Category: Uhanalaisten eläinten suojelu

Pieni merikilpikonnan poikanen ihmisen kädessä.

4 syytä suojella merikilpikonnia

Posted By : Katariina/ 7 1

4 hyvää syytä suojella merikilpikonnia

Kyllä, merikilpikonnat ovat älyttömän söpöjä, joka on jo hyvä syy itsessään suojella niitä. Merikilpikonnilla on kuitenkin myös erittäin tärkeä rooli kahdessa eri ekosysteemissä: rannalla ja meressä. Merikilpikonnat ovat malliesimerkki siitä, kuinka ekologiassa kaikki on kytköksissä toisiinsa ja yksittäisen lajin puuttuminen vaarantaa myös muiden olemassaolon. Mikäli merikilpikonnat kuolisivat sukupuuttoon, se heikentäisi molempia ekosysteemejä ja koska meri on tärkeä ravinnonlähde myös ihmisille, olisi siitä meillekin paljon haittaa. Miksi merikilpikonnat ovat tärkeitä? Tässä 4 syytä suojella merikilpikonnia.

Merikilpikonnat tuovat ravinteita rantahiekkaan ja dyyneille

Koska hiekka varastoi ravinteita huonosti, rannoilla ei juuri kasva mitään. Merikilpikonnat käyttävät rantoja ja alempia dyynejä pesimiseen ja munivat munansa sinne. Merikilpikonnat munivat noin 100 munaa pesään ja tekevät kolmesta seitsemään pesää pesintäkauden aikana. Kaikissa pesissä ei synny munia, eivätkä kaikki munat kuoriudu tai poikaset pääse mereen asti. Näistä syntyy hiekkaan paljon ravinteita, jotka auttavat rantojen kasvillisuutta ja siten myös ehkäisevät eroosiota.

Kilpikonnat pitävät meduusakannan kurissa

Merikilpikonnat syövät erilaisia meduusoja. Muun muassa merinahkakilpikonnan pääasiallinen ravinnonlähde ovat meduusat, koska ne ovat helposti pyydystettävää ravintoa. Näihin meduusoihin kuuluu myös polttavia lajeja, jotka ovat haitallisia kalastukselle ja virkistysaktiviteeteille. Merikilpikonnan piirteet ovat evoluutiossa kehittyneet niin, etteivät meduusat polta niitä syödessä.

Merikilpikonnat ovat tärkeitä meriruohon ja korallien kannalta

Tutkimukset osoittavat, että merikilpikonnat ovat tärkeitä muillekin lajeille. Meriruohopenkit, joissa merikilpikonnat oleilevat kasvavat paremmin kuin ne, joissa merikilpikonnia ei käy. Erityisesti liemikilpikonnat syövät meriruohoa ja kuten tavallinen ruoho, meriruoho kasvaa paremmin kun sitä “leikataan” säännöllisesti. Meriruohopenkit ovat monille kalalajeille tärkeitä kasvupaikkoja.

Merikilpikonnilla on myös korallien kannalta tärkeä rooli. Karettikilpikonnat syövät koralleille haitallisia sieniä, jotka saattaisivat muuten estää korallien kasvun, joka jo itsessään on hidasta. Koralliriutat puolestaan ovat koti sadoille eri lajeille meressä.

Merimatkailun vetonaula

Merimatkailu on tärkeä tulonlähde monille matkakohteille. Merikilpikonnat ovat yksi merimatkailun vetonauloista. Esimerkiksi sukeltajat valitsevat monesti kohteen sieltä löytyvien lajien perusteella. Myös monet muut merimatkailuun liittyvistä lajeista ovat riippuvaisia merikilpikonnien olemassaolosta.

 

Tämän blogipostauksen inspiraationa toimi Bonaire Turtlesin artikkeli merikilpikonnien asemasta ekosysteemissä.

Kiinnostuitko aiheesta? Tiedonjanoon suosittelemme lukemaan merikilpikonnien uhista. Ekomatkaajien kautta merikilpikonnien suojelutyöhön voi lähteä Thaimaahan ja Costa Ricaan. Lue myös kokemuksia vapaaehtoistyöstä merikilpikonnien parissa.

Munkkihylje luolassa.

Munkkihylje – maailman uhanalaisin hyljelaji

Posted By : Katariina/ 24 0

Munkkihylje – maailman uhanalaisin hylje

Onko munkkihylje jo sinulle tuttu laji? Ekomatkaajat tekee työtä uhanalaisten eläinlajien suojelemiseksi eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa haluamme esitellä sinulle munkkihylkeen. Kreikassa, Kalamoksen ”unohdetulla saarella” suojellaan munkkihylkeitä. Munkkihylje kuuluu maailman uhanalaisimpiin merinisäkkäisiin ja se on maailman uhanalaisin hyljelaji.

Uhanalaisuusluokitus

Maailmassa on enää vain noin 600 munkkihyljettä, joista puolet liikkuu Kreikan valtion merialueella. Munkkihylkeen suojelu aloitettiin 1970-luvun lopulla, ja sillä on ollut positiivisia vaikutuksia. Vuonna 2016 MOm eli Kreikan munkkihylkeiden suojeluun keskittyvä voittoa tavoittelematon järjestö uutisoi, että munkkihylje on siirtynyt IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Tämä osoittaa, että suunta on oikea, mutta paljon on vielä tehtävää.

Munkkihylkeen uhat

Munkkihyljettä uhkaa elinympäristön huononeminen ja häviäminen rannikkoalueiden kehityksen (muun muassa turismin) takia. Lisäksi munkkihylkeitä tapetaan kalastajien ja kalaviljelijöiden toimesta, koska kalastajat näkevät munkkihylkeen uhkana saaliin saamiselle. Munkkihylkeitä myös sotkeutuu kalaverkkoihin, joka johtaa niiden hukkumiseen. Yksi uhka munkkihylkeelle on myös sen ravinnon vähäinen saatavuus.

Nimen alkuperä

Kun lajista oltiin julkaisemassa ensimmäistä tieteellistä tutkimusta vuonna 1779, luonnontieteilijä Johann Hermann keksi nimen munkkihylje. Hän muisti lukeneensa artikkelin samankaltaisesta lajista, joka tunnettiin nimellä moine (munkki ranskaksi) Marseillessa. Hermann päätteli lajin olevan sama ja näki myös yhtäläisyyksiä lajin ulkonäön ja munkin välillä: hylkeen päänmuoto ja lapaluita muistuttavat hartiat. Niinpä Hermann päätti säilyttää nimen.

Munkkihylje Antiikin Kreikassa

Munkkihylje esiintyy usein Antiikin Kreikan aikaisten vaasien kuvituksessa. Kreikkalaisille munkkihylje oli tärkeä ja arvostettu eläinlaji. Kreikkalaisesta mytologiasta tuttujen jumalien Poseidonin ja Apollonin uskottiin suojelevan munkkihylkeitä. Muinaiset roomalaiset kuitenkin lähes metsästivät lajin sukupuuttoon, sillä sen turkki ja hylkeen rasvasta valmistettu öljy olivat arvokasta kauppatavaraa.

Miten munkkihylkeitä suojellaan?

Munkkihylkeitä suojellaan muun muassa rauhoittamalla rantoja ja perustamalla suojelualueita, joilla hylkeet voivat rauhassa pesiä ja lisääntyä. Pesimärannoilla käydään vain harvoin, sillä se häiritsee hylkeitä. Munkkihylkeistä ja niiden liikkeistä kerätään kuitenkin dataa, jota hyödynnetään lajin suojelussa.

 

Haluaisitko lähteä Kreikkaan munkkihylkeen suojelutyöhön? Lue lisää vapaaehtoistyökohteistamme.

Myös kotimaasta löytyy monenlaisia kohteita eläinten ystäville.

 

Blogitekstin lähteet:

Monachus Guardian

Greek Reporter

Vapaaehtoiset yövuorossa Costa Rican vapaaehtoistyö kohteessa.

Näin toimit rannalla, jossa kilpikonnat pesivät osa 3

Posted By : Maria Ojajärvi/ 39

On tärkeää tietää ennakkoon, miten toimia rannalla, jossa kilpikonnat pesivät. Mitä rannalla voi tehdä? Tässä vinkkimme, joiden avulla toimit oikein.

Jos vierailet rannalla, jossa kilpikonnat pesivät

Älä kävele rannalla taskulampun kanssa tai osoittele valolla merikilpikonnia silmiin. Valo voi aiheuttaa naaraspuolisen kilpikonnan pesinnän keskeyttämisen tai lamaannuttaa muita lähellä olevia kilpikonnia.

Älä ota kuvia salamalla. Tämä voi häiritä merikilpikonnia jopa enemmän kuin taskulamppu.

Pysy poissa merikilpikonnan näköpiiristä, koska muuten saatat pelottaa sen takaisin mereen. Turvallisuutesi vuoksi pysy etäisyydellä kilpikonnan päästä. Merikilpikonnilla on erittäin vahvat leuat ja ne voivat vahingoittaa sinua, jos provosoit niitä.

Älä käsittele munia tai aseta vieraita esineitä pesään. Voit tuoda bakteereja pesään tai vahingoittaa munia.

Älä koske merikilpikonnaan. Sen lisäksi että se on laitonta, voit vahingoittaa kilpikonnaa tai karkottaa sen pesimästä.

Älä koske merikilpikonnan jättämiin jälkiin. Tutkijat käyttävät jälkiä tunnistaakseen kilpikonnan tyypin sekä paikannukseen ja pesien merkitsemiseen.

Jos kiinnostuit kilpikonnista ja haluaisit oppia lisää, tutustu vapaaehtoistyöhön kilpikonnakohteissa.

 

 

 

 

Merikilpikonna uimassa meressä Phra Thongin rannoilla.

Toimenpiteet merikilpikonnien suojelemiseksi osa 2

Posted By : Maria Ojajärvi/ 37 0

Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi kilpikonnia?

Lajeja on muuttunut uhanalaisiksi jo miljoonia vuosia, ja se on luonnollinen osa evolutiivista prosessia. Tänä päivänä lajit muuttuvat uhanalaisiksi ihmisten aiheuttamien äkillisten muutosten takia. Elinympäristöjen tuhoutuminen, saastuminen ja ylikulutus ovat syitä ennennäkemättömään lajien vähenemiseen. Tämä lajien katoaminen vähentää maapallon monimuotoisuutta.

Voimme oppia valtavasti planeettamme ympäristön tilasta katsomalla merikilpikonnia. Ne ovat olleet olemassa yli 100 miljoonaa vuotta ja ne matkustavat ympäri maailman valtameriä. Yhtäkkiä ne kamppailevat selviytyäkseen ihmisten valtamerille ja rannoille aiheuttamien asioiden vuoksi. Mitä tämä merkitsee ihmiskunnalle? On mahdollista, että maailmasta jossa merikilpikonnat eivät voi selviytyä voi pian tulla maailma, jossa ihmiset kamppailevat selviytyäkseen. Jos kuitenkin opimme virheistämme ja alamme muuttaa käyttäytymistämme, on vielä aikaa säästää merikilpikonnat sukupuuton partaalta.

Pelastamalla yhden maailman mysteerisimmistä ja kunnia-arvoisimmista olennoista voimme pelastaa myös itsemme.

Toimenpiteet, joita voit tehdä merikilpikonnien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi

Kun matkustat maailmalla, voit auttaa kilpikonnia monin eri tavoin. Asuuko ystäväsi ulkomailla ja voisi auttaa kilpikonnia? Tässä on muutamia hyviä vinkkejä.

Vähennä muovijätteiden määrää

Katso, kuinka paljon roskaa perheesi tuottaa vuorokauden aikana. Keskustelkaa siitä, miten voitte elää käyttämällä vähemmän muovia ja tehkää sitten muutoksia sen mukaan.

Kirjoita kirje paikallisen sanomalehden toimittajalle tai kirjoita someen

Kerro merikilpikonnien ahdingosta. Kirjeissä voi pyytää tukea niiden pesintä- ja elinympäristöjen sekä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Kirjoita someen – jaa tietoa ja neuvoja muillekin.

Kerro ihmisille, kuinka heliumpallot vahingoittavat merikilpikonnia

Heliumilla täytetyt ilmapallot päästetään usein taivaalle ja ne päätyvät sieltä usein mereen. Merikilpikonnat voivat syödä vahingossa palloja jolloin ne kuolevat. Kun kuulet suunnitellusta ilmapallon vapauttamisesta, kerro että se voi vahingoittaa merikilpikonnia.

Kalastus ja veneily

Kun olet veneilemässä niin varmista, että et roskaa! Jos kalastat, älä heitä sotkeutunutta siimaa veteen. Yritä parhaasi saada kaikki siimat pois vedestä ja hävitä ne turvallisesti.

Vähennä käyttämiesi kemikaalien määrää

Monet ihmiset käyttävät erilaisia kemikaaleja ja lannoitteita. Käytetty moottoriöljy sekä maalit ovat ympäristölle tuhoisia, ellei niitä hävitetä oikein. Monet kemikaalit voivat päätyä rannoille. Käytä biohajoavia nurmikko- ja puutarhatuotteita oikeissa tiloissa sekä huomioi myrkyllisten kemikaalien hävittäminen asianmukaisesti.

Osa 3 julkaistaan lähiaikoina!

Lue osa 1.

Kuoriutuneita merikilpikonnanpoikasia matkalla mereen.

Merikilpikonnien uhat osa 1

Posted By : Maria Ojajärvi/ 40 0

Arvioituna vain yksi tuhannesta merikilpikonnasta selviytyy täysikasvuiseksi. Merikilpikonnat kohtaavat luonnossakin erilaisia vaaroja, mutta merkittävimmät uhat ovat ihmisten aiheuttamia. Ihmisten toimien vuoksi merikilpikonnat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Mikä kilpikonnia uhkaa?

Merikilpikonnia uhkaa pyydystäminen

Monissa rannikolla sijaitsevissa yhteisöissä merikilpikonnia käytetään ravinnon lähteenä. Pesintäaikaan pyydystetään merikilpikonnien munien lisäksi aikuisia merikilpikonnia. Ravinnon lisäksi merikilpikonnan osia käytetään esimerkiksi koristeina. Useat maat ovat kieltäneet merikilpikonnien pyydystämisen ja munien ottamisen, mutta valvonta on vähäistä ja salametsästystä tapahtuu paljon.

Laiton kilpikauppa

Karettikilpikonna tunnetaan kauniista kilvestään. Sen vuoksi niitä on metsästetty jo vuosisatojen ajan korujen ja muiden tuotteiden valmistukseen. Tämän vuoksi karettikilpikonnat ovat erittäin uhanalaisia. Tutkijat arvioivat, että karettikilpikonnien määrä on laskenut 90 % viimeisen 100 vuoden aikana.

Kaupallinen kalastus

Joka vuosi satoja tuhansista merikilpikonnia joutuu kalastajien sivusaaliiksi ympäri maailmaa. Maailmanlaajuinen arvio kalastuksen aiheuttamien sivusaaliiden, vaurioiden ja kuolimien määrästä on valtava. 150 000 kilpikonnaa kuolee katkaraputroolareihin. Yli 200 000 valekarettikilpikonnaa ja 50 000 merinahkakilpikonnaa joutuu sivuaasaaliiksi, vahingoittuu tai kuolee kalastussiimojen vuoksi.

Merten jäte-ongelma

Arvioidaan, että yli 100 miljoonaa merenelävää kuolee meressä olevan muovijätteen takia. Jäte kulkeutuu kaatopaikalta mereen. Sen seurauksena tuhannet merikilpikonnat nielevät vahingossa muovia luullen sitä ruoaksi. Erityisesti merinahkakilpikonnat eivät kykene erottamaan meduusoja kelluvista muovipusseista.

Keinotekoisen valaistuksen vaikutus

Pesivät merikilpikonnat tarvitsevat hiljaisia ja pimeitä rantoja, jotta niiden lisääntyminen onnistuisi. Merikilpikonnat joutuvat kilpailemaan rannan käytöstä turistien, yritysten ja rannalla asuvien ihmisten kanssa. Keinotekoinen valaistus rannoilla estää naaraspuolisten merikilpikonnien pesimistä, ja voi aiheuttaa poikasille suuntavaiston menestystä. Sen sijaan, että ne kulkisivat merelle päin ne suuntaavat sisämaahan, missä ne usein kuolevat nestehukkaan, jäävät saaliiksi tai joutuvat yli ajetuiksi.

Rannikoiden “panssaroituminen”

Rannikoille lisätään meriseiniä, kiviröykkiöitä ja hiekkasäkkipinoja suojaamaan rannikkoaluetta sekä siellä sijaitsevia asutuksia rannikon luonnolliselta kulumiselta. Nämä rakennelmat kuitenkin häiritsevät merikilpikonnien pesimistä pienentämällä niiden pesimisaluetta ja työntävät niitä pesimään vähemmän suotuisille alueille.

Rantojen ravitseminen

Rannalle kuljetetaan ja pumpataan eroosiolle menetettyä korvaavaa hiekkaa. Vaikka rantojen ravitseminen on usein parempi vaihtoehto kuin niiden panssaroiminen, se saattaa silti vaikuttaa kielteisesti merikilpikonniin. Jos hiekka on liian tiivistynyttä, se voi vaikuttaa merikilpikonnien pesimiseen. Jos tuotu hiekka poikkeaa huomattavasti rannan alkuperäisestä hiekasta, se saattaa vaikuttaa pesäpaikan valintaan, kaivauskäyttäyttymiseen ja pesien kosteuspitoisuuteen. Jos rannan uudistaminen tapahtuu pesimäaikana, pesät saatetaan vahingossa haudata pinnan alle tai ajaa niiden päältä raskailla koneilla.

Ranta-aktiviteetittien vaikutus

Kun ihmiset käyttävät pesintärantoja, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia pesiville merikilpikonnille, niiden pesille sekä poikasille. Vakavin riski, minkä ihmisten lisääntynyt läsnäolo aiheuttaa on rannoilla pesivien kilpikonnien häirintä. Ihmisten yöllinen läsnäolo rannalla saattaa aiheuttaa kilpikonnien pesimisen lopettamisen ja paluun takaisin mereen. Rantakalusteet ja muut välineet voivat vähentää pesimisen onnistumista, ja myös rannalle ajaminen voi vaikuttaa negatiivisesti merikilpikonniin. Varsinkin yöaikaan tapahtuma ajaminen voi häiritä tai järkyttää merikilpikonnia tai jopa murskata mereen pyrkiviä poikasia. Kulkuneuvoista aiheutuvat urat voivat pitkittää poikasten pääsemistä mereen ja siten kasvattaa niiden mahdollisuutta joutua petojen saaliiksi.

Merten saastuminen

Meren saastumisella voi olla vakavia seurauksia sekä merikilpikonnille että niiden ravinnolla. Tutkimukset esittävät, että fibropapilloma-virus mikä tappaa useita merikilpikonnia voi olla sidoksissa meren saastumiseen. Kun saasteet kulkeutuvat mereen, ne saastuttavat ja tappavat vesikasveja ja eläimiä, jotka ovat usein merikilpikonnien ruokaa. Öljypäästöt, kemikaalit ja lannoitteiden valumiset ovat kaikki osallisia merien saastumiseen.

Ilmastonmuutos

Koska merikilpikonnat käyttävät merta ja maata elinympäristönään, ilmastonmuutoksella voi olla niille tuhoisia vaikutuksia. Vedenpinnan nousu kutistaa merikilpikonnien pesintärantojen kokoa. Lämpötilan nousu näkyy naaraspuolisten merikilpikonnien määrän kasvuna, sillä niitä syntyy korkeammassa lämpötilassa enemmän. Tämä voi johtaa geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen.

Osa 2 julkaistaan lähiaikoina!

Delfiini uimassa meressä Teneriffalla.

Seaspiracy-dokumentti

Posted By : Linda/ 46 0

Netflixin uutuusdokumentti Seaspiracy on herättänyt laajasti keskustelua merestä ja merenelävistä. Dokumentissa Ali Tabrizi, joka on meriä rakastava dokumentoija ja elokuvantekijä, perehtyy merien saastumiseen.

Dokumentin katsomisen aloittaessani, en osannut kuvitellakkaan, minkälaisia ajatuksia minulle heräisi ja mitä kaikkea oppisinkaan. Olin kuullut, että moni on lopettanut kalan syömisen dokumentin katsomisen jälkeen, mikä hämmästytti minua. Voiko dokumentilla todellakin olla näin suuri vaikutus? Kirjoitin todella paljon asiaa ylös tätä katsoessani ja haluaisin nyt jakaa kaiken tämän myös juuri sinulle, lukijalle.

Vaikutuksemme meriin on valtava

Valaat ja delfiinit ovat älykkäitä ja ne auttavat pitämään koko meren elossa. Ne ravitsevat pieniä kasveja, kasviplanktoneja, jotka imevät vuosittain neljä kertaa enemmän hiilidioksidia, kuin Amazonin sademetsä, ja tuottaa jopa 85% hengittämästämme hapesta. 93% maailman hiilidioksidista on sidottu meren kasvillisuuden avulla. Merien suojelu on siis kriittinen osa maapallon suojelua ilmastonmuutokselta. Jos delfiinit ja valaat kuolevat, koko valtameri kuolee ja sen mukana myös me.

Valaita ja delfiinejä tapetaan piilossa. Esimerkiksi Japanissa yli 700 delfiiniä ja valasta ajetaan vuosittain poukamaan teurastettavaksi. Osa delfiineistä myös myydään merieläinpuistoihin. Yksi delfiini maksaa noin 100 000 dollaria, joten isot rahat liikkuvat tässä bisneksessä.

Miksi delfiinejä, valaita ja haita sitten tapetaan?

Vastaus on tuholaistorjunta. Liikakalastuksen takia kalakannat ovat pienentyneet radikaalisti. Kalat ovat myös delfiinien ruokaa, joten jos delfiinejä eliminoidaan, jää enemmän kalaa meille ihmisille.

Esimerkiksi Sinievätonnikalasta on enää jäljellä alle 3% liikakalastuksen takia. Bisnes on noin 42 biljoonan dollarin arvoinen.

Haita taas pyydetään eviensä takia. Haineväteollisuus on usean miljardin dollarin ala. Evät kuljetetaan Aasiaan, pääasiassa Kiinaan arvokasta haineväkeittoa varten.

Hait pitävät valtameret ja ekosysteemin elossa. “Ihmisten ei pitäisi pelätä haita meressä, vaan sitä, ettei haita ole meressä”. Ne ovat aivan yhtä tärkeitä, kuin valaat ja delfiinit. Haikannat ovat menettäneet 80-90% kannastaan viime vuosikymmenten aikana. 11 000-30 000 haita tapetaan ihmisten toimesta tunnissa. Yli puolet tästä luvusta, kuolee sivusaalina.

Sivusaaliiksi joutuminen on delfiinien, valaiden, haiden ja hylkeiden suurin uhka. Yli 300 000 valasta ja delfiinejä kuolee teollisen kalastuksen sivusaaliina. Kalan valmistajien ja myyjien kalastusalukset eivät voi valvoa kalastusta ja sitä, ettei delfiinejä ja valaita joudu sivusaaliiksi. Tämän takia kestävää kalastusta ei ole olemassa, koska asiaa ei voida taata. Maailmassa on 4.5 miljoonaa kaupallista kalastusalusta. Näin suuren määrän ja ison bisneksen takia monet hallitukset ovat luovuttaneet kalastukseen puuttumisen. Troolauksen valtavat verkot vahingoittavat merenpohjaa. Troolaus pyyhkii arviolta 3.9 miljardia hehtaaria kasvustoa joka vuosi.

Entäs kalanviljely?

Kalanviljelyä pidetään ympäristöystävällisenä tapana kalastaa ja 50% tuotetusta kalasta tulee kalanviljelystä. Ei sivusaalista, ei laitonta kalastusta, ei merenpohjavaurioita, ei uhanalaisten lajien tappamista, eikä vaarallisia työolosuhteita. Viljeltyjen kalojen ruoka on kuitenkin prosessoitua ja tehty kuivatusta kalajauhosta ja uutetusta kalaöljystä, jonka tuottaminen vaatii siis valtavat määrät kalaa. Myös tartunnat ja muut sairaudet ovat yleinen riski kalanviljelyssä.

Tällä menolla näemme käytännössä tyhjät valtameret vuoteen 2048 mennessä. Valtameren elämä on ehdottoman tärkeää hiilen pääsyn estämisessä ilmakehään. Meri on planeetan suurin hiilinielu. Kaloja tarvitaan pitämään koralliriutat elossa.

Muovin käytön vähentäminen ja sen kulutus auttaa kyllä. Kaikki muovinen on korvattavissa uudelleen käytettävillä vaihtoehdoilla. Tiesitkö, että esimerkiksi muovipillit ovat vain 0,03% mereen joutuvasta muovista? Kalastusvälineet ovat suurin ongelma. 45% Tyynenmeren jätepyörteestä on pelkästään kalastusverkkoa. Roska-autolavallinen muovia heitetään mereen joka minuutti. Yhteensä meressä on siis yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Tämä muoviroska hajoaa yhä pienemmiksi mikromuoveiksi.

Paras tapa siis suojella merta ja mereneläviä, sekä sitä kautta koko maailmaa, on yksinkertaisesti syödä vähemmän kalaa ja näin olla tukematta teollista kalastusta. Kalat tuntevat kipua ja pelkoa. Niillä on samanlainen hermojärjestelmä, kuin muillakin eläimillä.

“Yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea, mutta yksi ihminen voi tehdä jotain” Sylvia Earle, meribiologi.

Suosittelen ehdottomasti katsomaan kyseisen dokumentin uuden perspektiivin saamiseksi. Dokumentti löytyy Netflixistä nimellä Seaspiracy. Vinkkaan myös lukaisemaan WWF:n kalaoppaan, joka auttaa sinua tekemään vastuullisia valintoja.

Mies kuvaamassa leopardia jeepistä käsin Marakelen kansallispuistossa.

Auta eläinten ehdoilla

Posted By : Linda/ 77 0

Itse yritän miettiä eläimiä katsellessani, elävätkö ne luonnonmukaista elämää? Onko ympäristö niille luonnollinen? Käyttäytyvätkö ne luonnolleen ominaisesti?

Miten voit auttaa vastuullisesti?

Thaimaassa asuessani näin useita tiikeripuistoja, joissa turistit saavat mennä silittämään tiikereitä ja ottamaan kuvia niiden kanssa. Turisti yksinkertaisesti luultavasti haluaa vain päästä lähelle eläimiä ja tutustua niihin paremmin. Mutta millä hinnalla? Tiikerit ovat vahvasti huumattuja ja sen takia rauhallisia. Eihän villille tiikerille ole luonnollista käytöstä maata paikallaan “rauhassa”, kun sadat turistit päivässä hääräävät ympärillä ottamassa kuvia. Tue ja auta eläimiä mielummin niiden säännöillä. Ekomatkaajien kanssa pääset Marakeleen, Etelä-Afrikkaan kansallispuistoon tekemään vapaaehtoistyötä havainnoiden norsuja, leijonia, sarvikuonoja, leopardeja, gepardeja ja hyeenoja. Riistakameroilla monitoroiminen ei häiritse eläimiä ja sinä voit auttaa uhanalaisia eläimiä, niiden luonnollista elämää tukien.

Suojelua eläinten säännöillä

Meillä Ekomatkaajilla, esimerkiksi juuri Phuketin elefanttikeskus on valittu kohteeksi, koska siellä eletään vahvasti elefanttien säännöillä. Itse olen myös vieraillut eräässä elefanttikeskuksessa, jossa elefantteja kylvetettiin. Minä ja ystäväni katselimme vierestä, että eikö tuo hermostuta eläimiä, kun 20 turistia pyörii ympärillä pesemässä sitä? Eikö sen olisi paljon mukavempi peseytyä yksin rauhassa? Siksi meidän elefanttikeskuksessa vapaaehtoisen työtehtäviin kuuluu muunmuassa ruoan valmistamista norsuille ja aitausten puhtaanapitoa. Pääset auttamaan, näkemään ja tapaamaan elefantteja täysin niiden ehdoilla.

Me ihmiset haluamme kitkeä eläimistä pois niiden luonnonomaisen käyttäytymisen, jotta meidän olisi helpompi hallita ja lähestyä niitä. Miksei tätä ajatella enemmän eläimen näkökulmasta?

Ekomatkaajilla haluamme auttaa eläinten ehdoilla.

Merikilpikonnan poikasen mittausta.

Vapaaehtoistyö ja eläimet

Posted By : Linda/ 90

Yhdistä matkustaminen ja eläinten auttaminen

Vapaaehtoistyö eläinten parissa antaa sinulle uusia kokemuksia ja eläimille mahdollisuuden selviytyä. Eläinten auttaminen lisää myös omaa hyvinvointiasi.

Matkustaminen saa täysin uuden merkityksen, kun yhdistät maailman näkemisen eläinten pelastamiseen. Kokemus on uudella tavalla ikimuistoinen, kun katsot merikilpikonnan kuoriutuvan munastaan ja näet sen sukeltamassa aaltoihin. Sinun ansiostasi.

Juuri näiden seikkojen takia meidän tavoitteenamme on kasvattaa matkailun positiivisia vaikutuksia.

Monia tapoja auttaa eläimiä

Tällä hetkellä me kaikki haaveilemme tulevista seikkailuista ja suunnittelemme sitä aikaa, kun taas voimme matkustaa. Mutta miten voit turvallisesti auttaa vapaaehtoisena eläimiä tämän vallitsevan tilanteen aikana?

Tässä muutama vinkki:

1. Lahjoittaminen. Voit ryhtyä eläinkummiksi tai lahjoittaa rahaa, ja näin tukea toimintaa etänä. Apua tarvitsevien eläinten määrä tulee kasvamaan, jos omistajat sairastuvat. Omistajilla voi myös olla vaikeuksia pitää huolta eläimistään lisääntyneiden taloudellisten vaikeuksien takia. Voit lahjoittaa Thaimaan elefanttien hyväksi.

2. Myös tarvikelahjoitukset tulevat aina varmasti tarpeeseen. Jos haluat lahjoittaa esimerkiksi vanhoja/käytettyjä läppäreitä, työkaluja, kiikareita, uudelleenladattavia pattereita, muistitikkuja, riistakameroita niin näitä voisi kerätä jo nyt varastoon. Voit sitten ottaa meihin yhteyttä, ja kun joku vapaaehtoinen lähtee seuraavan kerran matkalle, lähetetään tavaraa mukaan parhaamme mukaan esim. Marakeleen Etelä-Afrikkaan, jossa vapaaehtoiset auttavan kansallispuistossa uhanalaisia lajeja.

3. Virtuaalinen auttaminen. Näin voit usealla eri tavalla auttaa uhanalaisia eläimiä ihan kotoa käsin. Näit voit auttaa Teneriffan uhanalaisia delfiinejä ja valaita.

4. Nyt kun emme ole hetkeen päässeet ulkomaille, on myös oiva aika panostaa kotimaan eläinten auttamiseen. Yksi keino on tarjota kotihoitopaikka. Esimerkiksi Hesyn sivuilla voit tarjota kotihoitopaikkaa apua tarvitsevalle kissalle.

5. Joissain löytöeläintaloissa voit myös auttaa esimerkiksi siivoamalla tiloja – otathan huomioon turvalllisuusnäkökohdat.

Lue lisää Suomen eläinsuojelusta.

 

Jo pienillä teoilla voimme auttaa ja pelastaa lukuisia eläimiä. Haaveillaan yhdessä tulevaisuuden matkailusta eläinten hyväksi.

Sukupuutto ja sen uhat – aika toimia on nyt: osa 1

Posted By : marmar/ 88

Biodiversiteetin säilyttäminen mahdollistaa elämän maapallolla

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat jo kauan olleet huomioitavia aiheita liittyen maapallomme, sen luonnonvarojen sekä sen moninaisuuden säilyttämisessä. Maapallon kantokyky on jo pitkään ollut todellisella koetuksella, ja sen puolesta puhuu muun muassa tarve laskea vuotuinen ylikulutuspäivä. Päivä, jolloin uusiutuvat luonnonvarat on vuodelta käytetty loppuun. Suomalaisten mittapuulla tarvittaisiin lähes neljä maapalloa kattamaan kulutuksemme. Meillä sekä meidän tulevilla sukupolvillamme on vain yksi maapallo käytettävissämme, miksi emme siis kohtele sitä arvostavammin? Ilmastonmuutos, lajien sukupuutto, jäätiköiden sulaminen ja luonnonvarojen tuhlaus ovat vakavasti otettavia asioita, joihin olisi tullut kunnolla puuttua jo vuosia sitten, mutta vielä nyt tapojamme muuttamalla voimme pelastaa mitä on pelastettavissa.

Sir David Attenboroughn juontamassa dokumentissa Totuus sukupuutosta (Extinction: The Facts), perehdytään tarkemmin eri lajien entistä nopeampaan tuhoutumisvauhtiin ja sen taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Maapallon monimuotoisuus, biodiversiteetti, on katoamassa nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ja tämän seurauksena miljoona eläin- ja kasvilajia ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Vuonna 2019 YK teki selvityksen maailman luonnon tilasta, josta selvisi, että kaikissa eliöryhmissä ovat populaatioiden koot vähentymässä. 1970-luvulta lähtien maailman selkärankaisten määrä on vähentynyt 60 % ja isojen nisäkäslajien määrä 75 % niiden entisiltä elinalueilta. On myös huomattu, että lajikatoa tapahtuu samanaikaisesti ympäri maailmaa. Se ei siis ole aluekohtainen ongelma, vaan koskettaa tällä hetkellä koko maapalloa. Sukupuutto on luonnollinen ilmiö itsessään, mutta nyt meneillään oleva sukupuuttoaalto on satakertainen sen luonnolliseen vauhtiin verrattuna. Muutoksen on alettava nyt, sillä aikaa ei enää ole hukattavaksi.

Ekosysteemissä kaikki on vahvasti linkittynyt yhteen

Lajikadolla ei ole vaikutusta vain kyseisiin lajeihin, vaan koko maailman ekosysteemiin. Kaikki luonnossa on sidoksissa toisiinsa, joten kaikkia tarvitaan kokonaisuuden toimimiseksi. Osaltaan ihmisten nopeuttama ilmastonmuutos on iso uhka lajeille. Se vaikuttaa ravinnon saantiin, lisääntymiseen ja siirtymiseen alueilta toisille. Kun lajit eivät enää selviä nykyisillä asuinalueillaan muuttuneen ilmaston vuoksi, ne joutuvat siirtymään uudelle, kunnes uutta sopivaa aluetta ei enää ole. Tällä hetkellä eniten biodiversiteettiä vähentää elinympäristöjen tuhoaminen. Luonnontilaisia alueita on esimerkiksi maailman kosteikoista menetetty jo lähes 90 % ja jäättömästä pinta-alasta 75 % muokattu ihmisten toimesta. Maata otetaan yhä enemmän ja enemmän viljelykäyttöön, vaikka sitä on otettu jo riittävästi tuottamaan se ravinto, jonka tarvitsemme.

Hyönteislajien katoaminen erityisesti on suuri ongelma, vaikkei sitä luultavasti tulisi ensimmäisenä ajatelleeksi. Hyönteiset ovat tärkeä osa ravintoketjua, sillä ne toimivat ravintona sadoille tuhansille lajeille. Lisäksi niillä on iso rooli myös kasvien pölyttämisessä, joka on elintärkeää meille kaikille. Ilman kasvien toimintaa maapallolla ei olisi happea, ilmakehän hiilidioksidia ei sidottaisi, vettä ei puhdistettaisi eikä maa olisi suojeltuna sateelta. Kasvien toimintaan vaikuttaa myös maaperän monimuotoisuus ja nyt maapallon pinta-ala on noin 30 % köyhtynyt siitä, mitä se ennen on ollut. Maaperän eliöiden tehtävä on hajottaa orgaanisia aineita takaisin kasvien käyttöön niille ravinteiksi. Mikäli maaperän eliöt eivät kykene toimimaan köyhtyneessä maaperässä, alueen kasvillisuus ei saa tarvittavia ravinteitaan. Nyt kasveista jo neljännestä uhkaa katoaminen kokonaan.

Syy-seuraus-suhteet, ihmisten konkreettinen vaikutus, uudet pandemiat?

Lisää ensi viikolla osassa 2!

Neea

Vapaaehtoistyöntekijä kävelemässä hiekkarannalla Phra Thongin saarella.

Päästöjen vähentäminen – miten sinä vähentäisit päästöjäsi?

Posted By : marmar/ 270

Monella on varmasti kova matkakuume tämänhetkisen tilanteen takia. Monet suunnittelevat ulkomaan matkaa heti kun tämä poikkeuksellinen tilanne on ohi. Me suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset teemme ulkomaan matkoja eniten koko maailmassa.

Miten voisimme matkustaa mahdollisimman vähäpäästöisesti?

Jos katsomme tätä asiaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta, matkailun merkittävin tekijä on usein itse kohteeseen matkustus.

Matkailun päästöt nousevat esimerkiksi autoilussa, jos auto on vanha ja matkustajia on vain yksi. Lentämisessä päästöt nousevat, jos lentomatka on lyhyt ja nousevat entisestään, jos otetaan huomioon epäsuorat ilmakehäpäästöt.

Suosimalla vähäpäästöisiä ja paikallisia liikkumismuotoja, esimerkiksi bussia, junaa, pyöräilyä tai kävelyä päästään merkittävästi matalampiin päästökertoimiin. Päästöjen vähentäminen on aika helppoa, kun esimerkiksi liikkuu lyhyet matkat jalkaisin tai pyörällä!

Toinen merkittävä tekijä on matkan pituus. Päästöt ovat hyvin eri tasolla, riippuen ajetaanko autolla vajaa 1000km Leville, mennäänkö laivalla noin 350km Ruotsiin vai lentämällä noin 2360km Kreikkaan, vaikka päästökertoimet kilometriä kohden olisivatkin suht samalla tasolla.

Hiilidioksidin ohella lentäminen aiheuttaa ilmakehään muun muassa typenoksidi- ja vesihöyrypäästöjä, jotka vuorostaan lisäävät lentämisen ilmakehää lämmittävää vaikutusta.

Avaintekijät vähäpäästöiseen matkailuun ovat siis kulkuvälineen valinta ja matkan pituus. Pyritään välttämään suuripäästöisiä liikkumismuotoja sekä matkustamisen kilometrien määrään. Kun/jos ei pysty välttämään, voimme pyrkiä vähentämään. Tässä tapauksessa voi sitten miettiä, voisiko kohteessa olla pidempään ennemmin kuin matkustaisi useasti lyhyitä matkoja.

Euroopan sisällä on hyvät mahdollisuudet matkustaa paikasta toiseen maateitse. Tämän kaltainen matkustelu on myös varmasti mielenkiintoisempaa ja rikastuttavampaa kuin nopea ja helppo lentäminen.

Matkailulla on myös positiivisia vaikutuksia. Luonnonsuojelu ja vapaaehtoistyön tuoma apu ja tulot ovat merkittäviä lähteitä paikallisten toimeentulolle.

Tiedätkö mikä on päästökompensointi?

Kompensoinnin avulla yrityksen voivat hyvittää aiheuttamansa ilmastopäästöt sijoittamalla projekteihin, jotka vuorostaan vähentävät saman määrän päästöjä tai valinnan mukaan lisäävät hiilinieluja.

Toiminnallisesti se tarkoittaa, että päästöt korvataan useimmiten istuttamalla puita tai tuottamalla hankkeita, jotka edistävät uusiutuvaa energian käyttöä kehitysmaissa.

Iiris

Voisit olla kiinnostunut lukemaan myös omasta hiilijalanjäljestäsi