalatuotteet (kaura) 0,5–1,2 [28]2)[35]
Juustot 4,2–16,0 [21][28]2) [29][36]
Tofu 0,9–3,9 [28]2)[37]
Viljat 0,6–1,6 [28]3)[38]4)
Avomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit) 0,1–0,6 [28]3)[38]
Kotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti 0,7–3,0 [28]5)[39]

1) Keskimääräinen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana syötävät sisäelimet

2) Keskimääräinen eurooppalainen

3) Keskimääräinen eurooppalainen, kaurahiutale

4) Vain alkutuotanto

5) Keskimääräinen eurooppalainen, tomaatti

 

-Anniina

 

LÄHTEET:

Ilmasto-opas.fi

HSY.fi

Vuoden ilmastoteko.fi

WWF.fi

Rantojen siivousta ja roskien keräämistä Costa Ricalla.

Muovinen maailmamme

Posted By : Anniina/ 108 2

Muovit ovat vallanneet maailman ja meidän jokapäiväisen arkemme. Muovit ovat tuoneet myös hyvää maailmaan ja niiden haitat eivät ole aina täysin yksiselitteisiä. Mutta haittoja silti on, ja paljon. Me tarvitsemme muovia, mutta samalla tunnemme syyllisyyttä ympäristön saastumisesta. Muovi on ajatuksissamme vääjäämättä uutisten ja somen kautta. Monet meistä haluaisikin vähentää muovin käyttöä ja kulutusta arjessa, mutta silti muovi ympäröi meitä päivittäin.

Suurin osa maailman muoveista tulee pakkausteollisuudesta ja puolet käytetystä muovista on nk. single use -muovia, kertakäyttöistä ja lyhytikäistä. Toki on myös muoveja, joiden käyttöikä on vuosia. Tällaiset muovit ovat usein käytössä rakennusteollisuudessa, joka onkin toiseksi isoin muoveja hyödyntävä teollisuuden ala.

Ikävä kyllä muovin ja muovipakkausten käyttö näyttää edelleen olevan kasvussa. Muovipakkausten avulla pystytään säilömään esim. elintarvikkeita hyvin ja se vähentää taas ruokahävikkiä.  Monimutkaista vai kuinka..

 

Muovi ja meri

Jopa 84 % EU:n alueen rannoilta löytyvästä roskasta on muovia! Suomessa taas vastaava luku on 90 %! Rantojen roskista noin puolet on erilaisia kertakäyttömuovituotteita. Tämä rannoilta löytyvä roskamäärä on vain pieni osa kaikesta siitä määrästä, jota löytyy merestä. Rannoilta roskat usein päätyvätkin mereen ja iso osa muoviroskasta päätyy mereen maalta. Merellä muoviroskaa synnyttää mm. kalastusalukset ja vesiviljely.

EU on havahtunut tähän suureen ympäristöongelmaan ja ryhtynyt toimiin, jotka vähentäisivät käytettävän muovin määrää. Vuonna 2021 EU:ssa astui voimaan monien kertakäyttötuotteiden valmistuskielto ja kiellon ulkopuolisia tuotteita koitetaan vähentämään muilla keinoilla, esim. panostamalla tuotesuunnitteluun.

Suurin osa meistä on varmasti nähnyt surullisia kuvia meressä kelluvista muovi- ja roskalautoista sekä niissä loukkaantuneita tai kuolleita eläimiä. Väitetään, että vuoteen 2050 mennessä merimuovin massa painaisi enemmän kuin merten kalakannan massa. Jos tätä ei saada pysäytettyä, on mertemme tulevaisuus todella vaakalaudalla.

Kun muovi päätyy luontoon, se sekoittuu kasvillisuuden sekaan ja hajoaa siellä pienempiin osiin. Vedessä taas muovin pintaan kertyy hiljalleen mikrobeja ja epäpuhtauksia, jotka muuttavat muovit raskaammaksi ja siten painavat niitä kohden pohjaa. Pohjaan vajonneita muoveja on todella hankala enää kerätä pois vesistöstä.

Muovien hajotessa pienemmiksi osiksi, niitä aletaan kutsua mikromuoveiksi. Nämä ovatkin olleet paljon esillä viime aikoina. Mikromuovien ympäristövaikutuksista ei vielä tiedetä kaikkea, mutta viime aikoina on havahduttu potentiaalisiin haittavaikutuksiin, joita ne aiheuttavat ekosysteemeille. Arvioidaan, että maailman valtamerissä olevasta muovista mikromuovien osuus olisi noin 92 %. Mikromuovien löytyminen on haasteellista, koska ne kasaantuvat vesistöjen sedimenttiin ja maaperään.

Oletko koskaan ajatellut, että esimerkiksi hygieniatuotteet sisältävät muoveja? Moni ei ajattele, että hammastahna, kasvojenpuhdistusaine tai kuorintavoide voisi sisältää muovia, joka kulkeutuu mikromuoveina vedenpuhdistamoidenkin läpi vesistöön. Myös tekokuituvaatteita (esim. fleece) pestessä muovihiukkasia päätyy pesuveden mukana vesiin.

 

Muovin kierrätys

 

Roskalaatikkomme täyttyvät nykyisin pääasiassa muovisesta pakkausjätteestä. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain 140 000 tonnia muovijätettä!

Kierrätyksen kannalta on tärkeää lajitella jätteet parhaalla mahdollisella tavalla niiden syntypaikassa, esim. kotona, koulussa, ravintoloissa jne. Tätä kutsutaan syntypaikkalajitteluksi. Lajittelun oikeellisuus on tärkeää, koska vääriin paikkoihin lajitellut jätteet voivat pilata kierrätettävyyden ja siten tuhota kierrätettävän erän. Väärin kierrätetyistä tuotteista on siis enemmän haittaa kuin hyötyä!

Tässä muutamia vinkkejä onnistuneeseen muovin kierrätykseen:

  • PVC – muovia (03 merkintä) ei saa laittaa kierrätykseen.
  • Muovin keräykseen laitettavat ruokapakkaukset tulisi pyyhkiä tai huuhdella. Näin vältytään hajuhaitoilta ja ruuantähteisiin kasvavilta mikrobeilta.
  • Korkit ja kääreet tulisi irrottaa muovipakkauksista.
  • Kartonkikääre kartonkikeräykseen, muovikääre muiden muovien sekaan.
  • Samaa lajia olevat muovit voi yhdistää, mutta eri tyypin muovit sekoitettuna esim. sisäkkäin voi sekoittaa kierrätysjärjestelmän.
  • Todella likainen tai vaikeasti puhdistettava muovi kannattaa laittaa sekajätteeseen veden ja saippuan tuhlaamisen sijaan.
  • PCV:n lisäksi muoveista ei vielä voida kierrättää uusiomuoviksi styroksia, osaa mustista muoveista, biohajoavaa muovia tai esim. alumiinia sisältäviä yhdistelmäpakkauksia.

 

Vinkkejä muovittomampaan elämään

 

Muovi tulee jollain tapaa kuulumaan elämäämme jatkossakin, mutta voimme vaikuttaa siihen paljonko sitä kulutamme.

Tässä vinkkejä siihen, miten muoveja voi korvata:

  • Vaihda muoviset hedelmäpussit kestohedelmäpussin käyttöön. Tämän voit vaikka virkata itse!
  • Elmukelmun voi korvata mehiläisvahakääreillä. Näitäkin voit tehdä itse!
  • Biojätepussit voit korvata taittelemalla ne itse sanomalehdestä.
  • Mikromuovien määrää voi vähentää välttämällä tekokuituisia materiaaleja tai tuulettamalla vaatteita.
  • Valitse luonnonkosmetiikkaa. Älä valitse muoveja sisältävää kosmetiikkaa.
  • Valitse pahveihin/paperiin käärittyjä elintarvikkeita.
  • Suosi kestotuotteita, esim. kestokassi, oma (muoviton) vesipullo ja eväsrasia, kestovanulaput,-vaipat ja -siteet, kuukautiskuppi jne.

 

Zero waste – ajattelu

 

Zero Waste tarkoittaa nollahukkaa. Tämä ajattelumalli kannustaa vähentämään kaikkea seka- ja energiajätettä sekä arvioimaan kulutuksen tarpeellisuutta. Zero waste – ajattelun perustana on viiden K:n sääntö: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi.

Zero waste – ajattelulla pyritään ajattelemaan laajempia kokonaisuuksia kuin vain kotitalouksien synnyttämää jätettä. Sillä rohkaistaan miettimään omaa vaikutusta ympäristöön ja pyritään tavoittelemaan kokonaisvaltaisesti kestävää elämäntapaa.

Zero waste – ajattelun avulla voi yksinkertaistaa elämää ja kieltäytyä järjettömältä kulutukselta. Näin voi kantaa oman osuutensa ympäristön hyväksi ja luoda kysyntää ympäristöystävällisemmille vaihtoehdoille.

Viiden K:n ajattelu lähtee miettimällä, onko jokin tuote oikeasti tarpeellinen. Jos et tuotetta todella tarvitse, siitä voi kieltäytyä ja jättää ostamatta. Erityisesti kertakäyttömuoveista tulisi pystyä kieltäytymään kokonaan. Kaikesta ei toki tarvitse kieltäytyä samalta istumalta. Voit ensin aloittaa kieltäytymällä muovikasseista, muovipulloista ja take away -kupeista ja laajentaa ajattelua vaiheittain.

Joskus kuluttamisesta ei voi tai pysty kieltäytymään, tällaisessa tilanteessa voi silti yrittää karsia kuluttamisen määrää. Myös jo olemassa olevia tavaroita voi karsia pois laittamalla ne kiertoon eli kierrättämällä. Näin saat enemmän tilaa ja uusia hankintoja on helpompi kontrolloida, kun tietää paremmin, mitä kotoa todella löytyy.

Käytössä olevien tuotteiden elinikää voi pidentää käyttämällä niitä mahdollisimman paljon uudelleen ja uudelleen. Myös kestotuotteiden käyttö on hyvä valinta kertakäyttöisten tuotteiden sijaan esim. aiemmin mainitut kestovanulaput jne.

 

-Anniina

 

Lähteet:

Ekokumppanit.fi

HSY.fi

Luontoliitto.fi

SLL.fi

ZWF.fi

Taivasta ja puiden latvoja kuvattuna alhaalta päin.

Kestävää kulutusta vai kertakäyttötavaran juhlaa?

Posted By : Anniina/ 68 2

Halloween on takana, Black Friday käynnissä ja edessä siintää joulun pyhät ja uusi vuosi. Monella pyörii mielessä ajatus: ”mitä ostaa joululahjaksi?” ja miten juhlia vuoden vaihtumista.  Nykyajan yltäkylläisyyden keskellä sekä kuluttamisen juhlan aikana, haastamme sinut tekemään kestävämpiä valintoja hankkiessasi lahjoja, ruokia ja juhlatarvikkeita sekä pohtimaan kulutustapojasi.

 

Kuluta viisaasti

 

Kuluttamalla viisaasti tuotamme vähemmän jätettä ja säästämme luonnonvaroja. Ostoksia tehdessä on hyvä miettiä, tarvitseeko jotain tuotetta välttämättä ja jos tarvitsee, niin valitsisi silloin laadukkaita, kestäviä, korjattavissa olevia tuotteita. On hyvä myös miettiä, voisiko tuotteen ostaa käytettynä. Lahjaksi kelpaa vallan mainiosti myös second hand tuotteet! Ympäristöä ajatellen on hyvä huomioida lisäksi tuotteen koko elinkaari raaka-aineista valmiiksi tuotteeksi ja lopulta sen hävittämiseen. Hyvä idea on tuotteiden sijaan suosia palveluita. Ympäristön lisäksi tuotteiden ja palveluiden valinnassa kannattaa huomioida eettisyys. Tällöin suositaan yrityksiä, jotka kohtelevat työntekijöitään hyvin, eivät käytä lapsityövoimaa, maksavat kohtuullista palkkaa ja kohtelevat työntekijöitään reilusti ja tasa-arvoisesti.

 

Vastuullista juhlintaa

 

Vuoden viimeinen päivä on toivoa täynnä. Aika rakentaa uusi elämä, lupauksia ja paljon odotuksia alkavaan vuoteen. Uuden vuoden juhlintaan liittyy vahvasti ilotulitteet ja tinan valaminen. Näiden käyttö ei ole luonnolle alku uuteen tai lupaus paremmasta vuodesta. Raketeista jää maastoon hurjia määriä keräämätöntä roskaa ja kovat paukkeet häiritsevät sekä pelottavat elämiä. Melusaaste ei ole hyväksi myöskään meluherkille ihmisille! Perinteisen tinan käyttö on onneksi nykyisin jo kielletty ja siihen on löytynyt korvaaviksi tuotteiksi esim. lyijytön tina tai mehiläisvaha. Tämä on esimerkki siitä, kuinka perinteitä voi muokata nykypäivään ja kestävämpään suuntaan.

Kaikkiin juhlapyhiin liittyy vahvasti myös hyvä ruoka ja juoma. Juhliin varaudutaan usein periaatteella ”ettei vain ruoka tai juoma lopu kesken”, mikä taas aiheuttaa usein hävikkiä. Ruokailuja suunnitellessa olisi hyvä opetella laskemaan ja arvioimaan, kuinka paljon todellisuudessa on realistista syödä ja juoda kerralla. Tämä vaatii hieman enemmän suunnitelmallisuutta ja laskemista, mutta on kaikin puolin järkevää. Ruokia ja juomia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota ruoan alkuperään, tuottajaan ja siihen, onko tuotteella jokin sertifikaatti.

 

Ekologisia joululahja ja -askarteluvinkkejä:

 

Tässä muutamia konkreettisia vinkkejä ja ideoita, joilla voit ilahduttaa muita ja itseäsi tulevien juhlapyhien aikana! Moni kohta on myös hyvä pitää mielessä joka päiväisessä arjessa.

– Osta tarpeellista

– Suosi laatua, pitkäikäistä, ajatonta, kierrätettävää

– Huomioi pakkausmateriaalit (vähän- tai ekologisesti pakattua)

– Ympäristömerkityt tuotteet

– Suosi lähituottajia ja second hand tuotteita

– Tee lahja itse

– Elämyslahja luonnon helmaan

– Lahjoitus jollekin luonnonsäätiölle

– Pieni pala Itämerta tai metsää kaverille tai sukulaiselle

– Aineeton lahja esim. apua lasten hoitoon, soiton opetusta kaverille, siivousapua isovanhemmille… vain mielikuvitus rajana

– Joulukalenterin voi tehdä itse ja täyttää sen oman mielikuvituksen siivittämänä. Voit hyödyntää esim. vanhaa pyöränvannetta ja askarrella siihen langasta roikkumaan pieniä pussukoita, joihin olet kirjaillut tai piirtänyt päivämäärät.

– Joulukoristeita voi tehdä luonnon antimista. Voit kuivattaa hedelmäviipaleita kuusenkoristeeksi, rakentaa ovikranssin kävyistä ja havuista, askarrella rusetteja ja lumihiutaleita, vaikka rikkoutuneista vaatteista, joita ei sellaisenaan voi enää kierrättää.

– Myös lyhytaikaisesti kestävää kosmetiikkaa voi valmistaa kotikonstein keittiöntarpeista tai vaikka tehdä ihanan jalkakylpysekoituksen vanhaan hillopurkkiin suolasta ja yrteistä!

 

-Anniina

 

Lähteet:

Kestävä kulutus. Kiertokapula. https://www.kiertokapula.fi/neuvonta-ja-ymparistokasvatus/ohjeita-ja-oppaita-lajitteluun/kestava-kulutus/