Rantaan huuhtouneista sandaaleista tehty kilpikonnateos.

Työvuorot Thaimaassa Phra Thongin saarella

Posted By : Maria Ojajärvi/ 109 13

Oletko suunnitellut lähteväsi vapaaehtoistyöhön Phra Thongille?

Tässä blogissa kerromme omaan kokemukseen perustuen siitä, minkälaisia työvuoroja Phra Thongilla merikilpikonnaprojektissa on.

Suuntaa antava aikataulu

5.30 Rannalla mahdollisten merikilpikonnan jälkien monitorointia, jonka jälkeen aamupala
9.00 Säämittaukset
9.30-11.30 Merikilpikonnien käyttäytymisen seuranta läheiseltä kukkulalta
13-14 Lounas
14 – Merikilpikonnien käyttäytymisen seuranta läheiseltä kukkulalta
19.30 Päivällinen

Päiväkohtaisia aikatauluja ei kirjata ylös, vaan seuraavan päivän ohjelma suunnitellaan yhdessä edellisenä iltana. Tyypillinen työpäivä on 3 – 6 tuntia pitkä ja saattaa jakautua aamuvuoroon ja iltavuoroon. Kun vapaaehtoisia on enemmän, saatat saada enemmän vapaa-aikaa. Jos kilpikonna saapuu munimaan, muuttaa se aikataulut hetkessä ja vapaa-aikaa ei välttämättä olekaan. Vapaa-aikaa on kuitenkin riittävästi joka päivä.

Aikataulu omiin kokemuksiin perustuen

Päivä 1

Aikainen herätys bungalowissa. On vielä ihan pimeää eikä mistään kuulu ääniä. Olemme lähdössä tänään retkelle.

Kokit ovat hereillä ja klo 6:45 saamme aamupalaksi riisikeittoa, mehua ja kahvia. Lähdemme liikkelle klo 7. Suuri osa pitkistä matkoista kuljetaan lava-auton kyydissä. Osallistumme meriruohoprojektiin paikallisen tutkijan, Barryn kanssa. Rannan ulkonäkö muuttuu lasku- ja nousuveden mukaan. Pääsemme tutkimaan läheltä mm. merisiilejä ja simpukoita. Barry on todella innostunut työstään ja opimme paljon uutta hänen kertoessaan projektistaan. Tutkimusalue on todella laaja ja on ilo nähdä projekti lyhyesti, kunnes vesi jo nousee, peittää alueen ja lähdemme pois. Saaren lajisto on pitkälti vielä tutkimatta, joten Barryllakin riittää vielä tutkittavaa! Klo 9 tutustumme merimakkaroihin, jotka kasvavat lammessa, kunnes ne myydään. On todella outo tunne pitää merimakkaraa kädessä – tästä pitää ottaa kuva!

Klo 10 tutustumme kansalaisjärjestön ylläpitämään museoon ja siivoamme museolla. Täällä pääsee näkemään mm. eri vaiheisiin kehittyneitä merikilpikonnia. Museota esitellään myös turisteille. Kansalaisjärjestö saa turisteilta pienen pääsymaksun ja esittely tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Klo 11:30 on mahdollisuus käydä ostoksilla kylän pienessä kaupassa. Moni päättääkin jättää vähän rahaa paikallisille ja ostaa jotain pientä evästä kaupasta. Klo 12 on lounaan aika. Menemme syömään kylän ainoaan ravintolaan, jossa meille on tarjolla nuudelia, tofua ja keitettyjä kasviksia. Jälkiruoaksi on tuoretta ananasta.

Klo 13-14:30 vapaa-aikaa. Moni menee uimaan, snorklaamaan, sukeltamaan tai lukemaan kirjaa riippumattoon.

Klo 14:30 moni vielä jatkaa vapaa-ajan viettoa, mutta haluan mennä valmistamaan koristeita rannalle huuhtoutuneista muoviroskista. Valmistamme rikkinäisistä rannalta löytyneistä sandaaleista koristeita. Tämä taito opetetaan paikallisille. Jatkossa he voivat itse valmistaa kilpikonnalta näyttäviä koristeita.

Klo 16:15-18:15 on päivän ensimmäinen työvuoro: Hornbill kukkulalla kilpikonnien ja veneiden monitorointi. Työvuoron aikana oli tuulista ja varjoisaa, joka helpottaa työntekoa. Kahdessa tunnissa uppoaa helposti omiin ajatuksiinsa, kun istuu paikallaan tuijottaen upeaa merimaisemaa. Tänään emme näe kilpikonnia kukkulalta.

Klo 19:30 on illallisen aika. Kokit ovat valmistaneet meille massaman currya, riisiä ja kananmunia. Jälkiruoaksi on tuoretta ananasta ja melonia. Päivän aikana askelmittariin kertyy 15.600 askelta.

Päivä 2

Aikainen herätys, repun pakkaaminen ja lähtö klo 6:30 rantakävelylle. Tarkkailemme, onko kilpikonna käynyt munimassa rannalle yön aikana. Menomatka tuntuu aina raskaammalta kuin paluumatka, koska jalat uppoavat hiekkaan joka askeleella. Kilpikonnan rantahiekkaan jättämiä jälkiä ei näe, jos kävelee vedenrajassa. Matka tuntuu loputtoman pitkältä, koska ensimmäisellä kerralla ei tiedä kuinka pitkälle pitää kävellä. Aurinko on vasta nousemassa ja se helpottaa kävelyä. Pääsemme kääntöpaikalle, jonka jälkeen alkaa paluumatka. Syömme pienet eväät ja nautimme hiljaisuudesta. Valitettavasti emme näe jälkiä hiekassa, mutta toteamme silti tehneemme hyvää työtä. Tärkeintä on, että joku kävelee rannan joka aamu. Jos pesä olisi löytynyt se olisi ehkä siirretty turvallisempaan paikkaan rantahiekalta. Paikalliset ovat vuosisatoja syöneet kilpikonnan munia, joten haluamme näyttää paikallisille, että uhanalaisten merikilpikonnien suojelu on tärkeää työtä. Onneksi kansalaisjärjestö tekee ympäristövalistustyötä ja paikallisista varsinkin nuorimmat alkavat hiljalleen ymmärtää työmme merkityksen.

Kävelyn jälkeen pääsemme aamupalalle. Tarjolla on leipää, pannukakkua, mehua ja kahvia. Aamupalan jälkeen on lähtö sääasemalle. Nousuveden aikaan vesi voi peittää lähes koko rantahiekan ja kuljemme sääasemalle vuorokaudenajasta riippuen kävellen hiekkarantaa pitkin tai veden pinnalla kulkevan itsetehdyn kellukkeen kyydissä. Mittaamme lämpötilan ja veden lämpötilan. Mittaamme myös nousuveden korkeuden. Kello on 11 ja tähän mennessä askelmittariin on kertynyt 18.400 askelta.

Lounas on klo 13 ja tarjolla on nuudelia, kanaa ja tuoretta ananasta.

Vapaa-aikaa klo 14-15.

Klo 16-17 ohjelmassa on rantojen siivous, joka tehdään yhteistyössä paikallisen resortin kanssa. Rantojen siivous tehdään yhdessä kerran viikossa, mutta lisäksi jokainen saa toki kerätä roskia esimerkiksi aamukävelyn aikana tai vapaa-ajalla. Kun kaikki isoimmat roskat isolta ranta-alueelta on kerätty ja olemme saaneet täytettyä kymmenen isoa jätesäkkiä alamme olla helteen uuvuttamia meille tarjotaan resortilla kylmät juomat. Illallinen on klo 19:30 ja tarjolla on riisiä, kanaa ja nuudelikeittoa. Päivän aikana kertyi yhteensä 32.000 askelta.

Päivä 3

Klo 7:30 aamupalaksi pannukakkua, leipää, mehua ja kahvia. Savanniretkipäivä alkaa klo 8. Normaalisti vietämme aikaa rannan tuntumassa, mutta tänään pääsemme lava-auton kyydillä tutustumaan saareen paremmin. Saaren keskiosa on savannia. Korkeimmat kohdat ovat noin 12 metriä korkeat kukkulat saaren pohjoisosassa. Saaren itäosa on mangrove-metsää. Saaren länsi-osa on 15 kilometrin pituinen lähes autio ranta, jolla kilpikonnat pesivät. Retken aikana pysähdymme tutustumaan luontoon paremmin. Käymme myös paikallisella orkideafarmilla ja paikallisessa koulussa.

Tänään on myös mahdollisuus päästä ostoksille. Täällä ostoksilla käyminen tarkoittaa yleensä sitä, että voit ostaa esimerkiksi kylmän juoman tai pientä evästä ja jättää samalla rahaa paikallisille.

Saarella tulee aina varautua yllätyksiin. Retken piti olla jo loppumassa kun kuulimme, että rannalta on löydetty kahdet kilpikonnan jättämät jäljet. Lähdemme saman tien katsomaan jälkiä. Saavumme retkeltä suoraan lounaalle klo 13:45. Ruoaksi on nuudelia ja kanaa. Loppupäivä on vapaa-aikaa. Illalliseksi on riisiä, kanaa, ananasta ja banaania. Vaikka riisiä ja kanaa on lähes joka päivä siihen ei todellakaan kyllästy. Kokit tekevät todella herkullista ruokaa! Päivän aikana yhteensä 16.600 askelta.

Kilpikonnan jättämien jälkien perusteella päädytään siihen, että rannalle pitää lähteä seuraavana yönä. Osa vapaaehtoisista lähtee koko yöksi klo 20-09 rannalle katsomaan, palaako kilpikonna munimaan. Seuraavana aamuna kuulemme, että he olivat tehneet kolmen tunnin mittaisia kävelyitä rannalla ja nukkuneet vuoroissa lyhyitä tunnin unia.

Päivä 4

Yövuorossa olleilla on tänään vapaapäivä.

Me muut lähdemme klo 9-11 Hornbill kukkulalle. Kilpikonna tulee iloksemme tervehtimään meitä pintaan 15 minuutin välein. Kirjaamme lomakkeeseen, missä kohtaa näimme kilpikonnan. Tänään kukkulalla on kuuma ja pidämme sateenvarjoa pään päällä, jotta jaksamme istua helteessä pari tuntia. Aamuvuoron aikana askelmittariin kertyy yhteensä 4000 askelta. Loppupäivä on vapaata. Illalliseksi on riisiä, kanaa ja vesimelonia.

 

Nämä muistiinpanot on kirjattu ylös maaliskuussa 2019.

Tutustu tarkemmin Phra Thongin kohteeseen ja lue Julian kokemuksista saarella.

Seuraava kausi alkaa 1.1.2022. Hae mukaan! Lähetä meille sähköpostia info@ekomatkaajat.fi

Pieni merikilpikonnan poikanen ihmisen kädessä.

4 syytä suojella merikilpikonnia

Posted By : Katariina/ 111 2

4 hyvää syytä suojella merikilpikonnia

Kyllä, merikilpikonnat ovat älyttömän söpöjä, joka on jo hyvä syy itsessään suojella niitä. Merikilpikonnilla on kuitenkin myös erittäin tärkeä rooli kahdessa eri ekosysteemissä: rannalla ja meressä. Merikilpikonnat ovat malliesimerkki siitä, kuinka ekologiassa kaikki on kytköksissä toisiinsa ja yksittäisen lajin puuttuminen vaarantaa myös muiden olemassaolon. Mikäli merikilpikonnat kuolisivat sukupuuttoon, se heikentäisi molempia ekosysteemejä ja koska meri on tärkeä ravinnonlähde myös ihmisille, olisi siitä meillekin paljon haittaa. Miksi merikilpikonnat ovat tärkeitä? Tässä 4 syytä suojella merikilpikonnia.

Merikilpikonnat tuovat ravinteita rantahiekkaan ja dyyneille

Koska hiekka varastoi ravinteita huonosti, rannoilla ei juuri kasva mitään. Merikilpikonnat käyttävät rantoja ja alempia dyynejä pesimiseen ja munivat munansa sinne. Merikilpikonnat munivat noin 100 munaa pesään ja tekevät kolmesta seitsemään pesää pesintäkauden aikana. Kaikissa pesissä ei synny munia, eivätkä kaikki munat kuoriudu tai poikaset pääse mereen asti. Näistä syntyy hiekkaan paljon ravinteita, jotka auttavat rantojen kasvillisuutta ja siten myös ehkäisevät eroosiota.

Kilpikonnat pitävät meduusakannan kurissa

Merikilpikonnat syövät erilaisia meduusoja. Muun muassa merinahkakilpikonnan pääasiallinen ravinnonlähde ovat meduusat, koska ne ovat helposti pyydystettävää ravintoa. Näihin meduusoihin kuuluu myös polttavia lajeja, jotka ovat haitallisia kalastukselle ja virkistysaktiviteeteille. Merikilpikonnan piirteet ovat evoluutiossa kehittyneet niin, etteivät meduusat polta niitä syödessä.

Merikilpikonnat ovat tärkeitä meriruohon ja korallien kannalta

Tutkimukset osoittavat, että merikilpikonnat ovat tärkeitä muillekin lajeille. Meriruohopenkit, joissa merikilpikonnat oleilevat kasvavat paremmin kuin ne, joissa merikilpikonnia ei käy. Erityisesti liemikilpikonnat syövät meriruohoa ja kuten tavallinen ruoho, meriruoho kasvaa paremmin kun sitä “leikataan” säännöllisesti. Meriruohopenkit ovat monille kalalajeille tärkeitä kasvupaikkoja.

Merikilpikonnilla on myös korallien kannalta tärkeä rooli. Karettikilpikonnat syövät koralleille haitallisia sieniä, jotka saattaisivat muuten estää korallien kasvun, joka jo itsessään on hidasta. Koralliriutat puolestaan ovat koti sadoille eri lajeille meressä.

Merimatkailun vetonaula

Merimatkailu on tärkeä tulonlähde monille matkakohteille. Merikilpikonnat ovat yksi merimatkailun vetonauloista. Esimerkiksi sukeltajat valitsevat monesti kohteen sieltä löytyvien lajien perusteella. Myös monet muut merimatkailuun liittyvistä lajeista ovat riippuvaisia merikilpikonnien olemassaolosta.

 

Tämän blogipostauksen inspiraationa toimi Bonaire Turtlesin artikkeli merikilpikonnien asemasta ekosysteemissä.

Kiinnostuitko aiheesta? Tiedonjanoon suosittelemme lukemaan merikilpikonnien uhista. Ekomatkaajien kautta merikilpikonnien suojelutyöhön voi lähteä Thaimaahan ja Costa Ricaan. Lue myös kokemuksia vapaaehtoistyöstä merikilpikonnien parissa.

Merikilpikonna uimassa meressä Phra Thongin rannoilla.

Uhanalaisten eläinten suojeleminen kannattaa

Posted By : Maria Ojajärvi/ 351 0

Söpöt ja pörröiset eläimet ovat hyvästä syystä monen luonnonsuojelujärjestön keulakuvina. Kissat ja koirat ovat suosittuja lemmikkejä. Kissavideot pysyttelevät suosituimpien videoiden joukossa. Pandat ja vastasyntyneet eläintenpoikaset ovat kaikki söpöjä. Tuskin uhraamme montaakaan ajatusta niille muille pikkueläimille, kuten hyönteisille, madoille ja pieneliöille, joiden varassa maapallon ekosysteemien säilyminen ja hyvinvointi kuitenkin on.

On helppoa antaa muutama euro sellaisen asian suojelemiseen, jonka näkee tai joka on käsinkosketeltava. Kuka sen sijaan suojelee ampiaisia? Ne eivät ole söpöjä eikä niitä voi silittää ja niillä on huono maine. Mehiläisten vähenemisestä maailmanlaajuisesti on puhuttu jo pitkään. Niiden vähenemisellä arvellaan olevan vaikutuksia koko maailman ruoantuotantoon. Kuinka moni kuitenkaan miettii tällaista, kun pelko joutua pistetyksi on kova?

Valtameret peittävät yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Vuosi 1997 julistettiin Kansainväliseksi koralliriuttojen vuodeksi ja pyrkimyksenä oli maailmanlaajuisesti suojella koralliriuttoja. Ilman suojelua koralliriutat todennäköisesti saattavat olla alle sadan vuoden kuluttua miltei hävinneet. Alueiden suojelu kannattaa, mutta meren salaisuuksista tiedetään liian vähän eikä niitä sen takia osata vielä kunnolla suojella. Ne ovat piilossa eikä niitä sen takia monikaan ajattele. Niitä ei näe. On kuitenkin monia helppoja tapoja auttaa ja suojella mm. koralliriuttoja. Tällainen tapa on mm. käyttää koralliystävällistä aurinkorasvaa.

Usein sanotaan, että et voi kaivata sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Moni ei ole koskaan nähnyt koralleja. Harva on nähnyt elävää merikilpikonnaa. Asioita, joita ei ole nähnyt tai itse kokenut, ei helposti kaipaa. Kaivataanko näitä sitten, kun niitä ei enää ole? Uhanalaisten eläinten suojeleminen on helppoa ja vapaaehtoistyövoimin tehtävä suojelutyö on helppo yhdistää omaan lomamatkaan.

Kun matkustat ulkomaille, voisitko samalla tehdä hyvää työtä eläinten suojelemiseksi? Onko enää edes järkeä matkustaa vain huvin vuoksi? Voisiko hyvä vaihtoehto olla esimerkiksi kävellä autiolla hiekkarannalla tarkkaillen onko kilpikonna käynyt munimassa? Tämä tuntuu lomalta, mutta samalla teet merkityksellistä työtä keräten tärkeää dataa kilpikonnista. Suojelu kannattaa – yhä useampi merikilpikonna selviytyy vapaaehtoisten ansiosta!

En itse halua sanoa kahdenkymmenen vuoden jälkeen, että en tehnyt mitään asian hyväksi. On turha miettiä asioita siinä vaiheessa, kun kilpikonnia ei enää ole. Voisitko sinä auttaa uhanalaisia eläimiä nyt?

Tällaisia uhanalaisten eläinten suojelumatkoja tarjoaa Ekomatkaajat – voisitko sinä auttaa?

Merikilpikonnan munia hiekassa.

Koronan vaikutus ekomatkailussa

Posted By : marmar/ 385 0

Tämän vuoden alussa Kiinan Wuhanista lähti leviämään uusi virus, joka kulkee nimellä COVID-19, koronavirus. Se on nyt levinnyt maailmanlaajuisesti ja vaikuttanut esimerkiksi useiden maiden taloudelliseen tilanteeseen, rajoittanut ihmisten liikkumista ja johtanut rajojen sulkemiseen.

Yksi suurimmista syistä miksi COVID-19 levisi niin nopeasti ympäri maailmaa, on luultavasti matkailu. Virus on todettu helposti leviäväksi. Kun joku tartunnan saanut matkusti maasta toiseen, kuljetti hän viruksen mukanaan ja pian se oli levinnyt ympäri maailmaa. Viruksen leviämisen vuoksi kaikkialla maailmassa on jouduttu rajoittamaan ihan arkipäiväisiäkin asioita, monissa maissa koulut ovat sulkeneet ja toimivat etäopetuksella sekä useat työpaikatkin ovat siirtyneet etätyöhön. Useita julkisia tiloja kuten kirjastoja on suljettu. Suurin osa ihmisitä välttää julkista liikennettä ja tämän myötä sitä on myös vähennetty. Kaikkialla ulos menemistä ei ole kielletty, mutta kotona pysymistä suositellaan. 

Miten tämä kaikki vaikuttaa kilpikonnien suojeluun?

Useat maat sulkevat rajansa ja lentoliikennettä vähennetään paljon ja jopa suljetaan kokonaan. Ihmiset eivät uskalla matkustaa minnekään edes kotimaansa sisällä. Tämä vaikuttaa myös matkayhtiöiden taloudelliseen tilanteeseen. Kun ei ole matkustajia, ei myöskään tule rahaa. Normaaleissa tilanteissa luultavasti esimerkiksi lentoyhtiöillä voi olla satoja matkustajia ja nyt kun niitä ei ole juuri ollenkaan ja näin lentoyhtiön tulovirta ehtyy. Myös turistikohteissa olevilla työntekijöille tulee hankalaa, sillä turisteja ei ole ja heidän toimeentulosa on uhattuna. Köyhissä maissa ja pienyrityksillä tällä on pahin vaikutus.

Ekomatkaajien toimintaan ja kohteisiin koronalla on suoria vaikutuksia. Kaikki matkat on jouduttu siirtämään keväältä syksylle.

Costa Rican merikilpikonnien suojelukohteessa vain varsinainen henkilökunta on enää paikalla. Vapaaehtoisia ole enää lainkaan toiminnassa mukana, vaan toiminta on jouduttu sulkemaan ulkopuolisilta ainakin 1.5.2020 saakka. Tämän johdosta merikilpikonnien munia jää poikkeuksellisen paljon hiekkarannalle eikä kaikkia poikasia saada pelastettua. Kaikki Costa Rican merikilpikonnalajit ovat uhanalaisia ja jos niitä saadaan pelastettua vähemmän, myös lajin toipuminen tilanteesta hidastuu ja vaikeutuu.

Paikkojen sulkemisella ja matkustamisen välttämisellä viruksen leviäminen saadaan paremmin haltuun nyt kun rokotetta ei olla saatu kehitettyä. Toivottavasti kuitenkin pystytään palaamaan mahdollisimman pian taas normaaliin arkeen, vaikka viruksen aisoihin saamisen jälkeen täytyy siitä toipua.

Ota meihin yhteyttä ja mietitään yhdessä, kuinka voisimme auttaa kilpikonnia nyt ja tulevaisuudessa! Voit lähettää meille sähköpostia info@ekomatkaajat.fi

Linnea Pirkkanen
TET-harjoittelija