Rantaan huuhtouneista sandaaleista tehty kilpikonnateos.

Työvuorot Thaimaassa Phra Thongin saarella

Posted By : Maria Ojajärvi/ 21 7

Oletko suunnitellut lähteväsi vapaaehtoistyöhön Phra Thongille?

Tässä blogissa kerromme omaan kokemukseen perustuen siitä, minkälaisia työvuoroja Phra Thongilla merikilpikonnaprojektissa on.

Suuntaa antava aikataulu

5.30 Rannalla mahdollisten merikilpikonnan jälkien monitorointia, jonka jälkeen aamupala
9.00 Säämittaukset
9.30-11.30 Merikilpikonnien käyttäytymisen seuranta läheiseltä kukkulalta
13-14 Lounas
14 – Merikilpikonnien käyttäytymisen seuranta läheiseltä kukkulalta
19.30 Päivällinen

Päiväkohtaisia aikatauluja ei kirjata ylös, vaan seuraavan päivän ohjelma suunnitellaan yhdessä edellisenä iltana. Tyypillinen työpäivä on 3 – 6 tuntia pitkä ja saattaa jakautua aamuvuoroon ja iltavuoroon. Kun vapaaehtoisia on enemmän, saatat saada enemmän vapaa-aikaa. Jos kilpikonna saapuu munimaan, muuttaa se aikataulut hetkessä ja vapaa-aikaa ei välttämättä olekaan. Vapaa-aikaa on kuitenkin riittävästi joka päivä.

Aikataulu omiin kokemuksiin perustuen

Päivä 1

Aikainen herätys bungalowissa. On vielä ihan pimeää eikä mistään kuulu ääniä. Olemme lähdössä tänään retkelle.

Kokit ovat hereillä ja klo 6:45 saamme aamupalaksi riisikeittoa, mehua ja kahvia. Lähdemme liikkelle klo 7. Suuri osa pitkistä matkoista kuljetaan lava-auton kyydissä. Osallistumme meriruohoprojektiin paikallisen tutkijan, Barryn kanssa. Rannan ulkonäkö muuttuu lasku- ja nousuveden mukaan. Pääsemme tutkimaan läheltä mm. merisiilejä ja simpukoita. Barry on todella innostunut työstään ja opimme paljon uutta hänen kertoessaan projektistaan. Tutkimusalue on todella laaja ja on ilo nähdä projekti lyhyesti, kunnes vesi jo nousee, peittää alueen ja lähdemme pois. Saaren lajisto on pitkälti vielä tutkimatta, joten Barryllakin riittää vielä tutkittavaa! Klo 9 tutustumme merimakkaroihin, jotka kasvavat lammessa, kunnes ne myydään. On todella outo tunne pitää merimakkaraa kädessä – tästä pitää ottaa kuva!

Klo 10 tutustumme kansalaisjärjestön ylläpitämään museoon ja siivoamme museolla. Täällä pääsee näkemään mm. eri vaiheisiin kehittyneitä merikilpikonnia. Museota esitellään myös turisteille. Kansalaisjärjestö saa turisteilta pienen pääsymaksun ja esittely tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Klo 11:30 on mahdollisuus käydä ostoksilla kylän pienessä kaupassa. Moni päättääkin jättää vähän rahaa paikallisille ja ostaa jotain pientä evästä kaupasta. Klo 12 on lounaan aika. Menemme syömään kylän ainoaan ravintolaan, jossa meille on tarjolla nuudelia, tofua ja keitettyjä kasviksia. Jälkiruoaksi on tuoretta ananasta.

Klo 13-14:30 vapaa-aikaa. Moni menee uimaan, snorklaamaan, sukeltamaan tai lukemaan kirjaa riippumattoon.

Klo 14:30 moni vielä jatkaa vapaa-ajan viettoa, mutta haluan mennä valmistamaan koristeita rannalle huuhtoutuneista muoviroskista. Valmistamme rikkinäisistä rannalta löytyneistä sandaaleista koristeita. Tämä taito opetetaan paikallisille. Jatkossa he voivat itse valmistaa kilpikonnalta näyttäviä koristeita.

Klo 16:15-18:15 on päivän ensimmäinen työvuoro: Hornbill kukkulalla kilpikonnien ja veneiden monitorointi. Työvuoron aikana oli tuulista ja varjoisaa, joka helpottaa työntekoa. Kahdessa tunnissa uppoaa helposti omiin ajatuksiinsa, kun istuu paikallaan tuijottaen upeaa merimaisemaa. Tänään emme näe kilpikonnia kukkulalta.

Klo 19:30 on illallisen aika. Kokit ovat valmistaneet meille massaman currya, riisiä ja kananmunia. Jälkiruoaksi on tuoretta ananasta ja melonia. Päivän aikana askelmittariin kertyy 15.600 askelta.

Päivä 2

Aikainen herätys, repun pakkaaminen ja lähtö klo 6:30 rantakävelylle. Tarkkailemme, onko kilpikonna käynyt munimassa rannalle yön aikana. Menomatka tuntuu aina raskaammalta kuin paluumatka, koska jalat uppoavat hiekkaan joka askeleella. Kilpikonnan rantahiekkaan jättämiä jälkiä ei näe, jos kävelee vedenrajassa. Matka tuntuu loputtoman pitkältä, koska ensimmäisellä kerralla ei tiedä kuinka pitkälle pitää kävellä. Aurinko on vasta nousemassa ja se helpottaa kävelyä. Pääsemme kääntöpaikalle, jonka jälkeen alkaa paluumatka. Syömme pienet eväät ja nautimme hiljaisuudesta. Valitettavasti emme näe jälkiä hiekassa, mutta toteamme silti tehneemme hyvää työtä. Tärkeintä on, että joku kävelee rannan joka aamu. Jos pesä olisi löytynyt se olisi ehkä siirretty turvallisempaan paikkaan rantahiekalta. Paikalliset ovat vuosisatoja syöneet kilpikonnan munia, joten haluamme näyttää paikallisille, että uhanalaisten merikilpikonnien suojelu on tärkeää työtä. Onneksi kansalaisjärjestö tekee ympäristövalistustyötä ja paikallisista varsinkin nuorimmat alkavat hiljalleen ymmärtää työmme merkityksen.

Kävelyn jälkeen pääsemme aamupalalle. Tarjolla on leipää, pannukakkua, mehua ja kahvia. Aamupalan jälkeen on lähtö sääasemalle. Nousuveden aikaan vesi voi peittää lähes koko rantahiekan ja kuljemme sääasemalle vuorokaudenajasta riippuen kävellen hiekkarantaa pitkin tai veden pinnalla kulkevan itsetehdyn kellukkeen kyydissä. Mittaamme lämpötilan ja veden lämpötilan. Mittaamme myös nousuveden korkeuden. Kello on 11 ja tähän mennessä askelmittariin on kertynyt 18.400 askelta.

Lounas on klo 13 ja tarjolla on nuudelia, kanaa ja tuoretta ananasta.

Vapaa-aikaa klo 14-15.

Klo 16-17 ohjelmassa on rantojen siivous, joka tehdään yhteistyössä paikallisen resortin kanssa. Rantojen siivous tehdään yhdessä kerran viikossa, mutta lisäksi jokainen saa toki kerätä roskia esimerkiksi aamukävelyn aikana tai vapaa-ajalla. Kun kaikki isoimmat roskat isolta ranta-alueelta on kerätty ja olemme saaneet täytettyä kymmenen isoa jätesäkkiä alamme olla helteen uuvuttamia meille tarjotaan resortilla kylmät juomat. Illallinen on klo 19:30 ja tarjolla on riisiä, kanaa ja nuudelikeittoa. Päivän aikana kertyi yhteensä 32.000 askelta.

Päivä 3

Klo 7:30 aamupalaksi pannukakkua, leipää, mehua ja kahvia. Savanniretkipäivä alkaa klo 8. Normaalisti vietämme aikaa rannan tuntumassa, mutta tänään pääsemme lava-auton kyydillä tutustumaan saareen paremmin. Saaren keskiosa on savannia. Korkeimmat kohdat ovat noin 12 metriä korkeat kukkulat saaren pohjoisosassa. Saaren itäosa on mangrove-metsää. Saaren länsi-osa on 15 kilometrin pituinen lähes autio ranta, jolla kilpikonnat pesivät. Retken aikana pysähdymme tutustumaan luontoon paremmin. Käymme myös paikallisella orkideafarmilla ja paikallisessa koulussa.

Tänään on myös mahdollisuus päästä ostoksille. Täällä ostoksilla käyminen tarkoittaa yleensä sitä, että voit ostaa esimerkiksi kylmän juoman tai pientä evästä ja jättää samalla rahaa paikallisille.

Saarella tulee aina varautua yllätyksiin. Retken piti olla jo loppumassa kun kuulimme, että rannalta on löydetty kahdet kilpikonnan jättämät jäljet. Lähdemme saman tien katsomaan jälkiä. Saavumme retkeltä suoraan lounaalle klo 13:45. Ruoaksi on nuudelia ja kanaa. Loppupäivä on vapaa-aikaa. Illalliseksi on riisiä, kanaa, ananasta ja banaania. Vaikka riisiä ja kanaa on lähes joka päivä siihen ei todellakaan kyllästy. Kokit tekevät todella herkullista ruokaa! Päivän aikana yhteensä 16.600 askelta.

Kilpikonnan jättämien jälkien perusteella päädytään siihen, että rannalle pitää lähteä seuraavana yönä. Osa vapaaehtoisista lähtee koko yöksi klo 20-09 rannalle katsomaan, palaako kilpikonna munimaan. Seuraavana aamuna kuulemme, että he olivat tehneet kolmen tunnin mittaisia kävelyitä rannalla ja nukkuneet vuoroissa lyhyitä tunnin unia.

Päivä 4

Yövuorossa olleilla on tänään vapaapäivä.

Me muut lähdemme klo 9-11 Hornbill kukkulalle. Kilpikonna tulee iloksemme tervehtimään meitä pintaan 15 minuutin välein. Kirjaamme lomakkeeseen, missä kohtaa näimme kilpikonnan. Tänään kukkulalla on kuuma ja pidämme sateenvarjoa pään päällä, jotta jaksamme istua helteessä pari tuntia. Aamuvuoron aikana askelmittariin kertyy yhteensä 4000 askelta. Loppupäivä on vapaata. Illalliseksi on riisiä, kanaa ja vesimelonia.

 

Nämä muistiinpanot on kirjattu ylös maaliskuussa 2019.

Tutustu tarkemmin Phra Thongin kohteeseen ja lue Julian kokemuksista saarella.

Seuraava kausi alkaa 1.1.2022. Hae mukaan! Lähetä meille sähköpostia info@ekomatkaajat.fi

Vapaaehtoistyöntekijät tekemässä säämittauksia Thaimaassa Phra Thongin saarella.

Vastuullisuustoimenpiteet Phra Thongilla

Posted By : Katariina/ 29 2

Ekomatkaajat tekee yhteistyötä vain vastuullisten yhteistyökumppanien kanssa. Tähän lauseeseen olet saattanut törmätä nettisivuillamme, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tässä blogisarjassa otamme tarkasteluun jokaisen vapaaehtoistyökohteemme erikseen ja kerromme minkälaisia vastuullisuustoimenpiteitä kohteessa tehdään.

Edellisessä osassa kohteenamme oli Osan niemimaa Costa Ricassa.Tässä blogisarjan toiseksi viimeisessä osassa aiheena on vastuullisuustoimenpiteet Phra Thongilla, Thaimaassa. Saarella on suojeltu merikilpikonnia jo vuodesta 1996 lähtien. Kohde on noussut myös monen vapaaehtoistyöhön lähteneen suosikiksi. Merikilpikonnien suojelun lisäksi kohteessa panostetaan muun muassa ympäristötietoisuuden lisäämiseen, ekoturismiin ja yhteistyöhön paikallisten kanssa.

Merikilpikonnien suojelu

Suojelutyössä päätehtäviin kuuluu pitkät rantakävelyt aamuisin, joilla havainnoidaan lähellä olevien kalastusalusten määrää ja rannoilla liikkuvia ihmisiä sekä etsitään merikilpikonnien jälkiä. Lisäksi yleisimpiin tehtäviin kuuluu säämittausta ja merikilpikonnien havainnointia kukkulalta.

Tutkimustyö

Myös muu luonnonsuojelu ja saarelta löytyvien lajien tutkiminen ovat iso osa projektia. Koska lajisto on monipuolista, Phra Thongilla tutkitaan muun muassa koralliriuttoja, meriruohoa, mangrovemetsiä ja erilaisia lintulajeja. Vapaaehtoisten on mahdollista osallistua myös näihin tutkimuksiin.

Ympäristötietoisuus

Yksi vapaaehtoisprojektia Phra Thongilla vetävän kansalaisjärjestön tärkeimmistä tavoitteista on ympäristötietoisuuden lisääminen, sekä vapaaehtoisten, turistien että paikallistenkin keskuudessa. Vapaaehtoiset pääsevät vähintään kerran viikossa mukaan siivoamaan saaren rantoja, mutta siihen kannustetaan myös muutoin. Vapaaehtoistyöhön kuuluu myös opastamista saarella sijaitsevassa merikilpikonnamuseossa sekä “Turtle Talks” -infojen järjestämistä saarella vieraileville turisteille. Infot ovat erittäin suosittuja ja niiden kautta halutaan kannustaa turisteja mukaan luonnonsuojeluun ja opettaa heille merikilpikonnien suojelun tärkeydestä.

Paikallisyhteistyö & ekoturismi

Projekti työllistää paikallisia sekä suoraan että välillisesti. Esimerkiksi vapaaehtoisille kuuluva ruoka on paikan päällä valmistettua thaimaalaista ruokaa, jota on kehuttu kovasti. Silloin tällöin käydään myös ravintolassa yhdessä saaren kylistä. Mahdollisuuksien mukaan projektilaiset pääsevät myös majoittumaan osan ajasta paikallisten perheiden luona kotimajoituksessa. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus oppia lisää paikalliskulttuurista. Pahimpaan pandemia-aikaan vapaaehtoiset projektin vetäjät eivät päässeet paikalle Thaimaahan, jolloin apuun saatiin saaren asukkaita. Yhteistyötä on siis monenlaista.

Vapaaehtoistyöprojektin kantaviin teemoihin kuuluu ekoturismi. Ruoka, majoitus ja projektissa työskentelyn aikainen elämäntapa pyrkivät kaikki suojelemaan ympäristöä ja minimoimaan kulutuksen. Vapaaehtoisen kannattaakin tulla Phra Thongille avoimin mielin ja valmiina seikkailuun, sillä saarella pääsee muun muassa käyttämään ämpärisuihkua ja asumaan bungaloweissa tai teltoissa.

 

Vastuullisuustoimenpiteet Phra Thongilla Lisää Phra Thongin vapaaehtoistyöprojektista ja merikilpikonnien suojelusta opit katsomalla aiemmin syksyllä julkaisemamme lyhyen virtuaalimatkan. Mikäli olet käynyt jo kohteessa vapaaehtoistöissä, kommentoi alle reissun ikimuistoisin hetki. Blogisarjan viimeisessä osassa kohteena Kreikan Kalamos.

Vapaaehtoistyöstä yleisesti kiinnostuneita suosittelemme lukemaan aiemman kolmiosaisen blogisarjamme ensimmäisentoisen, kolmannen ja neljännen osan.

Vapaaehtoistyöntekijä katselemassa kahta norsua.

Vastuullisuustoimenpiteet Phuketissa

Posted By : Katariina/ 39 2

Ekomatkaajat tekee yhteistyötä vain vastuullisten yhteistyökumppanien kanssa. Tähän lauseeseen olet saattanut törmätä nettisivuillamme, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tässä blogisarjassa otamme tarkasteluun jokaisen vapaaehtoistyökohteemme erikseen ja kerromme minkälaisia vastuullisuustoimenpiteitä kohteessa tehdään.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsittelimme Etelä-Afrikan vapaaehtoistyökohdettamme. Tässä blogisarjan toisessa osassa kohteenamme on Phuketin norsujen suojelukeskus Thaimaassa. Suojelukeskukseen pelastetut norsut ovat kaltoinkohdeltuja, mutta Phuketissa ne saavat uuden elämän. Vastuullisuus Phuketissa koostuu monesta tekijästä, joista tärkeimpänä on eläineettisyys.

Eläineettisyys vastuullisuuden perustana

Phuketin norsujen suojelukeskuksen perustaminen sai alkunsa havahtumisesta norsujen huonoon kohteluun. Suojelukeskukseen pelastetut norsut ovat viettäneet koko siihen astisen elämän palvellen turismia tai työvoimana hakkuilla. Niillä on ratsastettu, niitä on pidetty pienissä aitauksissa tai ketjulla kahlittuna. Monilla suojelukeskuksen norsuista on tästä syystä myös fyysisiä vammoja.

Norsujen suojelukeskuksesta puhutaan myös norsujen vanhainkotina, sillä siellä ne saavat viettää leppoisia päiviä. Norsut liikkuvat vapaasti suojelukeskuksen alueella, niiden vammoja hoidetaan ja ne saavat ravitsevaa ruokaa. Norsuilla ei ratsasteta ja niiden kanssa ei pääse uimaan. Ainoa lähikontakti vierailijoihin on lyhyiden syöttöhetkien aikana, muuten norsut saavat temmeltää lajinomaisesti. Suojelukeskukseen on rakennettu silta, jolta vierailijat ja vapaaehtoiset saavat katsella norsujen puuhia ja esimerkiksi niiden uimista häiritsemättä niitä.

Vapaaehtoisten panos ja keskuksen toiminnan rahoittaminen

Vapaaehtoistyöntekijöillä on norsujen suojelukeskukselle suuri merkitys. Sen lisäksi, että toimintaa rahoitetaan vapaaehtoismaksuilla, vapaaehtoisten työpanos on merkittävä. Vapaaehtoisten työtehtävät vaihtelevat paljon, mutta niihin sisältyy esimerkiksi ruokien valmistusta norsuille. Norsut syövät jopa 1,1 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa, joten hommaa riittää. Norsujen suojelukeskuksen toimintaa rahoitetaan vapaaehtoismaksujen ja vierailujen lisäksi lahjoituksilla.

Vierailijat ja vapaaehtoiset voivat myös ostaa työntekijöiden valmistamia rannekoruja, joiden tuotoilla tuetaan keskuksen.

Ruoka

Vapaaehtoistyöläisille suojelukeskuksessa tarjottu ruoka on paikallista thai-ruokaa. Lihaa ei kuitenkaan ole tarjolla, vaan vaihtoehdot ovat kasvissyöjille ja vegaaneille sopivia. Siis eläinettistä ja ympäristöystävällistä sapuskaa on tarjolla.

Norsujen ruoan suhteen suojelukeskuksella on tavoitteena tulla omavaraiseksi. Alueelle istutettiin touko-lokakuussa 1200 banaanipuuta ja niiden lisäksi on istutettu myös eväpalmuja ja elefanttisulkahirssiä.

Liikkuminen

Phuketin norsujen suojelukeskuksen alueella liikutaan enimmäkseen jalkaisin, mutta käytössä on myös sähköllä toimivia golfautoja, joilla päästään alueen lähes jokaiseen kolkkaan. Suojelukeskuksen alueelle ei voi ajaa omalla autolla. Alue on rakennettu esteettömäksi, joten myös pyörätuolilla voi saapua katsomaan norsuja.

 

Suosittelemme lämpimästi kaikkia norsujen ystäviä katsomaan Youtubessa virtuaalimatkan Phuketiin, jolla saat kokonaisvaltaisemman kuvan suojelukeskuksen toimista ja tutustut myös norsujen tarinoihin. Blogin puolella voit lukea Iiriksen silmiä avaavan kokemuksen norsuturismista. Vastuullisuus Phuketissa, kuten kaikissa muissakin kohteissamme, on tärkeä arvo. Seuraavassa osassa käsittelemme Teneriffan kohdetta. Mikä kohteista kiinnostaa sinua eniten?