Category: Uhanalaisten eläinten suojelu

Minibussi sillalla.

Melusaaste

Posted By : Anniina/ 89 2

Mitä on melusaaste?

 

Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi, joka on epämiellyttävää, häiritsevää tai kuulolle haitallista. Melua voi olla hankala määritellä, koska se koetaan hyvin yksilöllisesti. Melun kokemiseen ja haittaan vaikuttaa mm. äänen fysikaaliset ominaisuudet (voimakkuus, taajuus, kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus), altistumisen aika ja paikka sekä yksilön meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan. On tutkittu, että viidesosa Euroopan väestöstä altistuu pitkän aikavälin melutasoille, joka on haitallista terveydelle. Melun häiritsevyys on yleisin ja samalla tutkituin haitta. Melu koetaan myös viihtyvyyshaitaksi, joka voi häiritä mm. keskittymistä.

Melujen haitat tiedostetaan maailmanlaajuisesti. EU:lla on oma ympäristömeludirektiivi ja WHO antaa suosituksia tieliikennemelun tasoihin. Suomessa ulkomelua säädellään yleisesti valtioneuvoksen päätöksellä (993/1992) ja sisämelua säädellään asumisterveysasetuksella (545/2015). Näiden päätösten ja säädösten avulla koitetaan saada melutasot pysymään inhimillisenä, vaikka ne voisivat silti olla matalammat.

 

Melusaasteen terveyshaitat

 

Ympäristömelu ja erityisesti tieliikennemelu on merkittävä ympäristöongelma Euroopassa. Se vaikuttaa miljoonien eurooppalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Maailman terveysjärjestön (WHO) on tehnyt havaintoja, että melu olisi toiseksi merkittävin ympäristöön liittyvä terveysongelmien aiheuttaja ilmansaasteiden jälkeen.

Melu vaikuttaa ihmisten unen laatuun, vaikka unesta ei heräisikään. Se voi myös vaikeuttaa nukahtamista ja herättää kesken unien. Tiedostamattomat vaikutukset voivat olla mm. verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu tai lisääntynyttä liikehdintää. Unen laatua voi myös heikentää melun aiheuttama unen määrän väheneminen, unirytmin sekoittuminen tai unen muuttuminen pinnalliskesi. Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa mm. kielellisen kehityksen, oppimisen tai muistin häiriöihin.

Melu aiheuttaa elimistölle myös stressireaktioita, jotka voivat olla osin tiedostamattomia reaktioita. Stressireaktio ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien nousuna. Häiritseväksi koettu melu voi heikentää henkistä hyvinvointia, varsinkin sen ollessa pitkäkestoista tai jos melulta ei pysty välttymään.

 

Melusaasteen vaikutus luonnossa

 

Ihmisen tuottamasta melusta suurin osa osuu juuri niille taajuuksille, joilla monet eläimet kommunikoivat. Äänet eivät välttämättä vaurioita eläinten kuuloa, mutta jatkuva melu voi saada eläimet hakeutumaan kauemmas normaaleilta elinpaikoiltaan. Tämä riittää sekoittamaan eläinten ruoanhankintaa ja reviirejä. Tällainen elinpaikkojen muutos sekoittaa ekosysteemejä, jos eläimet kaikkoavat tietyiltä alueilta. Esimerkiksi lepakot suunnistavat ja saalistavat äänen varassa ja niiden kuuloaisti on erittäin herkkä. Melu estää lepakoita kuulemasta, jolloin ne joutuvat hakeutumaan hiljaisemmille paikoille. Tämä tarkoittaa, että ne joutuvat lentämään pidemmälle elinympäristöltään saalistaakseen. Alueilla, joilta lepakot poistuvat, pääsee hyönteiset lisääntymään. Tämä lisää alueen hyönteispopulaatiota, joka vääristää ekosysteemiä.

Melu haittaa eläimiä oikeastaan lajista riippumatta, silti äänten vaikutus ympäristöön ei ole suoraviivainen. Saaliseläimet voivat hyötyä melusta saalistajien kaikotessa. Myös eläimet, joilla ei ole korvia reagoivat ääniin, koska ne aistivat paineen muutokset, esim. simpukat!

 

Vedenalainen melusaaste

 

Eläimet altistuvat melulle myös veden alla. Merten ja järvien melutasot riippuvat paljon vesialueesta. Vilkkaiden laivareittien tuntumassa melusaaste on jatkuvaa. Vedenalaista melua tuottaa lisäksi vesirakentaminen, esim. vedenalaiset räjäytykset, paalutukset, ruoppaukset ja läjitykset, putki- tai kaapelointityöt jne. Kaupallisen meriliikenteen lisäksi huviveneily tuottaa vedenalaista melua. Pienveneiden ja vesijetittien liikkuessaan lähellä kalojen kutualueita ja lintujen pesintäluotoja ne voivat aiheuttaa suurta häiriötä luonnolle. Yksityisten ihmisten aiheuttama melu voidaan kuitenkin helposti välttää ottamalla luonto paremmin huomioon. Me voimme siis vaikuttaa miten ja millä vesillä liikumme ja käyttäydymme!

Vedenalainen melu voi aiheuttaa eläimille mm. kuulovaurioita, vaikeuttaa ruoanhankintaa ja kommunikointia. Vieraat äänet ovat stressaavia niin ihmisten kuin maalla elävien eläinten lisäksi myös vedenalaisille eläimille. Vedenalainen melu vaikuttaa kaloihin, nisäkkäisiin, lintuihin ja pohjaeläimiin.

 

-Anniina

 

Lähteet:

Itämeri.fi

Melu. 2021. THL.fi

Melusaaste on merkittävä ongelma sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle. 2020. eea.europa.eu/fi

Melusaaste sotkee eläinten viestintää maalla ja merellä. 2019. Tiede.fi

Vedenalainen melusaaste tunnetaan huonosti. 2020. Xamk.fi

Norppa uimassa meressä.

Uhanalaisten lajien auttaminen arjessa

Posted By : Katariina/ 130 14

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n, mukaan sukupuutto uhkaa jopa 28:aa prosenttia eläin- ja kasvilajeista. Yleisimpiä syitä uhalle ovat ilmastonmuutos, laiton eläinkauppa ja lajien elinympäristön tuhoutuminen. Erityisesti pienillä saarilla ja muilla eristetyillä alueilla elävät kotoperäiset lajit ovat vaarassa. Mitä voimme tehdä arjessa uhanalaisten lajien auttamiseksi?

Arkielämässä uhanalaisten lajien auttaminen voi tuntua hankalalta ja kaukaiselta asialta. Toki esimerkiksi vapaaehtoistyöhön lähtemällä voi konkreettisesti auttaa uhanalaisia lajeja, mutta myös arkielämässä tekemämme päätökset ovat tärkeitä. On hyvä muistaa, että loppujen lopuksi kaikki maapallolla on yhteydessä toisiinsa. Jonkin pienen eliön katoaminen toisella puolella maailmaa, voi merkittävästi vaikuttaa omaan elämäämme. Siksi halusimme koota tähän blogiin asioita, joita voimme tehdä joka päivä auttaaksemme uhanalaisia lajeja.

Ota selvää oman alueesi uhanalaisista lajeista & valista muita

Helposti uhanalaisista lajeista puhuessa ajatuksemme hyppäävät gorilloihin tai jääkarhuihin. Uhanalaisia lajeja löytyy valitettavasti kaikkialta, joten perehdy oman takapihasi lajeihin ja niiden auttamiseen, sekä kerro niistä muillekin. Suomessa uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi saimaannorppa, susi, meritaimen ja riekko.

Kierrätä ja osta kestäviä tuotteita

Yksi suurimmista syistä uhanalaisten lajien valtavalle määrälle on niiden elinalueiden kapeneminen. Monen lajin elinaluetta tuhotaan, koska sieltä saatavaa materiaalia käytetään erilaisten tuotteiden valmistamiseen. Siksi kierrättäminen ja tavaroiden huoltaminen pidemmän käyttöiän saavuttamiseksi ovat tärkeitä tekoja.

Kasvata kotoperäisiä kasveja

Eksoottiset kasvit saattavat villiintyä ja levitä, hävittäen samalla hauraimmat kotoperäiset lajit, jotka saattavat olla esimerkiksi tärkeä osa kotoperäisten eläinlajien ruokavaliota. Siksi puutarhan kasveja valitessa kannattaa olla tarkkana ja tukea alueen kasvistoa ja eläimistöä.

Vältä torjunta-aineiden käyttöä

Torjunta-aineet hävittävät haitallisia eliöitä, mutta ovat myrkyllisiä myös ympäristölle. Kannattaa tutustua torjunta-aineiden luonnonmukaisiin vaihtoehtoihin, joilla päästään ei-toivotuista vierailijoista eroon, mutta ne eivät myrkytä ympäristöä.

Vähennä muovia

Muovintuotannolla on välillisesti vaikutusta eläimiin, mutta myös ihan suoraan. Esimerkiksi merissä kelluvat muovinpalat ovat haitallisia siellä eläville eläimille, jotka saattavat jäädä niihin kiinni tai erehdyksissään syödä muovia luullen sitä ruoaksi.

Vältä uhanalaisia lajeja hyödyntäen tehtyjä tuotteita

Valitettavasti vielä tänäkin päivänä joitakin uhanalaisia eläimiä käytetään esimerkiksi matkamuistojen tekemiseen. Ole siis tarkkana, etteivät tuliaiset reissusta sisällä esimerkiksi norsunluuta tai kilpikonnankuorta. Jos et ole varma mistä matkamuisto on valmistettu, kysy myyjältä. Jos mitään epäilyksiä herää, kannattaa jättää tuote ostamatta.

Pienennä hiilijalanjälkeäsi

Autoile vähemmän, pyöräile enemmän, vältä ostamasta tarpeettomia vaatteita ja tavaroita, suosi kasvisruokaa… Tapoja on monia, joilla voit vähentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeäsi.

Pysy merkityillä reiteillä

Vieraillessasi esimerkiksi kansallispuistoissa, pysy merkityillä reiteillä. Reitiltä poikkeaminen voi häiritä pesiviä lintuja tai saatat talloa vahingossa kasveja. Kansallispuistojen sääntöihin muutenkin kannattaa tutustua etukäteen. Lue myös blogimme vastuulliseen retkeilyyn liittyen.

Ilmoittaudu vapaaehtoistöihin uhanalaisten lajien hyväksi

Tätä voi tehdä niin lähiympäristössä, kuin kauempanakin. Ota yhteyttä paikalliseen luonnonsuojelujärjestöön, ja kysy miten voit auttaa työpanoksellasi. Ulkomaille auttamaan uhanalaisia eläimiä voit lähteä Ekomatkaajien kautta.

Vapaaehtoistöihin liittyen meillä on ihania uutisia: Thaimaa avautuu marraskuussa matkailijoille. Sen myötä myös merikilpikonnien suojeluprojektiin Phra Thongille pääsee taas 1.1.2022 alkaen. Seuraa Ekomatkaajia Facebookissa ja Instagramissa pysyäksesi ajan tasalla! Phra Thongin projektista lisää tietoa löydät täältä.

 

Toivottavasti tämä blogi sai sinut huomaamaan, että uhanalaisten lajien auttaminen on helpompaa kuin luulitkaan, ja että sitä voi tehdä pienten valintojen kautta. Mikä uhanalainen laji on sinulle erityisen lähellä sydäntä? Kerro kommenteissa alla.

 

Lähteet:

Retkipaikka.fi

Huffpost.com

Bestlifeonline.com

Vapaaehtoiset yövuorossa Costa Rican vapaaehtoistyö kohteessa.

Valosaaste – Mitä se on ja miten se vaikuttaa luontoon?

Posted By : Katariina/ 109 2

Oletko kuullut valosaasteesta? Tässä blogissa käsittelemme valosaastetta: mitä se on, mitä haittaa siitä on ja miten se vaikuttaa luontoon, ihmisiin ja eläimiin. Tämä blogi kertoo myös, miksi valosaaste on erityisen haitallista joillekin eläinlajeille, kuten esimerkiksi uhanalaisille merikilpikonnille. Valosaastetta on kutsuttu jopa maailman laajimmalle levinneimmäksi ympäristökuormitukseksi. Siitä puhutaan kuitenkin vain vähän, joten halusimme ottaa aiheen esille.

Mitä on valosaaste?

Ensiksi on tärkeää ymmärtää, mitä valosaaste tarkoittaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan valosaaste on väärään aikaan, väärässä paikassa tai liian kirkkaana loistavaa keinotekoista valoa. Valosaaste voi olla esimerkiksi häikäisevää, horisontin yläpuolelle heijastuvaa tai vilkkuvaa valaistusta. Kaupungeissa yksi valosaasteen yleisimmistä lähteistä on valomainostaulut. Sen lisäksi, että valosaaste on häiritsevää, se on myös hukkaan heitettyä energiaa. Vuonna 2013 julkaistussa Valon Varjopuolet -kirjassa kerrotaan, että haitallisimpia valoja ovat elohopeaa sisältävät lamput. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että yhden kaupungin elohopealamput tappavat joka yö kolme miljoonaa hyönteistä.

Valosaasteen vaikutus ihmisiin

Ihmisille haitallisinta on yöllinen sinivalo, sillä se vähentää melatoniinin erittymistä. Melatoniinin vähäisyys voi aiheuttaa unettomuutta. Häikäisevät valot myös häiritsevät keskittymistä. Mitä sitten voimme tehdä valosaasteen vähentämiseksi? Helpoin keino vähentää valosaastetta on sammuttaa valot, kun niitä ei tarvitse. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota valon kohdentamiseen. Kun lamppu osoittaa oikeaan suuntaan, mahdollisimman vähän valoa joutuu hukkaan. Kannattaa pitää huolta, etteivät valot ole tarpeettoman kirkkaita. LED-lamput ovat tärkeä ratkaisu valosaasteen vähentämisessä, sillä ne eivät esimerkiksi vedä hyönteisiä puoleensa.

Valosaasteen vaikutus luontoon ja eläimiin

Kaikkein haitallisinta valosaaste on kuitenkin luonnolle ja eläimille. Ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi, mutta keinovalo on haitallista pölyttäjille. Tietyt kasvien pölyttäjät liikkuvat yöaikaan. Yöllä liikkuu muun muassa monia kovakuoriaisia ja yöperhosia, sekä kärpäsiä, sääskiä, luteita ja pistiäisiä.Eräässä tutkimuksessa tarkkailtiin yöpölyttäjien vierailuja keltaohdakkeelle pimeänäkölatteiden avulla.

Tutkimuksessa selvisi, että öinen keinovalo vaikuttaa sekä yöpölyttäjien määrään että aktiivisuuteen. Yöllä valaistuilla ohdakkeilla kävi yli 60% vähemmin pölyttäjiä kuin pimeässä olevilla kasveilla ja lajeja oli kolmannes vähemmän. Tämä näkyi myös ohdakkeiden siementuotossa: pimeässä olevat kasvit tuottivat enemmän siemeniä kuin yöllä valaistut kasvit. Merkittävä huomio oli myös se, että valoisaan aikaan pölyttäjät kävivät kaikissa kukissa normaalisti. Toisin sanoen, päivällä pölyttäjät eivät kykene paikkaamaan keinovalon aiheuttamaa pölyttäjävajetta. Aikaisemmissa tutkimuksissa onkin huomattu, että yöpölyttäjät kuljettavat enemmän siitepölyä kukasta toiseen, eli ovat tehokkaampia pölyttämään.

Keinovaloista kärsivät myös muuttolinnut, joiden suunnistuskyky heikkenee valaistuksen takia. Sen seurauksena linnut saattavat törmäillä esimerkiksi korkeisiin asuinrakennuksiin, ikkunoihin ja savupiippuihin. Torontossa Michael Mesure arvioi, että kaupungissa kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia lintuja, koska ne törmäävät rakennuksiin. Suuri osa törmäyksistä tapahtuu myös päivällä, mutta erityisesti yöllä valaistut rakennukset ovat vaaraksi linnuille.

Valosaaste vaarana uhanalaisille merikilpikonnille

Viimeisenä haluamme keskittyä erityisesti merikilpikonniin. Ekomatkaajia pidempään seuranneille on varmasti tuttu juttu, että merikilpikonnat ovat erityisen lähellä sydäntämme. Kahdessa vapaaehtoistyökohteessamme tehdään työtä merikilpikonnien hyväksi. Siksi tieto siitä, että valosaaste haittaa jo entuudestaan uhanalaisia merikilpikonnia, on todella surullista luettavaa. Merikilpikonnan poikasten on tärkeää kuoriuduttuaan päästä nopeasti mereen. Näin ne välttävät rannalla uhkaavat saalistajat. Meren paikantamiseen kilpikonnan poikaset hyödyntävät näkökykyään suuntaamalla aalloista heijastuvaa kuunvaloa kohti. Eli jos pesimisrannalla on keinotekoista valoa yöaikaan, se sekoittaa merikilpikonnien suuntavaiston ja altistaa saalistajille. Mikäli merikilpikonna jää rannalle auringonnousuun asti, on myös vaarana että se nääntyy kuumuudessa.

Opitko jotain uutta lukiessasi tätä blogia? Kerro omat vinkkisi, miten vähennät valosaastetta. Mikäli söpöt merikilpikonnat kiinnostavat, suosittelemme lukemaan 4 syytä suojella merikilpikonnia ja mitkä muut tekijät uhkaavat niitä valosaasteen lisäksi.

 

Lähteet:

Suomenluonto.fi

Versuslehti.fi

Valoa.com

National Geographic

Pieni merikilpikonnan poikanen ihmisen kädessä.

4 syytä suojella merikilpikonnia

Posted By : Katariina/ 111 2

4 hyvää syytä suojella merikilpikonnia

Kyllä, merikilpikonnat ovat älyttömän söpöjä, joka on jo hyvä syy itsessään suojella niitä. Merikilpikonnilla on kuitenkin myös erittäin tärkeä rooli kahdessa eri ekosysteemissä: rannalla ja meressä. Merikilpikonnat ovat malliesimerkki siitä, kuinka ekologiassa kaikki on kytköksissä toisiinsa ja yksittäisen lajin puuttuminen vaarantaa myös muiden olemassaolon. Mikäli merikilpikonnat kuolisivat sukupuuttoon, se heikentäisi molempia ekosysteemejä ja koska meri on tärkeä ravinnonlähde myös ihmisille, olisi siitä meillekin paljon haittaa. Miksi merikilpikonnat ovat tärkeitä? Tässä 4 syytä suojella merikilpikonnia.

Merikilpikonnat tuovat ravinteita rantahiekkaan ja dyyneille

Koska hiekka varastoi ravinteita huonosti, rannoilla ei juuri kasva mitään. Merikilpikonnat käyttävät rantoja ja alempia dyynejä pesimiseen ja munivat munansa sinne. Merikilpikonnat munivat noin 100 munaa pesään ja tekevät kolmesta seitsemään pesää pesintäkauden aikana. Kaikissa pesissä ei synny munia, eivätkä kaikki munat kuoriudu tai poikaset pääse mereen asti. Näistä syntyy hiekkaan paljon ravinteita, jotka auttavat rantojen kasvillisuutta ja siten myös ehkäisevät eroosiota.

Kilpikonnat pitävät meduusakannan kurissa

Merikilpikonnat syövät erilaisia meduusoja. Muun muassa merinahkakilpikonnan pääasiallinen ravinnonlähde ovat meduusat, koska ne ovat helposti pyydystettävää ravintoa. Näihin meduusoihin kuuluu myös polttavia lajeja, jotka ovat haitallisia kalastukselle ja virkistysaktiviteeteille. Merikilpikonnan piirteet ovat evoluutiossa kehittyneet niin, etteivät meduusat polta niitä syödessä.

Merikilpikonnat ovat tärkeitä meriruohon ja korallien kannalta

Tutkimukset osoittavat, että merikilpikonnat ovat tärkeitä muillekin lajeille. Meriruohopenkit, joissa merikilpikonnat oleilevat kasvavat paremmin kuin ne, joissa merikilpikonnia ei käy. Erityisesti liemikilpikonnat syövät meriruohoa ja kuten tavallinen ruoho, meriruoho kasvaa paremmin kun sitä “leikataan” säännöllisesti. Meriruohopenkit ovat monille kalalajeille tärkeitä kasvupaikkoja.

Merikilpikonnilla on myös korallien kannalta tärkeä rooli. Karettikilpikonnat syövät koralleille haitallisia sieniä, jotka saattaisivat muuten estää korallien kasvun, joka jo itsessään on hidasta. Koralliriutat puolestaan ovat koti sadoille eri lajeille meressä.

Merimatkailun vetonaula

Merimatkailu on tärkeä tulonlähde monille matkakohteille. Merikilpikonnat ovat yksi merimatkailun vetonauloista. Esimerkiksi sukeltajat valitsevat monesti kohteen sieltä löytyvien lajien perusteella. Myös monet muut merimatkailuun liittyvistä lajeista ovat riippuvaisia merikilpikonnien olemassaolosta.

 

Tämän blogipostauksen inspiraationa toimi Bonaire Turtlesin artikkeli merikilpikonnien asemasta ekosysteemissä.

Kiinnostuitko aiheesta? Tiedonjanoon suosittelemme lukemaan merikilpikonnien uhista. Ekomatkaajien kautta merikilpikonnien suojelutyöhön voi lähteä Thaimaahan ja Costa Ricaan. Lue myös kokemuksia vapaaehtoistyöstä merikilpikonnien parissa.

Munkkihylje luolassa.

Munkkihylje – maailman uhanalaisin hyljelaji

Posted By : Katariina/ 178 0

Munkkihylje – maailman uhanalaisin hylje

Onko munkkihylje jo sinulle tuttu laji? Ekomatkaajat tekee työtä uhanalaisten eläinlajien suojelemiseksi eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa haluamme esitellä sinulle munkkihylkeen. Kreikassa, Kalamoksen ”unohdetulla saarella” suojellaan munkkihylkeitä. Munkkihylje kuuluu maailman uhanalaisimpiin merinisäkkäisiin ja se on maailman uhanalaisin hyljelaji.

Uhanalaisuusluokitus

Maailmassa on enää vain noin 600 munkkihyljettä, joista puolet liikkuu Kreikan valtion merialueella. Munkkihylkeen suojelu aloitettiin 1970-luvun lopulla, ja sillä on ollut positiivisia vaikutuksia. Vuonna 2016 MOm eli Kreikan munkkihylkeiden suojeluun keskittyvä voittoa tavoittelematon järjestö uutisoi, että munkkihylje on siirtynyt IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Tämä osoittaa, että suunta on oikea, mutta paljon on vielä tehtävää.

Munkkihylkeen uhat

Munkkihyljettä uhkaa elinympäristön huononeminen ja häviäminen rannikkoalueiden kehityksen (muun muassa turismin) takia. Lisäksi munkkihylkeitä tapetaan kalastajien ja kalaviljelijöiden toimesta, koska kalastajat näkevät munkkihylkeen uhkana saaliin saamiselle. Munkkihylkeitä myös sotkeutuu kalaverkkoihin, joka johtaa niiden hukkumiseen. Yksi uhka munkkihylkeelle on myös sen ravinnon vähäinen saatavuus.

Nimen alkuperä

Kun lajista oltiin julkaisemassa ensimmäistä tieteellistä tutkimusta vuonna 1779, luonnontieteilijä Johann Hermann keksi nimen munkkihylje. Hän muisti lukeneensa artikkelin samankaltaisesta lajista, joka tunnettiin nimellä moine (munkki ranskaksi) Marseillessa. Hermann päätteli lajin olevan sama ja näki myös yhtäläisyyksiä lajin ulkonäön ja munkin välillä: hylkeen päänmuoto ja lapaluita muistuttavat hartiat. Niinpä Hermann päätti säilyttää nimen.

Munkkihylje Antiikin Kreikassa

Munkkihylje esiintyy usein Antiikin Kreikan aikaisten vaasien kuvituksessa. Kreikkalaisille munkkihylje oli tärkeä ja arvostettu eläinlaji. Kreikkalaisesta mytologiasta tuttujen jumalien Poseidonin ja Apollonin uskottiin suojelevan munkkihylkeitä. Muinaiset roomalaiset kuitenkin lähes metsästivät lajin sukupuuttoon, sillä sen turkki ja hylkeen rasvasta valmistettu öljy olivat arvokasta kauppatavaraa.

Miten munkkihylkeitä suojellaan?

Munkkihylkeitä suojellaan muun muassa rauhoittamalla rantoja ja perustamalla suojelualueita, joilla hylkeet voivat rauhassa pesiä ja lisääntyä. Pesimärannoilla käydään vain harvoin, sillä se häiritsee hylkeitä. Munkkihylkeistä ja niiden liikkeistä kerätään kuitenkin dataa, jota hyödynnetään lajin suojelussa.

 

Haluaisitko lähteä Kreikkaan munkkihylkeen suojelutyöhön? Lue lisää vapaaehtoistyökohteistamme.

Myös kotimaasta löytyy monenlaisia kohteita eläinten ystäville.

 

Blogitekstin lähteet:

Monachus Guardian

Greek Reporter

Vapaaehtoiset yövuorossa Costa Rican vapaaehtoistyö kohteessa.

Näin toimit rannalla, jossa kilpikonnat pesivät osa 3

Posted By : Maria Ojajärvi/ 130

On tärkeää tietää ennakkoon, miten toimia rannalla, jossa kilpikonnat pesivät. Mitä rannalla voi tehdä? Tässä vinkkimme, joiden avulla toimit oikein.

Jos vierailet rannalla, jossa kilpikonnat pesivät

Älä kävele rannalla taskulampun kanssa tai osoittele valolla merikilpikonnia silmiin. Valo voi aiheuttaa naaraspuolisen kilpikonnan pesinnän keskeyttämisen tai lamaannuttaa muita lähellä olevia kilpikonnia.

Älä ota kuvia salamalla. Tämä voi häiritä merikilpikonnia jopa enemmän kuin taskulamppu.

Pysy poissa merikilpikonnan näköpiiristä, koska muuten saatat pelottaa sen takaisin mereen. Turvallisuutesi vuoksi pysy etäisyydellä kilpikonnan päästä. Merikilpikonnilla on erittäin vahvat leuat ja ne voivat vahingoittaa sinua, jos provosoit niitä.

Älä käsittele munia tai aseta vieraita esineitä pesään. Voit tuoda bakteereja pesään tai vahingoittaa munia.

Älä koske merikilpikonnaan. Sen lisäksi että se on laitonta, voit vahingoittaa kilpikonnaa tai karkottaa sen pesimästä.

Älä koske merikilpikonnan jättämiin jälkiin. Tutkijat käyttävät jälkiä tunnistaakseen kilpikonnan tyypin sekä paikannukseen ja pesien merkitsemiseen.

Jos kiinnostuit kilpikonnista ja haluaisit oppia lisää, tutustu vapaaehtoistyöhön kilpikonnakohteissa.

 

 

 

 

Merikilpikonna uimassa meressä Phra Thongin rannoilla.

Toimenpiteet merikilpikonnien suojelemiseksi osa 2

Posted By : Maria Ojajärvi/ 114 0

Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi kilpikonnia?

Lajeja on muuttunut uhanalaisiksi jo miljoonia vuosia, ja se on luonnollinen osa evolutiivista prosessia. Tänä päivänä lajit muuttuvat uhanalaisiksi ihmisten aiheuttamien äkillisten muutosten takia. Elinympäristöjen tuhoutuminen, saastuminen ja ylikulutus ovat syitä ennennäkemättömään lajien vähenemiseen. Tämä lajien katoaminen vähentää maapallon monimuotoisuutta.

Voimme oppia valtavasti planeettamme ympäristön tilasta katsomalla merikilpikonnia. Ne ovat olleet olemassa yli 100 miljoonaa vuotta ja ne matkustavat ympäri maailman valtameriä. Yhtäkkiä ne kamppailevat selviytyäkseen ihmisten valtamerille ja rannoille aiheuttamien asioiden vuoksi. Mitä tämä merkitsee ihmiskunnalle? On mahdollista, että maailmasta jossa merikilpikonnat eivät voi selviytyä voi pian tulla maailma, jossa ihmiset kamppailevat selviytyäkseen. Jos kuitenkin opimme virheistämme ja alamme muuttaa käyttäytymistämme, on vielä aikaa säästää merikilpikonnat sukupuuton partaalta.

Pelastamalla yhden maailman mysteerisimmistä ja kunnia-arvoisimmista olennoista voimme pelastaa myös itsemme.

Toimenpiteet, joita voit tehdä merikilpikonnien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi

Kun matkustat maailmalla, voit auttaa kilpikonnia monin eri tavoin. Asuuko ystäväsi ulkomailla ja voisi auttaa kilpikonnia? Tässä on muutamia hyviä vinkkejä.

Vähennä muovijätteiden määrää

Katso, kuinka paljon roskaa perheesi tuottaa vuorokauden aikana. Keskustelkaa siitä, miten voitte elää käyttämällä vähemmän muovia ja tehkää sitten muutoksia sen mukaan.

Kirjoita kirje paikallisen sanomalehden toimittajalle tai kirjoita someen

Kerro merikilpikonnien ahdingosta. Kirjeissä voi pyytää tukea niiden pesintä- ja elinympäristöjen sekä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Kirjoita someen – jaa tietoa ja neuvoja muillekin.

Kerro ihmisille, kuinka heliumpallot vahingoittavat merikilpikonnia

Heliumilla täytetyt ilmapallot päästetään usein taivaalle ja ne päätyvät sieltä usein mereen. Merikilpikonnat voivat syödä vahingossa palloja jolloin ne kuolevat. Kun kuulet suunnitellusta ilmapallon vapauttamisesta, kerro että se voi vahingoittaa merikilpikonnia.

Kalastus ja veneily

Kun olet veneilemässä niin varmista, että et roskaa! Jos kalastat, älä heitä sotkeutunutta siimaa veteen. Yritä parhaasi saada kaikki siimat pois vedestä ja hävitä ne turvallisesti.

Vähennä käyttämiesi kemikaalien määrää

Monet ihmiset käyttävät erilaisia kemikaaleja ja lannoitteita. Käytetty moottoriöljy sekä maalit ovat ympäristölle tuhoisia, ellei niitä hävitetä oikein. Monet kemikaalit voivat päätyä rannoille. Käytä biohajoavia nurmikko- ja puutarhatuotteita oikeissa tiloissa sekä huomioi myrkyllisten kemikaalien hävittäminen asianmukaisesti.

Osa 3 julkaistaan lähiaikoina!

Lue osa 1.

Kuoriutuneita merikilpikonnanpoikasia matkalla mereen.

Merikilpikonnien uhat osa 1

Posted By : Maria Ojajärvi/ 151 0

Arvioituna vain yksi tuhannesta merikilpikonnasta selviytyy täysikasvuiseksi. Merikilpikonnat kohtaavat luonnossakin erilaisia vaaroja, mutta merkittävimmät uhat ovat ihmisten aiheuttamia. Ihmisten toimien vuoksi merikilpikonnat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Mikä kilpikonnia uhkaa?

Merikilpikonnia uhkaa pyydystäminen

Monissa rannikolla sijaitsevissa yhteisöissä merikilpikonnia käytetään ravinnon lähteenä. Pesintäaikaan pyydystetään merikilpikonnien munien lisäksi aikuisia merikilpikonnia. Ravinnon lisäksi merikilpikonnan osia käytetään esimerkiksi koristeina. Useat maat ovat kieltäneet merikilpikonnien pyydystämisen ja munien ottamisen, mutta valvonta on vähäistä ja salametsästystä tapahtuu paljon.

Laiton kilpikauppa

Karettikilpikonna tunnetaan kauniista kilvestään. Sen vuoksi niitä on metsästetty jo vuosisatojen ajan korujen ja muiden tuotteiden valmistukseen. Tämän vuoksi karettikilpikonnat ovat erittäin uhanalaisia. Tutkijat arvioivat, että karettikilpikonnien määrä on laskenut 90 % viimeisen 100 vuoden aikana.

Kaupallinen kalastus

Joka vuosi satoja tuhansista merikilpikonnia joutuu kalastajien sivusaaliiksi ympäri maailmaa. Maailmanlaajuinen arvio kalastuksen aiheuttamien sivusaaliiden, vaurioiden ja kuolimien määrästä on valtava. 150 000 kilpikonnaa kuolee katkaraputroolareihin. Yli 200 000 valekarettikilpikonnaa ja 50 000 merinahkakilpikonnaa joutuu sivuaasaaliiksi, vahingoittuu tai kuolee kalastussiimojen vuoksi.

Merten jäte-ongelma

Arvioidaan, että yli 100 miljoonaa merenelävää kuolee meressä olevan muovijätteen takia. Jäte kulkeutuu kaatopaikalta mereen. Sen seurauksena tuhannet merikilpikonnat nielevät vahingossa muovia luullen sitä ruoaksi. Erityisesti merinahkakilpikonnat eivät kykene erottamaan meduusoja kelluvista muovipusseista.

Keinotekoisen valaistuksen vaikutus

Pesivät merikilpikonnat tarvitsevat hiljaisia ja pimeitä rantoja, jotta niiden lisääntyminen onnistuisi. Merikilpikonnat joutuvat kilpailemaan rannan käytöstä turistien, yritysten ja rannalla asuvien ihmisten kanssa. Keinotekoinen valaistus rannoilla estää naaraspuolisten merikilpikonnien pesimistä, ja voi aiheuttaa poikasille suuntavaiston menestystä. Sen sijaan, että ne kulkisivat merelle päin ne suuntaavat sisämaahan, missä ne usein kuolevat nestehukkaan, jäävät saaliiksi tai joutuvat yli ajetuiksi.

Rannikoiden “panssaroituminen”

Rannikoille lisätään meriseiniä, kiviröykkiöitä ja hiekkasäkkipinoja suojaamaan rannikkoaluetta sekä siellä sijaitsevia asutuksia rannikon luonnolliselta kulumiselta. Nämä rakennelmat kuitenkin häiritsevät merikilpikonnien pesimistä pienentämällä niiden pesimisaluetta ja työntävät niitä pesimään vähemmän suotuisille alueille.

Rantojen ravitseminen

Rannalle kuljetetaan ja pumpataan eroosiolle menetettyä korvaavaa hiekkaa. Vaikka rantojen ravitseminen on usein parempi vaihtoehto kuin niiden panssaroiminen, se saattaa silti vaikuttaa kielteisesti merikilpikonniin. Jos hiekka on liian tiivistynyttä, se voi vaikuttaa merikilpikonnien pesimiseen. Jos tuotu hiekka poikkeaa huomattavasti rannan alkuperäisestä hiekasta, se saattaa vaikuttaa pesäpaikan valintaan, kaivauskäyttäyttymiseen ja pesien kosteuspitoisuuteen. Jos rannan uudistaminen tapahtuu pesimäaikana, pesät saatetaan vahingossa haudata pinnan alle tai ajaa niiden päältä raskailla koneilla.

Ranta-aktiviteetittien vaikutus

Kun ihmiset käyttävät pesintärantoja, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia pesiville merikilpikonnille, niiden pesille sekä poikasille. Vakavin riski, minkä ihmisten lisääntynyt läsnäolo aiheuttaa on rannoilla pesivien kilpikonnien häirintä. Ihmisten yöllinen läsnäolo rannalla saattaa aiheuttaa kilpikonnien pesimisen lopettamisen ja paluun takaisin mereen. Rantakalusteet ja muut välineet voivat vähentää pesimisen onnistumista, ja myös rannalle ajaminen voi vaikuttaa negatiivisesti merikilpikonniin. Varsinkin yöaikaan tapahtuma ajaminen voi häiritä tai järkyttää merikilpikonnia tai jopa murskata mereen pyrkiviä poikasia. Kulkuneuvoista aiheutuvat urat voivat pitkittää poikasten pääsemistä mereen ja siten kasvattaa niiden mahdollisuutta joutua petojen saaliiksi.

Merten saastuminen

Meren saastumisella voi olla vakavia seurauksia sekä merikilpikonnille että niiden ravinnolla. Tutkimukset esittävät, että fibropapilloma-virus mikä tappaa useita merikilpikonnia voi olla sidoksissa meren saastumiseen. Kun saasteet kulkeutuvat mereen, ne saastuttavat ja tappavat vesikasveja ja eläimiä, jotka ovat usein merikilpikonnien ruokaa. Öljypäästöt, kemikaalit ja lannoitteiden valumiset ovat kaikki osallisia merien saastumiseen.

Ilmastonmuutos

Koska merikilpikonnat käyttävät merta ja maata elinympäristönään, ilmastonmuutoksella voi olla niille tuhoisia vaikutuksia. Vedenpinnan nousu kutistaa merikilpikonnien pesintärantojen kokoa. Lämpötilan nousu näkyy naaraspuolisten merikilpikonnien määrän kasvuna, sillä niitä syntyy korkeammassa lämpötilassa enemmän. Tämä voi johtaa geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen.

Osa 2 julkaistaan lähiaikoina!

Delfiini uimassa meressä Teneriffalla.

Seaspiracy-dokumentti

Posted By : Linda/ 169 0

Netflixin uutuusdokumentti Seaspiracy on herättänyt laajasti keskustelua merestä ja merenelävistä. Dokumentissa Ali Tabrizi, joka on meriä rakastava dokumentoija ja elokuvantekijä, perehtyy merien saastumiseen.

Dokumentin katsomisen aloittaessani, en osannut kuvitellakkaan, minkälaisia ajatuksia minulle heräisi ja mitä kaikkea oppisinkaan. Olin kuullut, että moni on lopettanut kalan syömisen dokumentin katsomisen jälkeen, mikä hämmästytti minua. Voiko dokumentilla todellakin olla näin suuri vaikutus? Kirjoitin todella paljon asiaa ylös tätä katsoessani ja haluaisin nyt jakaa kaiken tämän myös juuri sinulle, lukijalle.

Vaikutuksemme meriin on valtava

Valaat ja delfiinit ovat älykkäitä ja ne auttavat pitämään koko meren elossa. Ne ravitsevat pieniä kasveja, kasviplanktoneja, jotka imevät vuosittain neljä kertaa enemmän hiilidioksidia, kuin Amazonin sademetsä, ja tuottaa jopa 85% hengittämästämme hapesta. 93% maailman hiilidioksidista on sidottu meren kasvillisuuden avulla. Merien suojelu on siis kriittinen osa maapallon suojelua ilmastonmuutokselta. Jos delfiinit ja valaat kuolevat, koko valtameri kuolee ja sen mukana myös me.

Valaita ja delfiinejä tapetaan piilossa. Esimerkiksi Japanissa yli 700 delfiiniä ja valasta ajetaan vuosittain poukamaan teurastettavaksi. Osa delfiineistä myös myydään merieläinpuistoihin. Yksi delfiini maksaa noin 100 000 dollaria, joten isot rahat liikkuvat tässä bisneksessä.

Miksi delfiinejä, valaita ja haita sitten tapetaan?

Vastaus on tuholaistorjunta. Liikakalastuksen takia kalakannat ovat pienentyneet radikaalisti. Kalat ovat myös delfiinien ruokaa, joten jos delfiinejä eliminoidaan, jää enemmän kalaa meille ihmisille.

Esimerkiksi Sinievätonnikalasta on enää jäljellä alle 3% liikakalastuksen takia. Bisnes on noin 42 biljoonan dollarin arvoinen.

Haita taas pyydetään eviensä takia. Haineväteollisuus on usean miljardin dollarin ala. Evät kuljetetaan Aasiaan, pääasiassa Kiinaan arvokasta haineväkeittoa varten.

Hait pitävät valtameret ja ekosysteemin elossa. “Ihmisten ei pitäisi pelätä haita meressä, vaan sitä, ettei haita ole meressä”. Ne ovat aivan yhtä tärkeitä, kuin valaat ja delfiinit. Haikannat ovat menettäneet 80-90% kannastaan viime vuosikymmenten aikana. 11 000-30 000 haita tapetaan ihmisten toimesta tunnissa. Yli puolet tästä luvusta, kuolee sivusaalina.

Sivusaaliiksi joutuminen on delfiinien, valaiden, haiden ja hylkeiden suurin uhka. Yli 300 000 valasta ja delfiinejä kuolee teollisen kalastuksen sivusaaliina. Kalan valmistajien ja myyjien kalastusalukset eivät voi valvoa kalastusta ja sitä, ettei delfiinejä ja valaita joudu sivusaaliiksi. Tämän takia kestävää kalastusta ei ole olemassa, koska asiaa ei voida taata. Maailmassa on 4.5 miljoonaa kaupallista kalastusalusta. Näin suuren määrän ja ison bisneksen takia monet hallitukset ovat luovuttaneet kalastukseen puuttumisen. Troolauksen valtavat verkot vahingoittavat merenpohjaa. Troolaus pyyhkii arviolta 3.9 miljardia hehtaaria kasvustoa joka vuosi.

Entäs kalanviljely?

Kalanviljelyä pidetään ympäristöystävällisenä tapana kalastaa ja 50% tuotetusta kalasta tulee kalanviljelystä. Ei sivusaalista, ei laitonta kalastusta, ei merenpohjavaurioita, ei uhanalaisten lajien tappamista, eikä vaarallisia työolosuhteita. Viljeltyjen kalojen ruoka on kuitenkin prosessoitua ja tehty kuivatusta kalajauhosta ja uutetusta kalaöljystä, jonka tuottaminen vaatii siis valtavat määrät kalaa. Myös tartunnat ja muut sairaudet ovat yleinen riski kalanviljelyssä.

Tällä menolla näemme käytännössä tyhjät valtameret vuoteen 2048 mennessä. Valtameren elämä on ehdottoman tärkeää hiilen pääsyn estämisessä ilmakehään. Meri on planeetan suurin hiilinielu. Kaloja tarvitaan pitämään koralliriutat elossa.

Muovin käytön vähentäminen ja sen kulutus auttaa kyllä. Kaikki muovinen on korvattavissa uudelleen käytettävillä vaihtoehdoilla. Tiesitkö, että esimerkiksi muovipillit ovat vain 0,03% mereen joutuvasta muovista? Kalastusvälineet ovat suurin ongelma. 45% Tyynenmeren jätepyörteestä on pelkästään kalastusverkkoa. Roska-autolavallinen muovia heitetään mereen joka minuutti. Yhteensä meressä on siis yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Tämä muoviroska hajoaa yhä pienemmiksi mikromuoveiksi.

Paras tapa siis suojella merta ja mereneläviä, sekä sitä kautta koko maailmaa, on yksinkertaisesti syödä vähemmän kalaa ja näin olla tukematta teollista kalastusta. Kalat tuntevat kipua ja pelkoa. Niillä on samanlainen hermojärjestelmä, kuin muillakin eläimillä.

“Yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea, mutta yksi ihminen voi tehdä jotain” Sylvia Earle, meribiologi.

Suosittelen ehdottomasti katsomaan kyseisen dokumentin uuden perspektiivin saamiseksi. Dokumentti löytyy Netflixistä nimellä Seaspiracy. Vinkkaan myös lukaisemaan WWF:n kalaoppaan, joka auttaa sinua tekemään vastuullisia valintoja.

Mies kuvaamassa leopardia jeepistä käsin Marakelen kansallispuistossa.

Auta eläinten ehdoilla

Posted By : Linda/ 158 0

Itse yritän miettiä eläimiä katsellessani, elävätkö ne luonnonmukaista elämää? Onko ympäristö niille luonnollinen? Käyttäytyvätkö ne luonnolleen ominaisesti?

Miten voit auttaa vastuullisesti?

Thaimaassa asuessani näin useita tiikeripuistoja, joissa turistit saavat mennä silittämään tiikereitä ja ottamaan kuvia niiden kanssa. Turisti yksinkertaisesti luultavasti haluaa vain päästä lähelle eläimiä ja tutustua niihin paremmin. Mutta millä hinnalla? Tiikerit ovat vahvasti huumattuja ja sen takia rauhallisia. Eihän villille tiikerille ole luonnollista käytöstä maata paikallaan “rauhassa”, kun sadat turistit päivässä hääräävät ympärillä ottamassa kuvia. Tue ja auta eläimiä mielummin niiden säännöillä. Ekomatkaajien kanssa pääset Marakeleen, Etelä-Afrikkaan kansallispuistoon tekemään vapaaehtoistyötä havainnoiden norsuja, leijonia, sarvikuonoja, leopardeja, gepardeja ja hyeenoja. Riistakameroilla monitoroiminen ei häiritse eläimiä ja sinä voit auttaa uhanalaisia eläimiä, niiden luonnollista elämää tukien.

Suojelua eläinten säännöillä

Meillä Ekomatkaajilla, esimerkiksi juuri Phuketin elefanttikeskus on valittu kohteeksi, koska siellä eletään vahvasti elefanttien säännöillä. Itse olen myös vieraillut eräässä elefanttikeskuksessa, jossa elefantteja kylvetettiin. Minä ja ystäväni katselimme vierestä, että eikö tuo hermostuta eläimiä, kun 20 turistia pyörii ympärillä pesemässä sitä? Eikö sen olisi paljon mukavempi peseytyä yksin rauhassa? Siksi meidän elefanttikeskuksessa vapaaehtoisen työtehtäviin kuuluu muunmuassa ruoan valmistamista norsuille ja aitausten puhtaanapitoa. Pääset auttamaan, näkemään ja tapaamaan elefantteja täysin niiden ehdoilla.

Me ihmiset haluamme kitkeä eläimistä pois niiden luonnonomaisen käyttäytymisen, jotta meidän olisi helpompi hallita ja lähestyä niitä. Miksei tätä ajatella enemmän eläimen näkökulmasta?

Ekomatkaajilla haluamme auttaa eläinten ehdoilla.