Merikilpikonna uimassa meressä Phra Thongin rannoilla.

Uhanalaisten eläinten suojeleminen kannattaa

Posted By : Maria Ojajärvi/ 81 0

Söpöt ja pörröiset eläimet ovat hyvästä syystä monen luonnonsuojelujärjestön keulakuvina. Kissat ja koirat ovat suosittuja lemmikkejä. Kissavideot pysyttelevät suosituimpien videoiden joukossa. Pandat ja vastasyntyneet eläintenpoikaset ovat kaikki söpöjä. Tuskin uhraamme montaakaan ajatusta niille muille pikkueläimille, kuten hyönteisille, madoille ja pieneliöille, joiden varassa maapallon ekosysteemien säilyminen ja hyvinvointi kuitenkin on.

On helppoa antaa muutama euro sellaisen asian suojelemiseen, jonka näkee tai joka on käsinkosketeltava. Kuka sen sijaan suojelee ampiaisia? Ne eivät ole söpöjä eikä niitä voi silittää ja niillä on huono maine. Mehiläisten vähenemisestä maailmanlaajuisesti on puhuttu jo pitkään. Niiden vähenemisellä arvellaan olevan vaikutuksia koko maailman ruoantuotantoon. Kuinka moni kuitenkaan miettii tällaista, kun pelko joutua pistetyksi on kova?

Valtameret peittävät yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Vuosi 1997 julistettiin Kansainväliseksi koralliriuttojen vuodeksi ja pyrkimyksenä oli maailmanlaajuisesti suojella koralliriuttoja. Ilman suojelua koralliriutat todennäköisesti saattavat olla alle sadan vuoden kuluttua miltei hävinneet. Alueiden suojelu kannattaa, mutta meren salaisuuksista tiedetään liian vähän eikä niitä sen takia osata vielä kunnolla suojella. Ne ovat piilossa eikä niitä sen takia monikaan ajattele. Niitä ei näe. On kuitenkin monia helppoja tapoja auttaa ja suojella mm. koralliriuttoja. Tällainen tapa on mm. käyttää koralliystävällistä aurinkorasvaa.

Usein sanotaan, että et voi kaivata sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Moni ei ole koskaan nähnyt koralleja. Harva on nähnyt elävää merikilpikonnaa. Asioita, joita ei ole nähnyt tai itse kokenut, ei helposti kaipaa. Kaivataanko näitä sitten, kun niitä ei enää ole? Uhanalaisten eläinten suojeleminen on helppoa ja vapaaehtoistyövoimin tehtävä suojelutyö on helppo yhdistää omaan lomamatkaan.

Kun matkustat ulkomaille, voisitko samalla tehdä hyvää työtä eläinten suojelemiseksi? Onko enää edes järkeä matkustaa vain huvin vuoksi? Voisiko hyvä vaihtoehto olla esimerkiksi kävellä autiolla hiekkarannalla tarkkaillen onko kilpikonna käynyt munimassa? Tämä tuntuu lomalta, mutta samalla teet merkityksellistä työtä keräten tärkeää dataa kilpikonnista. Suojelu kannattaa – yhä useampi merikilpikonna selviytyy vapaaehtoisten ansiosta!

En itse halua sanoa kahdenkymmenen vuoden jälkeen, että en tehnyt mitään asian hyväksi. On turha miettiä asioita siinä vaiheessa, kun kilpikonnia ei enää ole. Voisitko sinä auttaa uhanalaisia eläimiä nyt?

Tällaisia uhanalaisten eläinten suojelumatkoja tarjoaa Ekomatkaajat – voisitko sinä auttaa?

Merikilpikonnan munia hiekassa.

Koronan vaikutus ekomatkailussa

Posted By : marmar/ 123 0

Tämän vuoden alussa Kiinan Wuhanista lähti leviämään uusi virus, joka kulkee nimellä COVID-19, koronavirus. Se on nyt levinnyt maailmanlaajuisesti ja vaikuttanut esimerkiksi useiden maiden taloudelliseen tilanteeseen, rajoittanut ihmisten liikkumista ja johtanut rajojen sulkemiseen.

Yksi suurimmista syistä miksi COVID-19 levisi niin nopeasti ympäri maailmaa, on luultavasti matkailu. Virus on todettu helposti leviäväksi. Kun joku tartunnan saanut matkusti maasta toiseen, kuljetti hän viruksen mukanaan ja pian se oli levinnyt ympäri maailmaa. Viruksen leviämisen vuoksi kaikkialla maailmassa on jouduttu rajoittamaan ihan arkipäiväisiäkin asioita, monissa maissa koulut ovat sulkeneet ja toimivat etäopetuksella sekä useat työpaikatkin ovat siirtyneet etätyöhön. Useita julkisia tiloja kuten kirjastoja on suljettu. Suurin osa ihmisitä välttää julkista liikennettä ja tämän myötä sitä on myös vähennetty. Kaikkialla ulos menemistä ei ole kielletty, mutta kotona pysymistä suositellaan. 

Miten tämä kaikki vaikuttaa kilpikonnien suojeluun?

Useat maat sulkevat rajansa ja lentoliikennettä vähennetään paljon ja jopa suljetaan kokonaan. Ihmiset eivät uskalla matkustaa minnekään edes kotimaansa sisällä. Tämä vaikuttaa myös matkayhtiöiden taloudelliseen tilanteeseen. Kun ei ole matkustajia, ei myöskään tule rahaa. Normaaleissa tilanteissa luultavasti esimerkiksi lentoyhtiöillä voi olla satoja matkustajia ja nyt kun niitä ei ole juuri ollenkaan ja näin lentoyhtiön tulovirta ehtyy. Myös turistikohteissa olevilla työntekijöille tulee hankalaa, sillä turisteja ei ole ja heidän toimeentulosa on uhattuna. Köyhissä maissa ja pienyrityksillä tällä on pahin vaikutus.

Ekomatkaajien toimintaan ja kohteisiin koronalla on suoria vaikutuksia. Kaikki matkat on jouduttu siirtämään keväältä syksylle.

Costa Rican merikilpikonnien suojelukohteessa vain varsinainen henkilökunta on enää paikalla. Vapaaehtoisia ole enää lainkaan toiminnassa mukana, vaan toiminta on jouduttu sulkemaan ulkopuolisilta ainakin 1.5.2020 saakka. Tämän johdosta merikilpikonnien munia jää poikkeuksellisen paljon hiekkarannalle eikä kaikkia poikasia saada pelastettua. Kaikki Costa Rican merikilpikonnalajit ovat uhanalaisia ja jos niitä saadaan pelastettua vähemmän, myös lajin toipuminen tilanteesta hidastuu ja vaikeutuu.

Paikkojen sulkemisella ja matkustamisen välttämisellä viruksen leviäminen saadaan paremmin haltuun nyt kun rokotetta ei olla saatu kehitettyä. Toivottavasti kuitenkin pystytään palaamaan mahdollisimman pian taas normaaliin arkeen, vaikka viruksen aisoihin saamisen jälkeen täytyy siitä toipua.

Ota meihin yhteyttä ja mietitään yhdessä, kuinka voisimme auttaa kilpikonnia nyt ja tulevaisuudessa! Voit lähettää meille sähköpostia info@ekomatkaajat.fi

Linnea Pirkkanen
TET-harjoittelija