Category: Uhanalaisten eläinten suojelu

Vapaaehtoiset yövuorossa Costa Rican vapaaehtoistyö kohteessa.

Näin toimit rannalla, jossa kilpikonnat pesivät osa 3

Posted By : Maria Ojajärvi/ 1 0

On tärkeää tietää ennakkoon, miten toimia rannalla, jossa kilpikonnat pesivät. Mitä rannalla voi tehdä? Tässä vinkkimme, joiden avulla toimit oikein.

Jos vierailet rannalla, jossa kilpikonnat pesivät

Älä kävele rannalla taskulampun kanssa tai osoittele valolla merikilpikonnia silmiin. Valo voi aiheuttaa naaraspuolisen kilpikonnan pesinnän keskeyttämisen tai lamaannuttaa muita lähellä olevia kilpikonnia.

Älä ota kuvia salamalla. Tämä voi häiritä merikilpikonnia jopa enemmän kuin taskulamppu.

Pysy poissa merikilpikonnan näköpiiristä, koska muuten saatat pelottaa sen takaisin mereen. Turvallisuutesi vuoksi pysy etäisyydellä kilpikonnan päästä. Merikilpikonnilla on erittäin vahvat leuat ja ne voivat vahingoittaa sinua, jos provosoit niitä.

Älä käsittele munia tai aseta vieraita esineitä pesään. Voit tuoda bakteereja pesään tai vahingoittaa munia.

Älä koske merikilpikonnaan. Sen lisäksi että se on laitonta, voit vahingoittaa kilpikonnaa tai karkottaa sen pesimästä.

Älä koske merikilpikonnan jättämiin jälkiin. Tutkijat käyttävät jälkiä tunnistaakseen kilpikonnan tyypin sekä paikannukseen ja pesien merkitsemiseen.

Jos kiinnostuit kilpikonnista ja haluaisit oppia lisää, tutustu vapaaehtoistyöhön kilpikonnakohteissa.

 

 

 

 

Merikilpikonna uimassa meressä Phra Thongin rannoilla.

Toimenpiteet merikilpikonnien suojelemiseksi osa 2

Posted By : Maria Ojajärvi/ 2 0

Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi kilpikonnia?

Lajeja on muuttunut uhanalaisiksi jo miljoonia vuosia, ja se on luonnollinen osa evolutiivista prosessia. Tänä päivänä lajit muuttuvat uhanalaisiksi ihmisten aiheuttamien äkillisten muutosten takia. Elinympäristöjen tuhoutuminen, saastuminen ja ylikulutus ovat syitä ennennäkemättömään lajien vähenemiseen. Tämä lajien katoaminen vähentää maapallon monimuotoisuutta.

Voimme oppia valtavasti planeettamme ympäristön tilasta katsomalla merikilpikonnia. Ne ovat olleet olemassa yli 100 miljoonaa vuotta ja ne matkustavat ympäri maailman valtameriä. Yhtäkkiä ne kamppailevat selviytyäkseen ihmisten valtamerille ja rannoille aiheuttamien asioiden vuoksi. Mitä tämä merkitsee ihmiskunnalle? On mahdollista, että maailmasta jossa merikilpikonnat eivät voi selviytyä voi pian tulla maailma, jossa ihmiset kamppailevat selviytyäkseen. Jos kuitenkin opimme virheistämme ja alamme muuttaa käyttäytymistämme, on vielä aikaa säästää merikilpikonnat sukupuuton partaalta.

Pelastamalla yhden maailman mysteerisimmistä ja kunnia-arvoisimmista olennoista voimme pelastaa myös itsemme.

Toimenpiteet, joita voit tehdä merikilpikonnien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi

Kun matkustat maailmalla, voit auttaa kilpikonnia monin eri tavoin. Asuuko ystäväsi ulkomailla ja voisi auttaa kilpikonnia? Tässä on muutamia hyviä vinkkejä.

Vähennä muovijätteiden määrää

Katso, kuinka paljon roskaa perheesi tuottaa vuorokauden aikana. Keskustelkaa siitä, miten voitte elää käyttämällä vähemmän muovia ja tehkää sitten muutoksia sen mukaan.

Kirjoita kirje paikallisen sanomalehden toimittajalle tai kirjoita someen

Kerro merikilpikonnien ahdingosta. Kirjeissä voi pyytää tukea niiden pesintä- ja elinympäristöjen sekä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Kirjoita someen – jaa tietoa ja neuvoja muillekin.

Kerro ihmisille, kuinka heliumpallot vahingoittavat merikilpikonnia

Heliumilla täytetyt ilmapallot päästetään usein taivaalle ja ne päätyvät sieltä usein mereen. Merikilpikonnat voivat syödä vahingossa palloja jolloin ne kuolevat. Kun kuulet suunnitellusta ilmapallon vapauttamisesta, kerro että se voi vahingoittaa merikilpikonnia.

Kalastus ja veneily

Kun olet veneilemässä niin varmista, että et roskaa! Jos kalastat, älä heitä sotkeutunutta siimaa veteen. Yritä parhaasi saada kaikki siimat pois vedestä ja hävitä ne turvallisesti.

Vähennä käyttämiesi kemikaalien määrää

Monet ihmiset käyttävät erilaisia kemikaaleja ja lannoitteita. Käytetty moottoriöljy sekä maalit ovat ympäristölle tuhoisia, ellei niitä hävitetä oikein. Monet kemikaalit voivat päätyä rannoille. Käytä biohajoavia nurmikko- ja puutarhatuotteita oikeissa tiloissa sekä huomioi myrkyllisten kemikaalien hävittäminen asianmukaisesti.

Osa 3 julkaistaan lähiaikoina!

Lue osa 1.

Merikilpikonnien uhat osa 1

Posted By : Maria Ojajärvi/ 7 0

Arvioituna vain yksi tuhannesta merikilpikonnasta selviytyy täysikasvuiseksi. Merikilpikonnat kohtaavat luonnossakin erilaisia vaaroja, mutta merkittävimmät uhat ovat ihmisten aiheuttamia. Ihmisten toimien vuoksi merikilpikonnat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Mikä kilpikonnia uhkaa?

Merikilpikonnia uhkaa pyydystäminen

Monissa rannikolla sijaitsevissa yhteisöissä merikilpikonnia käytetään ravinnon lähteenä. Pesintäaikaan pyydystetään merikilpikonnien munien lisäksi aikuisia merikilpikonnia. Ravinnon lisäksi merikilpikonnan osia käytetään esimerkiksi koristeina. Useat maat ovat kieltäneet merikilpikonnien pyydystämisen ja munien ottamisen, mutta valvonta on vähäistä ja salametsästystä tapahtuu paljon.

Laiton kilpikauppa

Karettikilpikonna tunnetaan kauniista kilvestään. Sen vuoksi niitä on metsästetty jo vuosisatojen ajan korujen ja muiden tuotteiden valmistukseen. Tämän vuoksi karettikilpikonnat ovat erittäin uhanalaisia. Tutkijat arvioivat, että karettikilpikonnien määrä on laskenut 90 % viimeisen 100 vuoden aikana.

Kaupallinen kalastus

Joka vuosi satoja tuhansista merikilpikonnia joutuu kalastajien sivusaaliiksi ympäri maailmaa. Maailmanlaajuinen arvio kalastuksen aiheuttamien sivusaaliiden, vaurioiden ja kuolimien määrästä on valtava. 150 000 kilpikonnaa kuolee katkaraputroolareihin. Yli 200 000 valekarettikilpikonnaa ja 50 000 merinahkakilpikonnaa joutuu sivuaasaaliiksi, vahingoittuu tai kuolee kalastussiimojen vuoksi.

Merten jäte-ongelma

Arvioidaan, että yli 100 miljoonaa merenelävää kuolee meressä olevan muovijätteen takia. Jäte kulkeutuu kaatopaikalta mereen. Sen seurauksena tuhannet merikilpikonnat nielevät vahingossa muovia luullen sitä ruoaksi. Erityisesti merinahkakilpikonnat eivät kykene erottamaan meduusoja kelluvista muovipusseista.

Keinotekoisen valaistuksen vaikutus

Pesivät merikilpikonnat tarvitsevat hiljaisia ja pimeitä rantoja, jotta niiden lisääntyminen onnistuisi. Merikilpikonnat joutuvat kilpailemaan rannan käytöstä turistien, yritysten ja rannalla asuvien ihmisten kanssa. Keinotekoinen valaistus rannoilla estää naaraspuolisten merikilpikonnien pesimistä, ja voi aiheuttaa poikasille suuntavaiston menestystä. Sen sijaan, että ne kulkisivat merelle päin ne suuntaavat sisämaahan, missä ne usein kuolevat nestehukkaan, jäävät saaliiksi tai joutuvat yli ajetuiksi.

Rannikoiden “panssaroituminen”

Rannikoille lisätään meriseiniä, kiviröykkiöitä ja hiekkasäkkipinoja suojaamaan rannikkoaluetta sekä siellä sijaitsevia asutuksia rannikon luonnolliselta kulumiselta. Nämä rakennelmat kuitenkin häiritsevät merikilpikonnien pesimistä pienentämällä niiden pesimisaluetta ja työntävät niitä pesimään vähemmän suotuisille alueille.

Rantojen ravitseminen

Rannalle kuljetetaan ja pumpataan eroosiolle menetettyä korvaavaa hiekkaa. Vaikka rantojen ravitseminen on usein parempi vaihtoehto kuin niiden panssaroiminen, se saattaa silti vaikuttaa kielteisesti merikilpikonniin. Jos hiekka on liian tiivistynyttä, se voi vaikuttaa merikilpikonnien pesimiseen. Jos tuotu hiekka poikkeaa huomattavasti rannan alkuperäisestä hiekasta, se saattaa vaikuttaa pesäpaikan valintaan, kaivauskäyttäyttymiseen ja pesien kosteuspitoisuuteen. Jos rannan uudistaminen tapahtuu pesimäaikana, pesät saatetaan vahingossa haudata pinnan alle tai ajaa niiden päältä raskailla koneilla.

Ranta-aktiviteetittien vaikutus

Kun ihmiset käyttävät pesintärantoja, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia pesiville merikilpikonnille, niiden pesille sekä poikasille. Vakavin riski, minkä ihmisten lisääntynyt läsnäolo aiheuttaa on rannoilla pesivien kilpikonnien häirintä. Ihmisten yöllinen läsnäolo rannalla saattaa aiheuttaa kilpikonnien pesimisen lopettamisen ja paluun takaisin mereen. Rantakalusteet ja muut välineet voivat vähentää pesimisen onnistumista, ja myös rannalle ajaminen voi vaikuttaa negatiivisesti merikilpikonniin. Varsinkin yöaikaan tapahtuma ajaminen voi häiritä tai järkyttää merikilpikonnia tai jopa murskata mereen pyrkiviä poikasia. Kulkuneuvoista aiheutuvat urat voivat pitkittää poikasten pääsemistä mereen ja siten kasvattaa niiden mahdollisuutta joutua petojen saaliiksi.

Merten saastuminen

Meren saastumisella voi olla vakavia seurauksia sekä merikilpikonnille että niiden ravinnolla. Tutkimukset esittävät, että fibropapilloma-virus mikä tappaa useita merikilpikonnia voi olla sidoksissa meren saastumiseen. Kun saasteet kulkeutuvat mereen, ne saastuttavat ja tappavat vesikasveja ja eläimiä, jotka ovat usein merikilpikonnien ruokaa. Öljypäästöt, kemikaalit ja lannoitteiden valumiset ovat kaikki osallisia merien saastumiseen.

Ilmastonmuutos

Koska merikilpikonnat käyttävät merta ja maata elinympäristönään, ilmastonmuutoksella voi olla niille tuhoisia vaikutuksia. Vedenpinnan nousu kutistaa merikilpikonnien pesintärantojen kokoa. Lämpötilan nousu näkyy naaraspuolisten merikilpikonnien määrän kasvuna, sillä niitä syntyy korkeammassa lämpötilassa enemmän. Tämä voi johtaa geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen.

Osa 2 julkaistaan lähiaikoina!

Delfiini uimassa meressä Teneriffalla.

Seaspiracy-dokumentti

Posted By : Linda/ 16 0

Netflixin uutuusdokumentti Seaspiracy on herättänyt laajasti keskustelua merestä ja merenelävistä. Dokumentissa Ali Tabrizi, joka on meriä rakastava dokumentoija ja elokuvantekijä, perehtyy merien saastumiseen.

Dokumentin katsomisen aloittaessani, en osannut kuvitellakkaan, minkälaisia ajatuksia minulle heräisi ja mitä kaikkea oppisinkaan. Olin kuullut, että moni on lopettanut kalan syömisen dokumentin katsomisen jälkeen, mikä hämmästytti minua. Voiko dokumentilla todellakin olla näin suuri vaikutus? Kirjoitin todella paljon asiaa ylös tätä katsoessani ja haluaisin nyt jakaa kaiken tämän myös juuri sinulle, lukijalle.

Vaikutuksemme meriin on valtava

Valaat ja delfiinit ovat älykkäitä ja ne auttavat pitämään koko meren elossa. Ne ravitsevat pieniä kasveja, kasviplanktoneja, jotka imevät vuosittain neljä kertaa enemmän hiilidioksidia, kuin Amazonin sademetsä, ja tuottaa jopa 85% hengittämästämme hapesta. 93% maailman hiilidioksidista on sidottu meren kasvillisuuden avulla. Merien suojelu on siis kriittinen osa maapallon suojelua ilmastonmuutokselta. Jos delfiinit ja valaat kuolevat, koko valtameri kuolee ja sen mukana myös me.

Valaita ja delfiinejä tapetaan piilossa. Esimerkiksi Japanissa yli 700 delfiiniä ja valasta ajetaan vuosittain poukamaan teurastettavaksi. Osa delfiineistä myös myydään merieläinpuistoihin. Yksi delfiini maksaa noin 100 000 dollaria, joten isot rahat liikkuvat tässä bisneksessä.

Miksi delfiinejä, valaita ja haita sitten tapetaan?

Vastaus on tuholaistorjunta. Liikakalastuksen takia kalakannat ovat pienentyneet radikaalisti. Kalat ovat myös delfiinien ruokaa, joten jos delfiinejä eliminoidaan, jää enemmän kalaa meille ihmisille.

Esimerkiksi Sinievätonnikalasta on enää jäljellä alle 3% liikakalastuksen takia. Bisnes on noin 42 biljoonan dollarin arvoinen.

Haita taas pyydetään eviensä takia. Haineväteollisuus on usean miljardin dollarin ala. Evät kuljetetaan Aasiaan, pääasiassa Kiinaan arvokasta haineväkeittoa varten.

Hait pitävät valtameret ja ekosysteemin elossa. “Ihmisten ei pitäisi pelätä haita meressä, vaan sitä, ettei haita ole meressä”. Ne ovat aivan yhtä tärkeitä, kuin valaat ja delfiinit. Haikannat ovat menettäneet 80-90% kannastaan viime vuosikymmenten aikana. 11 000-30 000 haita tapetaan ihmisten toimesta tunnissa. Yli puolet tästä luvusta, kuolee sivusaalina.

Sivusaaliiksi joutuminen on delfiinien, valaiden, haiden ja hylkeiden suurin uhka. Yli 300 000 valasta ja delfiinejä kuolee teollisen kalastuksen sivusaaliina. Kalan valmistajien ja myyjien kalastusalukset eivät voi valvoa kalastusta ja sitä, ettei delfiinejä ja valaita joudu sivusaaliiksi. Tämän takia kestävää kalastusta ei ole olemassa, koska asiaa ei voida taata. Maailmassa on 4.5 miljoonaa kaupallista kalastusalusta. Näin suuren määrän ja ison bisneksen takia monet hallitukset ovat luovuttaneet kalastukseen puuttumisen. Troolauksen valtavat verkot vahingoittavat merenpohjaa. Troolaus pyyhkii arviolta 3.9 miljardia hehtaaria kasvustoa joka vuosi.

Entäs kalanviljely?

Kalanviljelyä pidetään ympäristöystävällisenä tapana kalastaa ja 50% tuotetusta kalasta tulee kalanviljelystä. Ei sivusaalista, ei laitonta kalastusta, ei merenpohjavaurioita, ei uhanalaisten lajien tappamista, eikä vaarallisia työolosuhteita. Viljeltyjen kalojen ruoka on kuitenkin prosessoitua ja tehty kuivatusta kalajauhosta ja uutetusta kalaöljystä, jonka tuottaminen vaatii siis valtavat määrät kalaa. Myös tartunnat ja muut sairaudet ovat yleinen riski kalanviljelyssä.

Tällä menolla näemme käytännössä tyhjät valtameret vuoteen 2048 mennessä. Valtameren elämä on ehdottoman tärkeää hiilen pääsyn estämisessä ilmakehään. Meri on planeetan suurin hiilinielu. Kaloja tarvitaan pitämään koralliriutat elossa.

Muovin käytön vähentäminen ja sen kulutus auttaa kyllä. Kaikki muovinen on korvattavissa uudelleen käytettävillä vaihtoehdoilla. Tiesitkö, että esimerkiksi muovipillit ovat vain 0,03% mereen joutuvasta muovista? Kalastusvälineet ovat suurin ongelma. 45% Tyynenmeren jätepyörteestä on pelkästään kalastusverkkoa. Roska-autolavallinen muovia heitetään mereen joka minuutti. Yhteensä meressä on siis yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Tämä muoviroska hajoaa yhä pienemmiksi mikromuoveiksi.

Paras tapa siis suojella merta ja mereneläviä, sekä sitä kautta koko maailmaa, on yksinkertaisesti syödä vähemmän kalaa ja näin olla tukematta teollista kalastusta. Kalat tuntevat kipua ja pelkoa. Niillä on samanlainen hermojärjestelmä, kuin muillakin eläimillä.

“Yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea, mutta yksi ihminen voi tehdä jotain” Sylvia Earle, meribiologi.

Suosittelen ehdottomasti katsomaan kyseisen dokumentin uuden perspektiivin saamiseksi. Dokumentti löytyy Netflixistä nimellä Seaspiracy. Vinkkaan myös lukaisemaan WWF:n kalaoppaan, joka auttaa sinua tekemään vastuullisia valintoja.

Mies kuvaamassa leopardia jeepistä käsin Marakelen kansallispuistossa.

Auta eläinten ehdoilla

Posted By : Linda/ 41 0

Itse yritän miettiä eläimiä katsellessani, elävätkö ne luonnonmukaista elämää? Onko ympäristö niille luonnollinen? Käyttäytyvätkö ne luonnolleen ominaisesti?

Miten voit auttaa vastuullisesti?

Thaimaassa asuessani näin useita tiikeripuistoja, joissa turistit saavat mennä silittämään tiikereitä ja ottamaan kuvia niiden kanssa. Turisti yksinkertaisesti luultavasti haluaa vain päästä lähelle eläimiä ja tutustua niihin paremmin. Mutta millä hinnalla? Tiikerit ovat vahvasti huumattuja ja sen takia rauhallisia. Eihän villille tiikerille ole luonnollista käytöstä maata paikallaan “rauhassa”, kun sadat turistit päivässä hääräävät ympärillä ottamassa kuvia. Tue ja auta eläimiä mielummin niiden säännöillä. Ekomatkaajien kanssa pääset Marakeleen, Etelä-Afrikkaan kansallispuistoon tekemään vapaaehtoistyötä havainnoiden norsuja, leijonia, sarvikuonoja, leopardeja, gepardeja ja hyeenoja. Riistakameroilla monitoroiminen ei häiritse eläimiä ja sinä voit auttaa uhanalaisia eläimiä, niiden luonnollista elämää tukien.

Suojelua eläinten säännöillä

Meillä Ekomatkaajilla, esimerkiksi juuri Phuketin elefanttikeskus on valittu kohteeksi, koska siellä eletään vahvasti elefanttien säännöillä. Itse olen myös vieraillut eräässä elefanttikeskuksessa, jossa elefantteja kylvetettiin. Minä ja ystäväni katselimme vierestä, että eikö tuo hermostuta eläimiä, kun 20 turistia pyörii ympärillä pesemässä sitä? Eikö sen olisi paljon mukavempi peseytyä yksin rauhassa? Siksi meidän elefanttikeskuksessa vapaaehtoisen työtehtäviin kuuluu muunmuassa ruoan valmistamista norsuille ja aitausten puhtaanapitoa. Pääset auttamaan, näkemään ja tapaamaan elefantteja täysin niiden ehdoilla.

Me ihmiset haluamme kitkeä eläimistä pois niiden luonnonomaisen käyttäytymisen, jotta meidän olisi helpompi hallita ja lähestyä niitä. Miksei tätä ajatella enemmän eläimen näkökulmasta?

Ekomatkaajilla haluamme auttaa eläinten ehdoilla.

Merikilpikonnan poikasen mittausta.

Vapaaehtoistyö ja eläimet

Posted By : Linda/ 54

Yhdistä matkustaminen ja eläinten auttaminen

Vapaaehtoistyö eläinten parissa antaa sinulle uusia kokemuksia ja eläimille mahdollisuuden selviytyä. Eläinten auttaminen lisää myös omaa hyvinvointiasi.

Matkustaminen saa täysin uuden merkityksen, kun yhdistät maailman näkemisen eläinten pelastamiseen. Kokemus on uudella tavalla ikimuistoinen, kun katsot merikilpikonnan kuoriutuvan munastaan ja näet sen sukeltamassa aaltoihin. Sinun ansiostasi.

Juuri näiden seikkojen takia meidän tavoitteenamme on kasvattaa matkailun positiivisia vaikutuksia.

Monia tapoja auttaa eläimiä

Tällä hetkellä me kaikki haaveilemme tulevista seikkailuista ja suunnittelemme sitä aikaa, kun taas voimme matkustaa. Mutta miten voit turvallisesti auttaa vapaaehtoisena eläimiä tämän vallitsevan tilanteen aikana?

Tässä muutama vinkki:

1. Lahjoittaminen. Voit ryhtyä eläinkummiksi tai lahjoittaa rahaa, ja näin tukea toimintaa etänä. Apua tarvitsevien eläinten määrä tulee kasvamaan, jos omistajat sairastuvat. Omistajilla voi myös olla vaikeuksia pitää huolta eläimistään lisääntyneiden taloudellisten vaikeuksien takia. Voit lahjoittaa Thaimaan elefanttien hyväksi.

2. Myös tarvikelahjoitukset tulevat aina varmasti tarpeeseen. Jos haluat lahjoittaa esimerkiksi vanhoja/käytettyjä läppäreitä, työkaluja, kiikareita, uudelleenladattavia pattereita, muistitikkuja, riistakameroita niin näitä voisi kerätä jo nyt varastoon. Voit sitten ottaa meihin yhteyttä, ja kun joku vapaaehtoinen lähtee seuraavan kerran matkalle, lähetetään tavaraa mukaan parhaamme mukaan esim. Marakeleen Etelä-Afrikkaan, jossa vapaaehtoiset auttavan kansallispuistossa uhanalaisia lajeja.

3. Virtuaalinen auttaminen. Näin voit usealla eri tavalla auttaa uhanalaisia eläimiä ihan kotoa käsin. Näit voit auttaa Teneriffan uhanalaisia delfiinejä ja valaita.

4. Nyt kun emme ole hetkeen päässeet ulkomaille, on myös oiva aika panostaa kotimaan eläinten auttamiseen. Yksi keino on tarjota kotihoitopaikka. Esimerkiksi Hesyn sivuilla voit tarjota kotihoitopaikkaa apua tarvitsevalle kissalle.

5. Joissain löytöeläintaloissa voit myös auttaa esimerkiksi siivoamalla tiloja – otathan huomioon turvalllisuusnäkökohdat.

Lue lisää Suomen eläinsuojelusta.

 

Jo pienillä teoilla voimme auttaa ja pelastaa lukuisia eläimiä. Haaveillaan yhdessä tulevaisuuden matkailusta eläinten hyväksi.

Sukupuutto ja sen uhat – aika toimia on nyt: osa 1

Posted By : marmar/ 58

Biodiversiteetin säilyttäminen mahdollistaa elämän maapallolla

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat jo kauan olleet huomioitavia aiheita liittyen maapallomme, sen luonnonvarojen sekä sen moninaisuuden säilyttämisessä. Maapallon kantokyky on jo pitkään ollut todellisella koetuksella, ja sen puolesta puhuu muun muassa tarve laskea vuotuinen ylikulutuspäivä. Päivä, jolloin uusiutuvat luonnonvarat on vuodelta käytetty loppuun. Suomalaisten mittapuulla tarvittaisiin lähes neljä maapalloa kattamaan kulutuksemme. Meillä sekä meidän tulevilla sukupolvillamme on vain yksi maapallo käytettävissämme, miksi emme siis kohtele sitä arvostavammin? Ilmastonmuutos, lajien sukupuutto, jäätiköiden sulaminen ja luonnonvarojen tuhlaus ovat vakavasti otettavia asioita, joihin olisi tullut kunnolla puuttua jo vuosia sitten, mutta vielä nyt tapojamme muuttamalla voimme pelastaa mitä on pelastettavissa.

Sir David Attenboroughn juontamassa dokumentissa Totuus sukupuutosta (Extinction: The Facts), perehdytään tarkemmin eri lajien entistä nopeampaan tuhoutumisvauhtiin ja sen taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Maapallon monimuotoisuus, biodiversiteetti, on katoamassa nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ja tämän seurauksena miljoona eläin- ja kasvilajia ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Vuonna 2019 YK teki selvityksen maailman luonnon tilasta, josta selvisi, että kaikissa eliöryhmissä ovat populaatioiden koot vähentymässä. 1970-luvulta lähtien maailman selkärankaisten määrä on vähentynyt 60 % ja isojen nisäkäslajien määrä 75 % niiden entisiltä elinalueilta. On myös huomattu, että lajikatoa tapahtuu samanaikaisesti ympäri maailmaa. Se ei siis ole aluekohtainen ongelma, vaan koskettaa tällä hetkellä koko maapalloa. Sukupuutto on luonnollinen ilmiö itsessään, mutta nyt meneillään oleva sukupuuttoaalto on satakertainen sen luonnolliseen vauhtiin verrattuna. Muutoksen on alettava nyt, sillä aikaa ei enää ole hukattavaksi.

Ekosysteemissä kaikki on vahvasti linkittynyt yhteen

Lajikadolla ei ole vaikutusta vain kyseisiin lajeihin, vaan koko maailman ekosysteemiin. Kaikki luonnossa on sidoksissa toisiinsa, joten kaikkia tarvitaan kokonaisuuden toimimiseksi. Osaltaan ihmisten nopeuttama ilmastonmuutos on iso uhka lajeille. Se vaikuttaa ravinnon saantiin, lisääntymiseen ja siirtymiseen alueilta toisille. Kun lajit eivät enää selviä nykyisillä asuinalueillaan muuttuneen ilmaston vuoksi, ne joutuvat siirtymään uudelle, kunnes uutta sopivaa aluetta ei enää ole. Tällä hetkellä eniten biodiversiteettiä vähentää elinympäristöjen tuhoaminen. Luonnontilaisia alueita on esimerkiksi maailman kosteikoista menetetty jo lähes 90 % ja jäättömästä pinta-alasta 75 % muokattu ihmisten toimesta. Maata otetaan yhä enemmän ja enemmän viljelykäyttöön, vaikka sitä on otettu jo riittävästi tuottamaan se ravinto, jonka tarvitsemme.

Hyönteislajien katoaminen erityisesti on suuri ongelma, vaikkei sitä luultavasti tulisi ensimmäisenä ajatelleeksi. Hyönteiset ovat tärkeä osa ravintoketjua, sillä ne toimivat ravintona sadoille tuhansille lajeille. Lisäksi niillä on iso rooli myös kasvien pölyttämisessä, joka on elintärkeää meille kaikille. Ilman kasvien toimintaa maapallolla ei olisi happea, ilmakehän hiilidioksidia ei sidottaisi, vettä ei puhdistettaisi eikä maa olisi suojeltuna sateelta. Kasvien toimintaan vaikuttaa myös maaperän monimuotoisuus ja nyt maapallon pinta-ala on noin 30 % köyhtynyt siitä, mitä se ennen on ollut. Maaperän eliöiden tehtävä on hajottaa orgaanisia aineita takaisin kasvien käyttöön niille ravinteiksi. Mikäli maaperän eliöt eivät kykene toimimaan köyhtyneessä maaperässä, alueen kasvillisuus ei saa tarvittavia ravinteitaan. Nyt kasveista jo neljännestä uhkaa katoaminen kokonaan.

Syy-seuraus-suhteet, ihmisten konkreettinen vaikutus, uudet pandemiat?

Lisää ensi viikolla osassa 2!

Neea

Vapaaehtoistyöntekijä kävelemässä hiekkarannalla Phra Thongin saarella.

Päästöjen vähentäminen – miten sinä vähentäisit päästöjäsi?

Posted By : marmar/ 237

Monella on varmasti kova matkakuume tämänhetkisen tilanteen takia. Monet suunnittelevat ulkomaan matkaa heti kun tämä poikkeuksellinen tilanne on ohi. Me suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset teemme ulkomaan matkoja eniten koko maailmassa.

Miten voisimme matkustaa mahdollisimman vähäpäästöisesti?

Jos katsomme tätä asiaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta, matkailun merkittävin tekijä on usein itse kohteeseen matkustus.

Matkailun päästöt nousevat esimerkiksi autoilussa, jos auto on vanha ja matkustajia on vain yksi. Lentämisessä päästöt nousevat, jos lentomatka on lyhyt ja nousevat entisestään, jos otetaan huomioon epäsuorat ilmakehäpäästöt.

Suosimalla vähäpäästöisiä ja paikallisia liikkumismuotoja, esimerkiksi bussia, junaa, pyöräilyä tai kävelyä päästään merkittävästi matalampiin päästökertoimiin. Päästöjen vähentäminen on aika helppoa, kun esimerkiksi liikkuu lyhyet matkat jalkaisin tai pyörällä!

Toinen merkittävä tekijä on matkan pituus. Päästöt ovat hyvin eri tasolla, riippuen ajetaanko autolla vajaa 1000km Leville, mennäänkö laivalla noin 350km Ruotsiin vai lentämällä noin 2360km Kreikkaan, vaikka päästökertoimet kilometriä kohden olisivatkin suht samalla tasolla.

Hiilidioksidin ohella lentäminen aiheuttaa ilmakehään muun muassa typenoksidi- ja vesihöyrypäästöjä, jotka vuorostaan lisäävät lentämisen ilmakehää lämmittävää vaikutusta.

Avaintekijät vähäpäästöiseen matkailuun ovat siis kulkuvälineen valinta ja matkan pituus. Pyritään välttämään suuripäästöisiä liikkumismuotoja sekä matkustamisen kilometrien määrään. Kun/jos ei pysty välttämään, voimme pyrkiä vähentämään. Tässä tapauksessa voi sitten miettiä, voisiko kohteessa olla pidempään ennemmin kuin matkustaisi useasti lyhyitä matkoja.

Euroopan sisällä on hyvät mahdollisuudet matkustaa paikasta toiseen maateitse. Tämän kaltainen matkustelu on myös varmasti mielenkiintoisempaa ja rikastuttavampaa kuin nopea ja helppo lentäminen.

Matkailulla on myös positiivisia vaikutuksia. Luonnonsuojelu ja vapaaehtoistyön tuoma apu ja tulot ovat merkittäviä lähteitä paikallisten toimeentulolle.

Tiedätkö mikä on päästökompensointi?

Kompensoinnin avulla yrityksen voivat hyvittää aiheuttamansa ilmastopäästöt sijoittamalla projekteihin, jotka vuorostaan vähentävät saman määrän päästöjä tai valinnan mukaan lisäävät hiilinieluja.

Toiminnallisesti se tarkoittaa, että päästöt korvataan useimmiten istuttamalla puita tai tuottamalla hankkeita, jotka edistävät uusiutuvaa energian käyttöä kehitysmaissa.

Iiris

Voisit olla kiinnostunut lukemaan myös omasta hiilijalanjäljestäsi

Meritähden tutkimista rantakivikossa.

Vastuullinen matkustaja

Posted By : marmar/ 241

Jokainen on varmaan joskus kuullut sanottavan ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Tämä pätee myös matkailussa.

Meistä jokainen voi vaikuttaa pienillä valinnoillaan maapallon tilaan. Vastuullinen matkailija ottaa asioista selvää etukäteen ja pitää huolen siitä, että ei tue rahallisesti eikä käytöksellään kohteita, jotka kohtelevat kaltoin eläimiä, luontoa tai ihmisiä. Matkustamisen tarkoitus on tarjota jotain ainutlaatuista ja ihania elämyksiä eikä tuhota.

Vastuullisen matkailun ei tarvitse olla tylsää eikä hankalaa. Se voi kuulostaa tylsältä ja työläältä, mutta sitä se ei ole. Päin vastoin, näkökulma vie kaikkein mielenkiintoisimpiin seikkailuihin ja paikkoihin, johon et ”tavanomaisena turistina” pääse.

Voit aloittaa kotona jo pakkausvaiheessa vastuullisemman matkailun. Jätä kaikki turhat purkit, rasvat ja paketit pois. Käytä matkakokoisia, uudestaan käytettäviä, luontoystävällisiä tuotteita. Osan tarvitsemistasi tuotteista voit ostaa vasta paikan päältä. Matkakohteen valinnassa kannattaa myös käyttää järkeä. Jättämällä haavoittuvat ja erikoiset kohteet TV:n tasolle. Ympäri hyppiminen maapallon eripuolilla ei ole välttämättä paras tapa matkustella. Vältä turistien täyttämiä kohteita, säästät luontoa. Suositut matkailukohteet ovat joutuneet sulkemaan rantojaan ja alueitaan liian turismin takia. Käytä kangaskassia! Käyttäessäsi muovia, kierrätä jos mahdollista. Käytä ja täytä samaa vesipulloa.

Ja jälleen, eläinten hyödyntäminen turismissa on ikävä epäkohta, mutta niistä on helppo kieltäytyä. Älä osallistu norsuratsastuksiin, äläkä mene paikkoihin missä voi silitellä tiikereitä. Älä ota kuvia esimerkiksi liskojen tai apinoiden kanssa, joita paikalliset yrittävät tyrkyttää turisteille. Tee taustatyötä ja ota selvää mitkä kohteet tukevat aidosti eläinten hyvinvointia. Pidä huoli siitä, että rahasi menevät paikallisille. Majoitu heidän tarjoamissaan asunnoissa, syö paikallisissa ravintoloissa paikallista ruokaa. Tee ostoksiasi pienissä putiikeissa. Jotta kielteiset vaikutukset voitaisiin minimoida ja hyödyt maksimoida, tarvitaan vaikutuksia kuvaavia indikaattoreita ja yhteisesti sovittuja linjauksia vastuullisuuden edistämisestä.

Matkailun kestävyydellä on kolme näkökulmaa: sosiokulttuurinen, ympäristöllinen ja taloudellinen.

Sosiokulttuurisella kestävyydellä viitataan yhteiseen hyvinvointiin ja kunnioitukseen mm. matkailijoiden ja kohdeyhteisön välillä. Pyritään suojelemaan paikallista väestöä sekä kohteen kulttuuria ennemmin, kun hyväksikäytettäisi tai vahingoitettaisi niitä. Sosiokulttuurisessa matkailussa paikallisyhteisö on mukana matkailun harjoittamisessa sekä liiketoiminnassa, kuin myös päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Ympäristöllisesti kestävää matkailua on, ettei vahingoita ympäristöä vaan pyritään hyödyntämään sitä. Tämä toteutuu hyvin ekomatkailulla, jolloin matkailuun liittyy luonnonsuojelua tai vapaaehtoistyön kaltaista toimintaa.

Taloudellisella kestävyydellä viitataan esimerkiksi siihen, että paikallinen järjestö/yhteisö hyötyy taloudellisesti matkailuliiketoiminnasta. Yleinen ongelma on, että tulot menevät kohteen ulkopuolelle. Näin käy hyvin usein ja helposti silloin kun matkailija majoittuu kohteessa kansainvälisessä isossa hotelliketjussa, joiden ”pääpiste” ei sijaitse lähimaillakaan. Tukemalla pieniä paikallisia yrityksiä, tuet samalla kohteen väestön työllistämistä, matkailun hyödyistä saatavien tulojen jakautumista tasapuolisesti sekä köyhyys vähenee.

Osalla meistä on vapaus, mahdollisuus, voisiko sanoa ”etuoikeus” matkustaa. Tämä asettaa meidät vastuuseen siitä, miten ja mihin käytämme rahamme. Jos haluamme, että upean luontomme aarteet säilyvät vielä pitkään maailmassa, on tärkeää, että tuemme kohteiden taloutta, yhteisöä ja ympäristöä.

Lue lisää minkälaisia vastuullisia matkoja Ekomatkaajat tarjoaa!

Iiris

Kilpikonnan poikasia päästetään yöllä mereen.

Ekomatkaajat – saavutuksiamme eläintensuojelun saralla

Posted By : Maria Ojajärvi/ 233 0

Tärkein tehtävämme ei ole ikinä ollut saada kohteisiin paljon asiakkaita. Me haemme henkilöitä, jotka haluavat auttaa eläinten- ja luonnonsuojelussa. Matkustajia, jotka voisivat lähteä auttamaan eläimiä maailmalle eri kohteisiimme ja ovat innostuneita rennosta ja merkityksellisestä työnteosta matkalla. Sen takia jokaiseen kohteeseen haetaan mukaan hakukaavakkeella.

Olemme saaneet kohteissa toimivilta kansalaisjärjestöiltä kiitoksia siitä, että he ovat saaneet kauttamme hyviä työntekijöitä. Olipa työtehtävä sitten aamukävely hiekkarannalla tai mikä tahansa, suomalaiset ovat aina suhtautuneet työn tekoon antaumuksella. Työtehtävät ovat pääsääntöisesti aina hauskoja ja mielekkäitä. Mikä tärkeintä, kaikilla työtehtävillä on merkitystä. Kantaessasi 15 kiloa painavaa ämpäriä keinohautomoon, joka on täynnä merikilpikonnanmunia, saatat pelastaa jonkun niistä sadasta munasta joka on ämpärissä. Vapaaehtoisten ansiosta suurimmasta osasta munista kuoriutuu poikanen. Vahtiessasi vastasyntyneitä poikasia matkalla mereen varmistat sen, että korppikotka ei syö poikasia. Kiitos siitä teille, jotka ovat lähteneet matkalle auttamaan!

Massaturismi ei ole ikinä ollut meidän juttumme, vaan yksittäisten asiakkaiden matkaunelmien toteuttaminen. Se on voinut tarkoittaa ison perheen tai yksittäisen asiakkaan matkan järjestämistä. Yksi saavutuksistamme onkin se, että toiminta ei kasva liian suureksi.

Vuosi sitten Phra Thongille lähti iso kymmenhenkinen perhe, joka täytti kaikki vapaaehtoisille varatut bungalowit. Tämä kertoo hieman siitä, kuinka pieni majoituskapasiteetti kohteissa on. Perheen äidin kommentteja on ilo lukea nyt jälkikäteenkin. ”Unohtumaton kokemus koko perheelle. Loistava vaihtoehto perinteiselle etelän lomamatkalle. Ninni”

Kohteistamme esimerkiksi Thaimaan Phra Thong ja Kreikan Kalamoksen saari eivät pysy autenttisina, jos kohteisiin ryntää yhtäkkiä kasoittain matkustajia. Kohteissa on hyvin pieni majoituskapasiteetti – ja hyvä niin. Yksi saavutus onkin se, että matkustajamäärä pysyy pienenä, mutta matkustajat viipyvät kohteessa pidempään.

Vuosien varrella olemme toteuttaneet monen asiakkaan unelman eläinten- ja luonnonsuojelun parissa ulkomailla. Olen aina todennut, että kyse ei ole määrästä vaan laadusta. Haluan mieluummin lähettää kohteisiinkin yhden tarkoin valitun asiakkaan kuin kymmenen, jotka lähtevät sinne jonkun pakottamana. Suurin osa asiakkaistamme on lähtenyt matkalle kahdeksi viikoksi ja osa jopa viideksi viikoksi. Nämä unelmat ovat toteutuneet eläinten ehdoilla. Matkoillamme ei missään vaiheessa ole ollut mahdollista lähteä kylpemään norsujen kanssa. Sen sijaan matkoilla on päässyt lähelle eläimiä – esimerkiksi samaan häkkiin laiskiaisen kanssa. Saavutukseksi voisi mainita sen, että olemme kymmenen vuoden ajan vieneet lukemattoman määrän eläintensuojelijoita maailmalle auttamaan eläimiä.

Olemme valinneet tiukan seulan läpi kansalaisjärjestöjä, joiden kanssa teemme yhteistyötä kohteissa. Näiden kansalaisjärjestöjen arvojen tulee olla läpinäkyvät, koska olemme hyvin tarkkoja siitä minkälaista toimintaa haluamme tukea. Jokainen asiakas, joka lähtee kauttamme ulkomaille, tukee näiden voittoa tavoittelemattomien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Valitsemillemme kansalaisjärjestöille tilitetään jopa yli 80 % siitä rahasummasta, jonka asiakas on maksanut Ekomatkaajille. Jotkut asiakkaat ovat matkanneet kauttamme kohteeseen niin, että meille ei ole tästä jäänyt euroakaan. Toimintaa ei ohjaa raha vaan eläinten suojeleminen.

Meille on tarjottu yhteistyökumppaneita, moniakin, mutta olemme kauniisti kieltäytyneet suurimmasta osasta näistä yhteydenotoista. Afrikassa esimerkiksi olisin päässyt tutustumaan kohteeseen, jossa kävellään leijonien kanssa. Kiitos ei.

Tietoisuuden levittäminen eläinten – ja luonnonsuojelusta on aina ollut meille tärkeää. Jaamme paljon tietoa eläintensuojelusta ulkomailla ja siitä, miten itse kukin meistä voi auttaa eläimiä pienillä teoilla.

Viimeisen parin vuoden aikana meistä on kirjoitettu mm. Iltalehteen, Seuraan ja Keskisuomalaiseen, jota kautta tietoisuus on jälleen levinnyt laajemmalle.

Kaikista tärkeintä eläintensuojelun ohella on asiakastyytyväisyys. Kokemukset vapaaehtoistyöstä, jotka jäävät mieleen upeina hetkinä eläimiä auttaen. Kohde, josta tulee aina positiivista palautetta on Thaimaan Phra Thong. Tässä on yksi palaute kevään matkalta.

”Kohokohta oli kun pääsin työntekijän kanssa yövuoroon vahtimaan kilpikonnan pesää. Olimme vahtimassa pesää koska näytti siltä, että poikaset syntyvät pian ja edellisenä yönä oli jo ollut kaksi muuta vahtivuorossa. Vahdimme pesää tunnin vuoroissa. Rannalla oli teltta jossa toinen pystyi nukkumaan, kun toinen vahti. Minun vahtivuorolla poikaset alkoivat syntyä. 🙂 Se oli uskomaton kokemus ja en unohda sitä ikinä. Kirsikkana kakun päälle, näimme vielä upean tähdenlennon samana iltana 😀 Oli myös mahtavaa katsoa kuinka kilpikonnat lähtivät merta kohti. Saari itsessään oli todella kaunis paikka ja ruoka taivaallista. Tekemistä riitti ja vapaa aikaakin jäi kivasti. Olisin viihtynyt siellä pidempääkin. Itse en ole koskaan nauttinut ulkomailla vain rannalla makoilusta, joten tämä vaihtoehto sai minut näkemään matkailut ihan eri silmin. Sopivasti tekemistä ja vapaata rauhoittumisaikaa. Satu”

Satu kävi täällä, ehkä sinäkin haluaisit tutustua suosituinpaan kohteeseemme?

Kuva: Satu