Rypsipelto Österlenissä.

Ilmasto ruokavalio

Posted By : Anniina/ 26 0

Kestävä ruokavalio lisää hyvinvointia ja on ilmastoystävällinen. Sen ytimen muodostavat kasviperäiset ruoat ja tarpeen mukainen syöminen. Ruoankulutuksen ilmasto vaikutuksia voi hillitä suosimalla ilmastoystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja kiinnittää huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen.

Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Ympäristön muita vaikutuksia ovat mm. maatalouden vaikutus luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Luonnon köyhtymisen ja metsäkadon kasvun kannalta maatalous ja ruoantuotanto ovat globaalisti merkittäviä tekijöitä. Suomalaisten ruuankulutuksella on selkeä yhteys esim. Itämeren rehevöitymiseen ja sademetsien hakkuuisiin.

Ympäristövaikutukset syntyvät pääasiallisesti ruokien alkutuotanto vaiheessa. Erityisesti eläinperäisen ruoan tuotanto on ympäristöä kuormittavaa. Kun valitset ruokavalioosi mahdollisimman paljon kasviperäisiä tuotteita (palkokasvit, viljat, marjat, hedelmät kasvikset jne.) säästät luontoa.

 

Ruoantuotannon vaikutus maapallolla

 

Maapallollamme on rajallisesti maa-alaa käytettävissä ja viljelyskäyttöön varattu tila voi aiheuttaa haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Noin 80 % maataloismaista on varattu eläinperäisten tuotteiden tuotantoon. Maatalous on maailmanlaajuisesti myös merkittävä makean veden kuluttaja. Jotta vettä riittäisi kaikille maailman eläimille ja ihmisille, tulisi tämäkin kulutus huomioida paremmin.

Elintarvikkeiden valmistus, pakkaus tai kuljetus aiheuttavat useimmiten vain pienen osan ilmastovaikutuksesta alkutuotantoon verrattuna, joka on ympäristön kannalta kuormittavin vaihe. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinpohjainen ravinto. Tätä varten tarvitsee tuottaa paljon rehua, jonka tuotanto tarvitsee mm. paljon peltopinta-alaa, vaatii lannoitteita ja torjunta-aineita. Lisäksi eläintuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia eläinten ruuansulatuksen ja lannan vuoksi, esim. lehmät ja lampaat, tuottavat ruuansulatuksessaan ilmastolle haitallista metaania.

 

Suomalaisten syömä ruoka vaikuttaa luonnon köyhtymiseen muuallakin kuin Suomessa. Jopa n. 90 % ruoan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu ulkomaille ruokaketjun välityksellä. Esim. soijarehun käyttö lisää broilerin, kananmunien, sianlihan ja kasvatetun kalan ympäristövaikutuksia. Rehusoijan vastuullisuus on tärkeää, koska sen käytöstä ei olla lähitulevaisuudessa luopumassa. Lisäksi esim. kahvi, tee ja kaakao ovat Suomen ulkopuolisia tuotteita, jotka köyhdyttävät luontoa. Monet kalalajit ovat ylikalastettuja ja osa pyyntimenetelmistä, kuten pohjatroolaus, köyhdyttää meriluontoa.

 

Miten vaikuttaa ruokavalioon?

 

Suomessa olemme hyvässä tilanteessa siten, että meillä on mahdollisuus vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta reilusti ilman, että se aiheuttaa ravitsemuksellisia ongelmia. Ruokailutapojen muuttaminen auttaa myös heikommassa asemassa olevia maita. Tavoitteena olisikin, että kaikille maailman ihmisille riittäisi ravitsevaa ja ekologista ruokaa.

 

Ympäristölle vähemmän kuormittava ruokavalio olisi hyväksi suomalaisten terveydelle, koska suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja liikaa punaista lihaa. Suomalainen kuluttaja voisi pienentää noin 30 – 40 % ruokavalionsa ilmastovaikutusta. Näin voitaisiin vähentää mm. luonnon köyhtymistä ja rehevöitymistä. Erityisesti vähentämällä eläinperäisiä tuotteita ja lisäämällä kasviksia ruokavalioon saadaan ympäristön ja terveyden kannalta paras tulos.

 

Omaa ruokavaliota muokatessa muutokset kannattaa tehdä vähitellen. Lihaa voi vähentää esim. niin, että pitää pari kasvis- ja kalaruokapäivää viikossa. Myös maitotuotteita olisi hyvä vaihtaa kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin. Lihan määrä voi pienentää myös vaihtamalla pihvit pataruokiin tai keittoihin, jolloin lihan määrä pienenee.

 

Koska kasvisten ympäristövaikutus on lähes aina pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden, joten niitä voi hyödyntää huoletta. Avomaan juurekset eivät kuormita ympäristöä juurikaan, joten näitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Hedelmien, vihannesten ja marjojen tuotannon veden kulutuksessa voi olla suuria eroja, joten ne kannattaa myös huomioida.

 

Vinkit planetaariseen ruokavalioon:

 

  • Suosi kasviperäisiä tuotteita, vähennä lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita.
  • Pidä viikossa vähintään yksi kasvisruokapäivä. Säästä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
  • Minimoi ruokahävikki ja lajittele tähteet bioastiaan.
  • Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja tuotteita. Vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja tuotteita.
  • Suosi perunaa ja viljatuotteita (esim. ohraa), vältä riisiä.
  • Suosi luomua, luonnon kaloja ja hyödynnä satokausiajattelua.
  • Vältä pakasteita.
  • Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.
  • Valmista enemmän ruokaa kerralla ja suunnittele ruoanlaitto etukäteen.
  • Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla riittävästi.

 

Kasvisten, hedelmien ja marjojen on hyvä olla mahdollisimman monipuolisia, jotta niiden ravitsemukselliset hyödyt saadaan käyttöön. Muita hyödynnettäviä tuotteita ovat esim. kuivatut sienet, marjarouheet, pakastemarjat ja -vihannekset, säilykkeet jne. Kasviksia kannattaa lisätä ruokavalioon salaatteina tai lämpiminä lisäkkeinä, esim. uunijuureksina.

Smoothiet ovat myös hyvä tapa lisätä kasvisten, hedelmien tai marjojen käyttöä. Juomiin käyvät hyvin kolhiintuneet banaanit tai kasvissosekeittoon hieman nahistuneet punajuuret.

 

Kasvisten kohdalla satokausiajattelu tuo vaihtelua. Satokaudella tuotettu hedelmä tai vihannes on useimmiten tuotettu pienimmillä ympäristövaikutuksilla, hinta on edullisimmillaan ja maku parhaimmillaan. Satokausiajattelu toimii mainiosti esim. suomalaisiin kasvihuonetuotteisiin, tuoreisiin marjoihin, joiden tuotanto on ekologisinta ja edullisinta keväästä syksyyn. Juurekset puolestaan ovat erinomaista talven ruokaa.

 

Ruoka-aineiden ilmastovaikutusten määriä:

(Lähde: Ilmasto-opas.fi)

Ruoka-aine Ilmastovaikutus GWP kg CO2-ekv./kg Lähteet
Naudanliha, luuton ja kypsentämätön, sekä yhdistelmätuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) että liharotuisesta tuotannosta 14,0–42,0 [28]1)[29][30]
Sianliha, luuton ja kypsentämätön 3,9–10,0 [28]1)[30]
Broilerin liha, luuton ja kypsentämätön 3,7–6,9 [28]1)[30]
Viljellyt kalat, lohi, filee 3,6–5,5 [31][32]
Luonnonkalat, filee 0,8–3,6 [28]2)[32]
Maito ja jogurtti 0,8–1,7 [30][33][34][35]
Maidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja välipalatuotteet (kaura) 0,5–1,2 [28]2)[35]
Juustot 4,2–16,0 [21][28]2) [29][36]
Tofu 0,9–3,9 [28]2)[37]
Viljat 0,6–1,6 [28]3)[38]4)
Avomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit) 0,1–0,6 [28]3)[38]
Kotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti 0,7–3,0 [28]5)[39]

1) Keskimääräinen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana syötävät sisäelimet

2) Keskimääräinen eurooppalainen

3) Keskimääräinen eurooppalainen, kaurahiutale

4) Vain alkutuotanto

5) Keskimääräinen eurooppalainen, tomaatti

 

-Anniina

 

LÄHTEET:

Ilmasto-opas.fi

HSY.fi

Vuoden ilmastoteko.fi

WWF.fi

Rantojen siivousta ja roskien keräämistä Costa Ricalla.

Muovinen maailmamme

Posted By : Anniina/ 108 2

Muovit ovat vallanneet maailman ja meidän jokapäiväisen arkemme. Muovit ovat tuoneet myös hyvää maailmaan ja niiden haitat eivät ole aina täysin yksiselitteisiä. Mutta haittoja silti on, ja paljon. Me tarvitsemme muovia, mutta samalla tunnemme syyllisyyttä ympäristön saastumisesta. Muovi on ajatuksissamme vääjäämättä uutisten ja somen kautta. Monet meistä haluaisikin vähentää muovin käyttöä ja kulutusta arjessa, mutta silti muovi ympäröi meitä päivittäin.

Suurin osa maailman muoveista tulee pakkausteollisuudesta ja puolet käytetystä muovista on nk. single use -muovia, kertakäyttöistä ja lyhytikäistä. Toki on myös muoveja, joiden käyttöikä on vuosia. Tällaiset muovit ovat usein käytössä rakennusteollisuudessa, joka onkin toiseksi isoin muoveja hyödyntävä teollisuuden ala.

Ikävä kyllä muovin ja muovipakkausten käyttö näyttää edelleen olevan kasvussa. Muovipakkausten avulla pystytään säilömään esim. elintarvikkeita hyvin ja se vähentää taas ruokahävikkiä.  Monimutkaista vai kuinka..

 

Muovi ja meri

Jopa 84 % EU:n alueen rannoilta löytyvästä roskasta on muovia! Suomessa taas vastaava luku on 90 %! Rantojen roskista noin puolet on erilaisia kertakäyttömuovituotteita. Tämä rannoilta löytyvä roskamäärä on vain pieni osa kaikesta siitä määrästä, jota löytyy merestä. Rannoilta roskat usein päätyvätkin mereen ja iso osa muoviroskasta päätyy mereen maalta. Merellä muoviroskaa synnyttää mm. kalastusalukset ja vesiviljely.

EU on havahtunut tähän suureen ympäristöongelmaan ja ryhtynyt toimiin, jotka vähentäisivät käytettävän muovin määrää. Vuonna 2021 EU:ssa astui voimaan monien kertakäyttötuotteiden valmistuskielto ja kiellon ulkopuolisia tuotteita koitetaan vähentämään muilla keinoilla, esim. panostamalla tuotesuunnitteluun.

Suurin osa meistä on varmasti nähnyt surullisia kuvia meressä kelluvista muovi- ja roskalautoista sekä niissä loukkaantuneita tai kuolleita eläimiä. Väitetään, että vuoteen 2050 mennessä merimuovin massa painaisi enemmän kuin merten kalakannan massa. Jos tätä ei saada pysäytettyä, on mertemme tulevaisuus todella vaakalaudalla.

Kun muovi päätyy luontoon, se sekoittuu kasvillisuuden sekaan ja hajoaa siellä pienempiin osiin. Vedessä taas muovin pintaan kertyy hiljalleen mikrobeja ja epäpuhtauksia, jotka muuttavat muovit raskaammaksi ja siten painavat niitä kohden pohjaa. Pohjaan vajonneita muoveja on todella hankala enää kerätä pois vesistöstä.

Muovien hajotessa pienemmiksi osiksi, niitä aletaan kutsua mikromuoveiksi. Nämä ovatkin olleet paljon esillä viime aikoina. Mikromuovien ympäristövaikutuksista ei vielä tiedetä kaikkea, mutta viime aikoina on havahduttu potentiaalisiin haittavaikutuksiin, joita ne aiheuttavat ekosysteemeille. Arvioidaan, että maailman valtamerissä olevasta muovista mikromuovien osuus olisi noin 92 %. Mikromuovien löytyminen on haasteellista, koska ne kasaantuvat vesistöjen sedimenttiin ja maaperään.

Oletko koskaan ajatellut, että esimerkiksi hygieniatuotteet sisältävät muoveja? Moni ei ajattele, että hammastahna, kasvojenpuhdistusaine tai kuorintavoide voisi sisältää muovia, joka kulkeutuu mikromuoveina vedenpuhdistamoidenkin läpi vesistöön. Myös tekokuituvaatteita (esim. fleece) pestessä muovihiukkasia päätyy pesuveden mukana vesiin.

 

Muovin kierrätys

 

Roskalaatikkomme täyttyvät nykyisin pääasiassa muovisesta pakkausjätteestä. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain 140 000 tonnia muovijätettä!

Kierrätyksen kannalta on tärkeää lajitella jätteet parhaalla mahdollisella tavalla niiden syntypaikassa, esim. kotona, koulussa, ravintoloissa jne. Tätä kutsutaan syntypaikkalajitteluksi. Lajittelun oikeellisuus on tärkeää, koska vääriin paikkoihin lajitellut jätteet voivat pilata kierrätettävyyden ja siten tuhota kierrätettävän erän. Väärin kierrätetyistä tuotteista on siis enemmän haittaa kuin hyötyä!

Tässä muutamia vinkkejä onnistuneeseen muovin kierrätykseen:

  • PVC – muovia (03 merkintä) ei saa laittaa kierrätykseen.
  • Muovin keräykseen laitettavat ruokapakkaukset tulisi pyyhkiä tai huuhdella. Näin vältytään hajuhaitoilta ja ruuantähteisiin kasvavilta mikrobeilta.
  • Korkit ja kääreet tulisi irrottaa muovipakkauksista.
  • Kartonkikääre kartonkikeräykseen, muovikääre muiden muovien sekaan.
  • Samaa lajia olevat muovit voi yhdistää, mutta eri tyypin muovit sekoitettuna esim. sisäkkäin voi sekoittaa kierrätysjärjestelmän.
  • Todella likainen tai vaikeasti puhdistettava muovi kannattaa laittaa sekajätteeseen veden ja saippuan tuhlaamisen sijaan.
  • PCV:n lisäksi muoveista ei vielä voida kierrättää uusiomuoviksi styroksia, osaa mustista muoveista, biohajoavaa muovia tai esim. alumiinia sisältäviä yhdistelmäpakkauksia.

 

Vinkkejä muovittomampaan elämään

 

Muovi tulee jollain tapaa kuulumaan elämäämme jatkossakin, mutta voimme vaikuttaa siihen paljonko sitä kulutamme.

Tässä vinkkejä siihen, miten muoveja voi korvata:

  • Vaihda muoviset hedelmäpussit kestohedelmäpussin käyttöön. Tämän voit vaikka virkata itse!
  • Elmukelmun voi korvata mehiläisvahakääreillä. Näitäkin voit tehdä itse!
  • Biojätepussit voit korvata taittelemalla ne itse sanomalehdestä.
  • Mikromuovien määrää voi vähentää välttämällä tekokuituisia materiaaleja tai tuulettamalla vaatteita.
  • Valitse luonnonkosmetiikkaa. Älä valitse muoveja sisältävää kosmetiikkaa.
  • Valitse pahveihin/paperiin käärittyjä elintarvikkeita.
  • Suosi kestotuotteita, esim. kestokassi, oma (muoviton) vesipullo ja eväsrasia, kestovanulaput,-vaipat ja -siteet, kuukautiskuppi jne.

 

Zero waste – ajattelu

 

Zero Waste tarkoittaa nollahukkaa. Tämä ajattelumalli kannustaa vähentämään kaikkea seka- ja energiajätettä sekä arvioimaan kulutuksen tarpeellisuutta. Zero waste – ajattelun perustana on viiden K:n sääntö: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi.

Zero waste – ajattelulla pyritään ajattelemaan laajempia kokonaisuuksia kuin vain kotitalouksien synnyttämää jätettä. Sillä rohkaistaan miettimään omaa vaikutusta ympäristöön ja pyritään tavoittelemaan kokonaisvaltaisesti kestävää elämäntapaa.

Zero waste – ajattelun avulla voi yksinkertaistaa elämää ja kieltäytyä järjettömältä kulutukselta. Näin voi kantaa oman osuutensa ympäristön hyväksi ja luoda kysyntää ympäristöystävällisemmille vaihtoehdoille.

Viiden K:n ajattelu lähtee miettimällä, onko jokin tuote oikeasti tarpeellinen. Jos et tuotetta todella tarvitse, siitä voi kieltäytyä ja jättää ostamatta. Erityisesti kertakäyttömuoveista tulisi pystyä kieltäytymään kokonaan. Kaikesta ei toki tarvitse kieltäytyä samalta istumalta. Voit ensin aloittaa kieltäytymällä muovikasseista, muovipulloista ja take away -kupeista ja laajentaa ajattelua vaiheittain.

Joskus kuluttamisesta ei voi tai pysty kieltäytymään, tällaisessa tilanteessa voi silti yrittää karsia kuluttamisen määrää. Myös jo olemassa olevia tavaroita voi karsia pois laittamalla ne kiertoon eli kierrättämällä. Näin saat enemmän tilaa ja uusia hankintoja on helpompi kontrolloida, kun tietää paremmin, mitä kotoa todella löytyy.

Käytössä olevien tuotteiden elinikää voi pidentää käyttämällä niitä mahdollisimman paljon uudelleen ja uudelleen. Myös kestotuotteiden käyttö on hyvä valinta kertakäyttöisten tuotteiden sijaan esim. aiemmin mainitut kestovanulaput jne.

 

-Anniina

 

Lähteet:

Ekokumppanit.fi

HSY.fi

Luontoliitto.fi

SLL.fi

ZWF.fi

Minibussi sillalla.

Melusaaste

Posted By : Anniina/ 89 2

Mitä on melusaaste?

 

Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi, joka on epämiellyttävää, häiritsevää tai kuulolle haitallista. Melua voi olla hankala määritellä, koska se koetaan hyvin yksilöllisesti. Melun kokemiseen ja haittaan vaikuttaa mm. äänen fysikaaliset ominaisuudet (voimakkuus, taajuus, kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus), altistumisen aika ja paikka sekä yksilön meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan. On tutkittu, että viidesosa Euroopan väestöstä altistuu pitkän aikavälin melutasoille, joka on haitallista terveydelle. Melun häiritsevyys on yleisin ja samalla tutkituin haitta. Melu koetaan myös viihtyvyyshaitaksi, joka voi häiritä mm. keskittymistä.

Melujen haitat tiedostetaan maailmanlaajuisesti. EU:lla on oma ympäristömeludirektiivi ja WHO antaa suosituksia tieliikennemelun tasoihin. Suomessa ulkomelua säädellään yleisesti valtioneuvoksen päätöksellä (993/1992) ja sisämelua säädellään asumisterveysasetuksella (545/2015). Näiden päätösten ja säädösten avulla koitetaan saada melutasot pysymään inhimillisenä, vaikka ne voisivat silti olla matalammat.

 

Melusaasteen terveyshaitat

 

Ympäristömelu ja erityisesti tieliikennemelu on merkittävä ympäristöongelma Euroopassa. Se vaikuttaa miljoonien eurooppalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Maailman terveysjärjestön (WHO) on tehnyt havaintoja, että melu olisi toiseksi merkittävin ympäristöön liittyvä terveysongelmien aiheuttaja ilmansaasteiden jälkeen.

Melu vaikuttaa ihmisten unen laatuun, vaikka unesta ei heräisikään. Se voi myös vaikeuttaa nukahtamista ja herättää kesken unien. Tiedostamattomat vaikutukset voivat olla mm. verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu tai lisääntynyttä liikehdintää. Unen laatua voi myös heikentää melun aiheuttama unen määrän väheneminen, unirytmin sekoittuminen tai unen muuttuminen pinnalliskesi. Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa mm. kielellisen kehityksen, oppimisen tai muistin häiriöihin.

Melu aiheuttaa elimistölle myös stressireaktioita, jotka voivat olla osin tiedostamattomia reaktioita. Stressireaktio ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien nousuna. Häiritseväksi koettu melu voi heikentää henkistä hyvinvointia, varsinkin sen ollessa pitkäkestoista tai jos melulta ei pysty välttymään.

 

Melusaasteen vaikutus luonnossa

 

Ihmisen tuottamasta melusta suurin osa osuu juuri niille taajuuksille, joilla monet eläimet kommunikoivat. Äänet eivät välttämättä vaurioita eläinten kuuloa, mutta jatkuva melu voi saada eläimet hakeutumaan kauemmas normaaleilta elinpaikoiltaan. Tämä riittää sekoittamaan eläinten ruoanhankintaa ja reviirejä. Tällainen elinpaikkojen muutos sekoittaa ekosysteemejä, jos eläimet kaikkoavat tietyiltä alueilta. Esimerkiksi lepakot suunnistavat ja saalistavat äänen varassa ja niiden kuuloaisti on erittäin herkkä. Melu estää lepakoita kuulemasta, jolloin ne joutuvat hakeutumaan hiljaisemmille paikoille. Tämä tarkoittaa, että ne joutuvat lentämään pidemmälle elinympäristöltään saalistaakseen. Alueilla, joilta lepakot poistuvat, pääsee hyönteiset lisääntymään. Tämä lisää alueen hyönteispopulaatiota, joka vääristää ekosysteemiä.

Melu haittaa eläimiä oikeastaan lajista riippumatta, silti äänten vaikutus ympäristöön ei ole suoraviivainen. Saaliseläimet voivat hyötyä melusta saalistajien kaikotessa. Myös eläimet, joilla ei ole korvia reagoivat ääniin, koska ne aistivat paineen muutokset, esim. simpukat!

 

Vedenalainen melusaaste

 

Eläimet altistuvat melulle myös veden alla. Merten ja järvien melutasot riippuvat paljon vesialueesta. Vilkkaiden laivareittien tuntumassa melusaaste on jatkuvaa. Vedenalaista melua tuottaa lisäksi vesirakentaminen, esim. vedenalaiset räjäytykset, paalutukset, ruoppaukset ja läjitykset, putki- tai kaapelointityöt jne. Kaupallisen meriliikenteen lisäksi huviveneily tuottaa vedenalaista melua. Pienveneiden ja vesijetittien liikkuessaan lähellä kalojen kutualueita ja lintujen pesintäluotoja ne voivat aiheuttaa suurta häiriötä luonnolle. Yksityisten ihmisten aiheuttama melu voidaan kuitenkin helposti välttää ottamalla luonto paremmin huomioon. Me voimme siis vaikuttaa miten ja millä vesillä liikumme ja käyttäydymme!

Vedenalainen melu voi aiheuttaa eläimille mm. kuulovaurioita, vaikeuttaa ruoanhankintaa ja kommunikointia. Vieraat äänet ovat stressaavia niin ihmisten kuin maalla elävien eläinten lisäksi myös vedenalaisille eläimille. Vedenalainen melu vaikuttaa kaloihin, nisäkkäisiin, lintuihin ja pohjaeläimiin.

 

-Anniina

 

Lähteet:

Itämeri.fi

Melu. 2021. THL.fi

Melusaaste on merkittävä ongelma sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle. 2020. eea.europa.eu/fi

Melusaaste sotkee eläinten viestintää maalla ja merellä. 2019. Tiede.fi

Vedenalainen melusaaste tunnetaan huonosti. 2020. Xamk.fi

Taivasta ja puiden latvoja kuvattuna alhaalta päin.

Kestävää kulutusta vai kertakäyttötavaran juhlaa?

Posted By : Anniina/ 68 2

Halloween on takana, Black Friday käynnissä ja edessä siintää joulun pyhät ja uusi vuosi. Monella pyörii mielessä ajatus: ”mitä ostaa joululahjaksi?” ja miten juhlia vuoden vaihtumista.  Nykyajan yltäkylläisyyden keskellä sekä kuluttamisen juhlan aikana, haastamme sinut tekemään kestävämpiä valintoja hankkiessasi lahjoja, ruokia ja juhlatarvikkeita sekä pohtimaan kulutustapojasi.

 

Kuluta viisaasti

 

Kuluttamalla viisaasti tuotamme vähemmän jätettä ja säästämme luonnonvaroja. Ostoksia tehdessä on hyvä miettiä, tarvitseeko jotain tuotetta välttämättä ja jos tarvitsee, niin valitsisi silloin laadukkaita, kestäviä, korjattavissa olevia tuotteita. On hyvä myös miettiä, voisiko tuotteen ostaa käytettynä. Lahjaksi kelpaa vallan mainiosti myös second hand tuotteet! Ympäristöä ajatellen on hyvä huomioida lisäksi tuotteen koko elinkaari raaka-aineista valmiiksi tuotteeksi ja lopulta sen hävittämiseen. Hyvä idea on tuotteiden sijaan suosia palveluita. Ympäristön lisäksi tuotteiden ja palveluiden valinnassa kannattaa huomioida eettisyys. Tällöin suositaan yrityksiä, jotka kohtelevat työntekijöitään hyvin, eivät käytä lapsityövoimaa, maksavat kohtuullista palkkaa ja kohtelevat työntekijöitään reilusti ja tasa-arvoisesti.

 

Vastuullista juhlintaa

 

Vuoden viimeinen päivä on toivoa täynnä. Aika rakentaa uusi elämä, lupauksia ja paljon odotuksia alkavaan vuoteen. Uuden vuoden juhlintaan liittyy vahvasti ilotulitteet ja tinan valaminen. Näiden käyttö ei ole luonnolle alku uuteen tai lupaus paremmasta vuodesta. Raketeista jää maastoon hurjia määriä keräämätöntä roskaa ja kovat paukkeet häiritsevät sekä pelottavat elämiä. Melusaaste ei ole hyväksi myöskään meluherkille ihmisille! Perinteisen tinan käyttö on onneksi nykyisin jo kielletty ja siihen on löytynyt korvaaviksi tuotteiksi esim. lyijytön tina tai mehiläisvaha. Tämä on esimerkki siitä, kuinka perinteitä voi muokata nykypäivään ja kestävämpään suuntaan.

Kaikkiin juhlapyhiin liittyy vahvasti myös hyvä ruoka ja juoma. Juhliin varaudutaan usein periaatteella ”ettei vain ruoka tai juoma lopu kesken”, mikä taas aiheuttaa usein hävikkiä. Ruokailuja suunnitellessa olisi hyvä opetella laskemaan ja arvioimaan, kuinka paljon todellisuudessa on realistista syödä ja juoda kerralla. Tämä vaatii hieman enemmän suunnitelmallisuutta ja laskemista, mutta on kaikin puolin järkevää. Ruokia ja juomia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota ruoan alkuperään, tuottajaan ja siihen, onko tuotteella jokin sertifikaatti.

 

Ekologisia joululahja ja -askarteluvinkkejä:

 

Tässä muutamia konkreettisia vinkkejä ja ideoita, joilla voit ilahduttaa muita ja itseäsi tulevien juhlapyhien aikana! Moni kohta on myös hyvä pitää mielessä joka päiväisessä arjessa.

– Osta tarpeellista

– Suosi laatua, pitkäikäistä, ajatonta, kierrätettävää

– Huomioi pakkausmateriaalit (vähän- tai ekologisesti pakattua)

– Ympäristömerkityt tuotteet

– Suosi lähituottajia ja second hand tuotteita

– Tee lahja itse

– Elämyslahja luonnon helmaan

– Lahjoitus jollekin luonnonsäätiölle

– Pieni pala Itämerta tai metsää kaverille tai sukulaiselle

– Aineeton lahja esim. apua lasten hoitoon, soiton opetusta kaverille, siivousapua isovanhemmille… vain mielikuvitus rajana

– Joulukalenterin voi tehdä itse ja täyttää sen oman mielikuvituksen siivittämänä. Voit hyödyntää esim. vanhaa pyöränvannetta ja askarrella siihen langasta roikkumaan pieniä pussukoita, joihin olet kirjaillut tai piirtänyt päivämäärät.

– Joulukoristeita voi tehdä luonnon antimista. Voit kuivattaa hedelmäviipaleita kuusenkoristeeksi, rakentaa ovikranssin kävyistä ja havuista, askarrella rusetteja ja lumihiutaleita, vaikka rikkoutuneista vaatteista, joita ei sellaisenaan voi enää kierrättää.

– Myös lyhytaikaisesti kestävää kosmetiikkaa voi valmistaa kotikonstein keittiöntarpeista tai vaikka tehdä ihanan jalkakylpysekoituksen vanhaan hillopurkkiin suolasta ja yrteistä!

 

-Anniina

 

Lähteet:

Kestävä kulutus. Kiertokapula. https://www.kiertokapula.fi/neuvonta-ja-ymparistokasvatus/ohjeita-ja-oppaita-lajitteluun/kestava-kulutus/

 

 

Auringonlasku Phra Thongin saarella.

Kestävä matkailu

Posted By : Maria Ojajärvi/ 113 2

Vastuullisella matkustamisella on kaksi puolta: ekologinen ja eettinen. Ekologisuudella tarkoitetaan sitä miten paljon luonnonvaroja kuluttaa matkustaessaan määränpäähänsä ja kuinka ympäristöä säästävästi toimii perillä. Matkan eettisyydellä tarkoitetaan sitä, ettei matkan aikana tule polkeneeksi paikallisten ihmisten oikeuksia, vaan saa nämä hyötymään turismista mahdollisimman paljon.

Vastuu kestävämmästä matkailusta on matkailijoilla. Tutustu matkailun ympäristömerkkeihin. Ympäristömerkit keskittyvät yleensä veden- ja energiankulutuksen vähentämiseen ja kierrätyksen edistämiseen. Maailmalla on myös monia kotikutoisia ekomerkkejä. Suosi matkanjärjestäjiä ja palveluita, joilla on käytössään ulkopuolisen tahon myöntämä, sertifioitu ja tunnettu ympäristömerkki.

Matka lentokentälle Suomessa

Suosi matkustamista julkisella liikenteellä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Hsl.fi -sivustolla on reittiopas, jonka avulla voit hakea reittiohjeet matkustamiseen junalla tai linja-autolla. Voit ladata myös Hsl-applikaation puhelimeesi, jonka avulla voit käyttää matkaopasta ja ostaa matkalipun. Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee ABC-vyöhykkeellä.

Matkustaessasi Suomessa tai ulkomailla nauti ruokailusta ja virvokkeista paikallisten suosimissa paikoissa. Nauti Reilun kaupan kahvista ja lähiruuasta valmistettuja luomu ruoka-annoksia. Suosi MSC-merkittyjä kalatuotteita. Kysy rohkeasti matkustaessasi omaan ruokavalioosi sopivia vaihtoehtoja!

Pakkaaminen matkalle

Jos tarvitset uusia vaatteita tai tavaroita matkalle osta ne secondhandinä tai lainaa. Kysy lainaksi tarvittaessa rinkkaa tai matkalaukkua, jos et itse omista. Mikäli päädyt ostamaan, tee harkittuja ostopäätöksiä uusista tavaroista.

Ostaessasi tavaran et osta vain tavaraa vaan tavaran ostaminen tarkoittaa samalla kokonaisvaltaisesti koko ostoketjun ostamista kuluttajana ostopäätöksen kautta. Tutki mitä pakkauksissa näkyy ja lukee. Tarkastele tavaran vastuullisuutta, eettisyyttä ja ekologisuutta.

 

Mandi

 

Lähteet:

Vastuullisen matkailijan käsikirja, Heidi Kalmari & Kati Kelola, 2009

 

Norppa uimassa meressä.

Uhanalaisten lajien auttaminen arjessa

Posted By : Katariina/ 130 14

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n, mukaan sukupuutto uhkaa jopa 28:aa prosenttia eläin- ja kasvilajeista. Yleisimpiä syitä uhalle ovat ilmastonmuutos, laiton eläinkauppa ja lajien elinympäristön tuhoutuminen. Erityisesti pienillä saarilla ja muilla eristetyillä alueilla elävät kotoperäiset lajit ovat vaarassa. Mitä voimme tehdä arjessa uhanalaisten lajien auttamiseksi?

Arkielämässä uhanalaisten lajien auttaminen voi tuntua hankalalta ja kaukaiselta asialta. Toki esimerkiksi vapaaehtoistyöhön lähtemällä voi konkreettisesti auttaa uhanalaisia lajeja, mutta myös arkielämässä tekemämme päätökset ovat tärkeitä. On hyvä muistaa, että loppujen lopuksi kaikki maapallolla on yhteydessä toisiinsa. Jonkin pienen eliön katoaminen toisella puolella maailmaa, voi merkittävästi vaikuttaa omaan elämäämme. Siksi halusimme koota tähän blogiin asioita, joita voimme tehdä joka päivä auttaaksemme uhanalaisia lajeja.

Ota selvää oman alueesi uhanalaisista lajeista & valista muita

Helposti uhanalaisista lajeista puhuessa ajatuksemme hyppäävät gorilloihin tai jääkarhuihin. Uhanalaisia lajeja löytyy valitettavasti kaikkialta, joten perehdy oman takapihasi lajeihin ja niiden auttamiseen, sekä kerro niistä muillekin. Suomessa uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi saimaannorppa, susi, meritaimen ja riekko.

Kierrätä ja osta kestäviä tuotteita

Yksi suurimmista syistä uhanalaisten lajien valtavalle määrälle on niiden elinalueiden kapeneminen. Monen lajin elinaluetta tuhotaan, koska sieltä saatavaa materiaalia käytetään erilaisten tuotteiden valmistamiseen. Siksi kierrättäminen ja tavaroiden huoltaminen pidemmän käyttöiän saavuttamiseksi ovat tärkeitä tekoja.

Kasvata kotoperäisiä kasveja

Eksoottiset kasvit saattavat villiintyä ja levitä, hävittäen samalla hauraimmat kotoperäiset lajit, jotka saattavat olla esimerkiksi tärkeä osa kotoperäisten eläinlajien ruokavaliota. Siksi puutarhan kasveja valitessa kannattaa olla tarkkana ja tukea alueen kasvistoa ja eläimistöä.

Vältä torjunta-aineiden käyttöä

Torjunta-aineet hävittävät haitallisia eliöitä, mutta ovat myrkyllisiä myös ympäristölle. Kannattaa tutustua torjunta-aineiden luonnonmukaisiin vaihtoehtoihin, joilla päästään ei-toivotuista vierailijoista eroon, mutta ne eivät myrkytä ympäristöä.

Vähennä muovia

Muovintuotannolla on välillisesti vaikutusta eläimiin, mutta myös ihan suoraan. Esimerkiksi merissä kelluvat muovinpalat ovat haitallisia siellä eläville eläimille, jotka saattavat jäädä niihin kiinni tai erehdyksissään syödä muovia luullen sitä ruoaksi.

Vältä uhanalaisia lajeja hyödyntäen tehtyjä tuotteita

Valitettavasti vielä tänäkin päivänä joitakin uhanalaisia eläimiä käytetään esimerkiksi matkamuistojen tekemiseen. Ole siis tarkkana, etteivät tuliaiset reissusta sisällä esimerkiksi norsunluuta tai kilpikonnankuorta. Jos et ole varma mistä matkamuisto on valmistettu, kysy myyjältä. Jos mitään epäilyksiä herää, kannattaa jättää tuote ostamatta.

Pienennä hiilijalanjälkeäsi

Autoile vähemmän, pyöräile enemmän, vältä ostamasta tarpeettomia vaatteita ja tavaroita, suosi kasvisruokaa… Tapoja on monia, joilla voit vähentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeäsi.

Pysy merkityillä reiteillä

Vieraillessasi esimerkiksi kansallispuistoissa, pysy merkityillä reiteillä. Reitiltä poikkeaminen voi häiritä pesiviä lintuja tai saatat talloa vahingossa kasveja. Kansallispuistojen sääntöihin muutenkin kannattaa tutustua etukäteen. Lue myös blogimme vastuulliseen retkeilyyn liittyen.

Ilmoittaudu vapaaehtoistöihin uhanalaisten lajien hyväksi

Tätä voi tehdä niin lähiympäristössä, kuin kauempanakin. Ota yhteyttä paikalliseen luonnonsuojelujärjestöön, ja kysy miten voit auttaa työpanoksellasi. Ulkomaille auttamaan uhanalaisia eläimiä voit lähteä Ekomatkaajien kautta.

Vapaaehtoistöihin liittyen meillä on ihania uutisia: Thaimaa avautuu marraskuussa matkailijoille. Sen myötä myös merikilpikonnien suojeluprojektiin Phra Thongille pääsee taas 1.1.2022 alkaen. Seuraa Ekomatkaajia Facebookissa ja Instagramissa pysyäksesi ajan tasalla! Phra Thongin projektista lisää tietoa löydät täältä.

 

Toivottavasti tämä blogi sai sinut huomaamaan, että uhanalaisten lajien auttaminen on helpompaa kuin luulitkaan, ja että sitä voi tehdä pienten valintojen kautta. Mikä uhanalainen laji on sinulle erityisen lähellä sydäntä? Kerro kommenteissa alla.

 

Lähteet:

Retkipaikka.fi

Huffpost.com

Bestlifeonline.com

Vapaaehtoiset yövuorossa Costa Rican vapaaehtoistyö kohteessa.

Valosaaste – Mitä se on ja miten se vaikuttaa luontoon?

Posted By : Katariina/ 109 2

Oletko kuullut valosaasteesta? Tässä blogissa käsittelemme valosaastetta: mitä se on, mitä haittaa siitä on ja miten se vaikuttaa luontoon, ihmisiin ja eläimiin. Tämä blogi kertoo myös, miksi valosaaste on erityisen haitallista joillekin eläinlajeille, kuten esimerkiksi uhanalaisille merikilpikonnille. Valosaastetta on kutsuttu jopa maailman laajimmalle levinneimmäksi ympäristökuormitukseksi. Siitä puhutaan kuitenkin vain vähän, joten halusimme ottaa aiheen esille.

Mitä on valosaaste?

Ensiksi on tärkeää ymmärtää, mitä valosaaste tarkoittaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan valosaaste on väärään aikaan, väärässä paikassa tai liian kirkkaana loistavaa keinotekoista valoa. Valosaaste voi olla esimerkiksi häikäisevää, horisontin yläpuolelle heijastuvaa tai vilkkuvaa valaistusta. Kaupungeissa yksi valosaasteen yleisimmistä lähteistä on valomainostaulut. Sen lisäksi, että valosaaste on häiritsevää, se on myös hukkaan heitettyä energiaa. Vuonna 2013 julkaistussa Valon Varjopuolet -kirjassa kerrotaan, että haitallisimpia valoja ovat elohopeaa sisältävät lamput. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että yhden kaupungin elohopealamput tappavat joka yö kolme miljoonaa hyönteistä.

Valosaasteen vaikutus ihmisiin

Ihmisille haitallisinta on yöllinen sinivalo, sillä se vähentää melatoniinin erittymistä. Melatoniinin vähäisyys voi aiheuttaa unettomuutta. Häikäisevät valot myös häiritsevät keskittymistä. Mitä sitten voimme tehdä valosaasteen vähentämiseksi? Helpoin keino vähentää valosaastetta on sammuttaa valot, kun niitä ei tarvitse. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota valon kohdentamiseen. Kun lamppu osoittaa oikeaan suuntaan, mahdollisimman vähän valoa joutuu hukkaan. Kannattaa pitää huolta, etteivät valot ole tarpeettoman kirkkaita. LED-lamput ovat tärkeä ratkaisu valosaasteen vähentämisessä, sillä ne eivät esimerkiksi vedä hyönteisiä puoleensa.

Valosaasteen vaikutus luontoon ja eläimiin

Kaikkein haitallisinta valosaaste on kuitenkin luonnolle ja eläimille. Ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi, mutta keinovalo on haitallista pölyttäjille. Tietyt kasvien pölyttäjät liikkuvat yöaikaan. Yöllä liikkuu muun muassa monia kovakuoriaisia ja yöperhosia, sekä kärpäsiä, sääskiä, luteita ja pistiäisiä.Eräässä tutkimuksessa tarkkailtiin yöpölyttäjien vierailuja keltaohdakkeelle pimeänäkölatteiden avulla.

Tutkimuksessa selvisi, että öinen keinovalo vaikuttaa sekä yöpölyttäjien määrään että aktiivisuuteen. Yöllä valaistuilla ohdakkeilla kävi yli 60% vähemmin pölyttäjiä kuin pimeässä olevilla kasveilla ja lajeja oli kolmannes vähemmän. Tämä näkyi myös ohdakkeiden siementuotossa: pimeässä olevat kasvit tuottivat enemmän siemeniä kuin yöllä valaistut kasvit. Merkittävä huomio oli myös se, että valoisaan aikaan pölyttäjät kävivät kaikissa kukissa normaalisti. Toisin sanoen, päivällä pölyttäjät eivät kykene paikkaamaan keinovalon aiheuttamaa pölyttäjävajetta. Aikaisemmissa tutkimuksissa onkin huomattu, että yöpölyttäjät kuljettavat enemmän siitepölyä kukasta toiseen, eli ovat tehokkaampia pölyttämään.

Keinovaloista kärsivät myös muuttolinnut, joiden suunnistuskyky heikkenee valaistuksen takia. Sen seurauksena linnut saattavat törmäillä esimerkiksi korkeisiin asuinrakennuksiin, ikkunoihin ja savupiippuihin. Torontossa Michael Mesure arvioi, että kaupungissa kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia lintuja, koska ne törmäävät rakennuksiin. Suuri osa törmäyksistä tapahtuu myös päivällä, mutta erityisesti yöllä valaistut rakennukset ovat vaaraksi linnuille.

Valosaaste vaarana uhanalaisille merikilpikonnille

Viimeisenä haluamme keskittyä erityisesti merikilpikonniin. Ekomatkaajia pidempään seuranneille on varmasti tuttu juttu, että merikilpikonnat ovat erityisen lähellä sydäntämme. Kahdessa vapaaehtoistyökohteessamme tehdään työtä merikilpikonnien hyväksi. Siksi tieto siitä, että valosaaste haittaa jo entuudestaan uhanalaisia merikilpikonnia, on todella surullista luettavaa. Merikilpikonnan poikasten on tärkeää kuoriuduttuaan päästä nopeasti mereen. Näin ne välttävät rannalla uhkaavat saalistajat. Meren paikantamiseen kilpikonnan poikaset hyödyntävät näkökykyään suuntaamalla aalloista heijastuvaa kuunvaloa kohti. Eli jos pesimisrannalla on keinotekoista valoa yöaikaan, se sekoittaa merikilpikonnien suuntavaiston ja altistaa saalistajille. Mikäli merikilpikonna jää rannalle auringonnousuun asti, on myös vaarana että se nääntyy kuumuudessa.

Opitko jotain uutta lukiessasi tätä blogia? Kerro omat vinkkisi, miten vähennät valosaastetta. Mikäli söpöt merikilpikonnat kiinnostavat, suosittelemme lukemaan 4 syytä suojella merikilpikonnia ja mitkä muut tekijät uhkaavat niitä valosaasteen lisäksi.

 

Lähteet:

Suomenluonto.fi

Versuslehti.fi

Valoa.com

National Geographic