Merikilpikonna uimassa meressä Phra Thongin rannoilla.

Kilpikonnien kaltoinkohtelu

Posted By : Maria Ojajärvi/ 77 0

”Poliisi löysi miehen matkatavaroista 1500 ilmastointiteipillä sidottua elävää kilpikonnaa.” Kertoo Yle-uutiset. Eikä tämä suinkaan ole harvinaislaatuinen tapahtuma maailmalla. Harva salakuljettaja vain jää kiinni. Kyseinen takavarikko tehtiin Filippiineillä Manilan lentokentällä. Tullivirkailijat löysivät kilpikonnat neljästä matkatavarapaketista, joita kukaan ei ollut noutanut. Kilpikonnat oli kääritty tiukasti ilmastointiteipillä, jotta ne eivät pääsisi liikkumaan pakkausten sisällä. Kilpikonnien myyntiarvo katukaupassa olisi ollut noin 80 000 euroa. Kilpikonnia salakuljetetaan lemmikeiksi, mutta myös ruuaksi ja rohtojen raaka-aineiksi. Tekijää voi uhata kahden vuoden vankeustuomio, sekä iso sakkorangaistus, jos hän jää kiinni.

”Madagaskarilaisen talon sisältä paljastui epäilty salakuljetusfarmi-lähes 10 000 sädekilpikonnaa viety turvaan.” Kertoo Yle-uutisten toinen otsikointi. Taloon oli tehty ratsia nimettämän vihjeen perusteella. Sädekilpikonna on äärimmäisen uhanalainen.  Kyseistä lajia löytyy vain Madagaskarilta.

Todennäköistä on, että kilpikonnat on yritetty kuljettaa eri puolille maailmaa lemmikeiksi. Paikalle menneet poliisit kuvailevat näyn olleen ennennäkemätön. Tuhannet eri kokoiset kilpikonnat peittivät kaksikerroksisen talon lattian kauttaaltaan jumiutuneina toisiinsa kiinni, vailla tilaa liikkua.

Koko talosta kerättiin yhteensä 9 888 elävää kilpikonnaa ja 180 kuollutta. Pelastetut eläimet vietiin turvaan. Viikko pelastusoperaation jälkeen, 574 pelastettua kilpikonnaa oli kuollut joko nestehukkaan tai infektioon.

Rehottavan salametsästyksen vuoksi yli 9 000 kilpikonnan vapauttaminen luontoon ei tule kysymykseen, vaan vankeudessa pitäminen jatkossakin takaa niille parhaan mahdollisuuden selvitä.

Epäillyt tekijät, kaksi miestä ja yksi nainen, jotka omistivat talon, oli otettu kiinni tapauksen johdosta. Kaksi miestä olivat juuri hautaamassa kuolleita kilpikonnia poliisien saapuessa paikalle.

 

Sädekilpikonnilla käytävässä laittomassa kansainvälisessä kaupassa liikkuu suuret rahat, sillä yksittäisen sädekilpikonnan myyntihinta voi olla jopa 3 000 euroa. Ne ovat erityisen arvokkaita niiden yläkilven keltaisten tähtikuvioiden vuoksi.

Sädekilpikonnien pyydystäminen on laitonta Madagaskarilla ja 182 maan ja Euroopan unionin allekirjoittama sopimus kieltää lajista käytävän kaupan.

Siitä huolimatta eläimet ovat enenevissä määrin salametsästäjien kohteena, jotka joko myyvät niitä paikallisesti syötäväksi, tai salakuljettavat ne elävänä Kaakkois-Aasiaan tai Kiinaan, missä ne myydään matelijoiden kerääjille.

Uhanalaisten lajien pyydystäminen ja myynti on kielletty kansainvälisellä CITES-sopimuksella, mutta silti kiinnijääneet salakuljettajat selviävät yleensä sakoilla ja ehdonalaisella.

Kaikkiaan uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppa on vuosittain yli kahdenkymmenen miljardin euron bisnes, mutta yksittäinen salakuljettaja ei silti rikastu, hän saa muutaman satasen eläimestä.

Eläinten kaltoinkohtelussa on kyse meistä ihmisistä ja meidän itsekkäistä haluistamme. Siitä, mitä me ihmiset arvostamme.

 

Ekomatkaajien kautta pääset auttamaan uhanalaisia eläimiä vapaaehtoistyötä tekemällä.

Lue lisää kilpikonnien suojelusta ja kohteistamme, joissa pääset auttamaan merikilpikonnia.

Seuraavissa blogeissa kerromme miksi merikilpikonnat ovat uhanalaisia ja miten niitä voi auttaa.

-Sonia

Norppa uimassa meressä.

Uhanalaisten lajien auttaminen arjessa

Posted By : Katariina/ 249 14

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n, mukaan sukupuutto uhkaa jopa 28:aa prosenttia eläin- ja kasvilajeista. Yleisimpiä syitä uhalle ovat ilmastonmuutos, laiton eläinkauppa ja lajien elinympäristön tuhoutuminen. Erityisesti pienillä saarilla ja muilla eristetyillä alueilla elävät kotoperäiset lajit ovat vaarassa. Mitä voimme tehdä arjessa uhanalaisten lajien auttamiseksi?

Arkielämässä uhanalaisten lajien auttaminen voi tuntua hankalalta ja kaukaiselta asialta. Toki esimerkiksi vapaaehtoistyöhön lähtemällä voi konkreettisesti auttaa uhanalaisia lajeja, mutta myös arkielämässä tekemämme päätökset ovat tärkeitä. On hyvä muistaa, että loppujen lopuksi kaikki maapallolla on yhteydessä toisiinsa. Jonkin pienen eliön katoaminen toisella puolella maailmaa, voi merkittävästi vaikuttaa omaan elämäämme. Siksi halusimme koota tähän blogiin asioita, joita voimme tehdä joka päivä auttaaksemme uhanalaisia lajeja.

Ota selvää oman alueesi uhanalaisista lajeista & valista muita

Helposti uhanalaisista lajeista puhuessa ajatuksemme hyppäävät gorilloihin tai jääkarhuihin. Uhanalaisia lajeja löytyy valitettavasti kaikkialta, joten perehdy oman takapihasi lajeihin ja niiden auttamiseen, sekä kerro niistä muillekin. Suomessa uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi saimaannorppa, susi, meritaimen ja riekko.

Kierrätä ja osta kestäviä tuotteita

Yksi suurimmista syistä uhanalaisten lajien valtavalle määrälle on niiden elinalueiden kapeneminen. Monen lajin elinaluetta tuhotaan, koska sieltä saatavaa materiaalia käytetään erilaisten tuotteiden valmistamiseen. Siksi kierrättäminen ja tavaroiden huoltaminen pidemmän käyttöiän saavuttamiseksi ovat tärkeitä tekoja.

Kasvata kotoperäisiä kasveja

Eksoottiset kasvit saattavat villiintyä ja levitä, hävittäen samalla hauraimmat kotoperäiset lajit, jotka saattavat olla esimerkiksi tärkeä osa kotoperäisten eläinlajien ruokavaliota. Siksi puutarhan kasveja valitessa kannattaa olla tarkkana ja tukea alueen kasvistoa ja eläimistöä.

Vältä torjunta-aineiden käyttöä

Torjunta-aineet hävittävät haitallisia eliöitä, mutta ovat myrkyllisiä myös ympäristölle. Kannattaa tutustua torjunta-aineiden luonnonmukaisiin vaihtoehtoihin, joilla päästään ei-toivotuista vierailijoista eroon, mutta ne eivät myrkytä ympäristöä.

Vähennä muovia

Muovintuotannolla on välillisesti vaikutusta eläimiin, mutta myös ihan suoraan. Esimerkiksi merissä kelluvat muovinpalat ovat haitallisia siellä eläville eläimille, jotka saattavat jäädä niihin kiinni tai erehdyksissään syödä muovia luullen sitä ruoaksi.

Vältä uhanalaisia lajeja hyödyntäen tehtyjä tuotteita

Valitettavasti vielä tänäkin päivänä joitakin uhanalaisia eläimiä käytetään esimerkiksi matkamuistojen tekemiseen. Ole siis tarkkana, etteivät tuliaiset reissusta sisällä esimerkiksi norsunluuta tai kilpikonnankuorta. Jos et ole varma mistä matkamuisto on valmistettu, kysy myyjältä. Jos mitään epäilyksiä herää, kannattaa jättää tuote ostamatta.

Pienennä hiilijalanjälkeäsi

Autoile vähemmän, pyöräile enemmän, vältä ostamasta tarpeettomia vaatteita ja tavaroita, suosi kasvisruokaa… Tapoja on monia, joilla voit vähentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeäsi.

Pysy merkityillä reiteillä

Vieraillessasi esimerkiksi kansallispuistoissa, pysy merkityillä reiteillä. Reitiltä poikkeaminen voi häiritä pesiviä lintuja tai saatat talloa vahingossa kasveja. Kansallispuistojen sääntöihin muutenkin kannattaa tutustua etukäteen. Lue myös blogimme vastuulliseen retkeilyyn liittyen.

Ilmoittaudu vapaaehtoistöihin uhanalaisten lajien hyväksi

Tätä voi tehdä niin lähiympäristössä, kuin kauempanakin. Ota yhteyttä paikalliseen luonnonsuojelujärjestöön, ja kysy miten voit auttaa työpanoksellasi. Ulkomaille auttamaan uhanalaisia eläimiä voit lähteä Ekomatkaajien kautta.

Vapaaehtoistöihin liittyen meillä on ihania uutisia: Thaimaa avautuu marraskuussa matkailijoille. Sen myötä myös merikilpikonnien suojeluprojektiin Phra Thongille pääsee taas 1.1.2022 alkaen. Seuraa Ekomatkaajia Facebookissa ja Instagramissa pysyäksesi ajan tasalla! Phra Thongin projektista lisää tietoa löydät täältä.

 

Toivottavasti tämä blogi sai sinut huomaamaan, että uhanalaisten lajien auttaminen on helpompaa kuin luulitkaan, ja että sitä voi tehdä pienten valintojen kautta. Mikä uhanalainen laji on sinulle erityisen lähellä sydäntä? Kerro kommenteissa alla.

 

Lähteet:

Retkipaikka.fi

Huffpost.com

Bestlifeonline.com

Munkkihylje luolassa.

Munkkihylje – maailman uhanalaisin hyljelaji

Posted By : Katariina/ 362 0

Munkkihylje – maailman uhanalaisin hylje

Onko munkkihylje jo sinulle tuttu laji? Ekomatkaajat tekee työtä uhanalaisten eläinlajien suojelemiseksi eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa haluamme esitellä sinulle munkkihylkeen. Kreikassa, Kalamoksen ”unohdetulla saarella” suojellaan munkkihylkeitä. Munkkihylje kuuluu maailman uhanalaisimpiin merinisäkkäisiin ja se on maailman uhanalaisin hyljelaji.

Uhanalaisuusluokitus

Maailmassa on enää vain noin 600 munkkihyljettä, joista puolet liikkuu Kreikan valtion merialueella. Munkkihylkeen suojelu aloitettiin 1970-luvun lopulla, ja sillä on ollut positiivisia vaikutuksia. Vuonna 2016 MOm eli Kreikan munkkihylkeiden suojeluun keskittyvä voittoa tavoittelematon järjestö uutisoi, että munkkihylje on siirtynyt IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Tämä osoittaa, että suunta on oikea, mutta paljon on vielä tehtävää.

Munkkihylkeen uhat

Munkkihyljettä uhkaa elinympäristön huononeminen ja häviäminen rannikkoalueiden kehityksen (muun muassa turismin) takia. Lisäksi munkkihylkeitä tapetaan kalastajien ja kalaviljelijöiden toimesta, koska kalastajat näkevät munkkihylkeen uhkana saaliin saamiselle. Munkkihylkeitä myös sotkeutuu kalaverkkoihin, joka johtaa niiden hukkumiseen. Yksi uhka munkkihylkeelle on myös sen ravinnon vähäinen saatavuus.

Nimen alkuperä

Kun lajista oltiin julkaisemassa ensimmäistä tieteellistä tutkimusta vuonna 1779, luonnontieteilijä Johann Hermann keksi nimen munkkihylje. Hän muisti lukeneensa artikkelin samankaltaisesta lajista, joka tunnettiin nimellä moine (munkki ranskaksi) Marseillessa. Hermann päätteli lajin olevan sama ja näki myös yhtäläisyyksiä lajin ulkonäön ja munkin välillä: hylkeen päänmuoto ja lapaluita muistuttavat hartiat. Niinpä Hermann päätti säilyttää nimen.

Munkkihylje Antiikin Kreikassa

Munkkihylje esiintyy usein Antiikin Kreikan aikaisten vaasien kuvituksessa. Kreikkalaisille munkkihylje oli tärkeä ja arvostettu eläinlaji. Kreikkalaisesta mytologiasta tuttujen jumalien Poseidonin ja Apollonin uskottiin suojelevan munkkihylkeitä. Muinaiset roomalaiset kuitenkin lähes metsästivät lajin sukupuuttoon, sillä sen turkki ja hylkeen rasvasta valmistettu öljy olivat arvokasta kauppatavaraa.

Miten munkkihylkeitä suojellaan?

Munkkihylkeitä suojellaan muun muassa rauhoittamalla rantoja ja perustamalla suojelualueita, joilla hylkeet voivat rauhassa pesiä ja lisääntyä. Pesimärannoilla käydään vain harvoin, sillä se häiritsee hylkeitä. Munkkihylkeistä ja niiden liikkeistä kerätään kuitenkin dataa, jota hyödynnetään lajin suojelussa.

 

Haluaisitko lähteä Kreikkaan munkkihylkeen suojelutyöhön? Lue lisää vapaaehtoistyökohteistamme.

Myös kotimaasta löytyy monenlaisia kohteita eläinten ystäville.

 

Blogitekstin lähteet:

Monachus Guardian

Greek Reporter

Delfiini uimassa meressä.

Delfiinit kaipaavat apuamme

Posted By : marmar/ 525 0

TIETOISKU! TIESITKÖ TÄMÄN DELFIINEISTÄ?

Delfiinit ovat äärettömän kiehtova, valaiden lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, joita pidetään hyvin älykkäinä. Tiesitkö kuitenkaan näitä faktoja delfiineistä?

Delfiinit elävät keskimäärin noin 17-vuotiaiksi, mutta jotkut yksilöt ovat tiedettävästi eläneet jopa 50-vuotiaiksi.

Delfiinit ovat lihansyöjiä. Aikuinen, 120 kiloinen delfiini syö noin 15kg päivässä, mm erilaisia kaloja ja mustekaloja.

KAIKKI delfiinilajit kuuluvat valaisiin, hammasvalaiden alalahkoon.

Delfiinit ovat yleensä maksimissaan 3 metrin mittaisia.

Monella on käsitys, että delfiini on ”laumaeläin”, mutta sen laumakäyttäytyminen riippuu lajista itsestään. On lajeja, jotka elävät tuhansien yksilöiden parvissa, kun taas myös lajeja, jotka elävät pitkälti ihan yksin tai vain muutaman lajitoverin kanssa.

Delfiini on nisäkäs, jolla on keuhkot. Kun delfiinit synnyttävät, ne kuljettavat poikasen veden pinnalle, jotta se oppii hengittämisen taidon.

Suurin osa delfiineistä tulee sukukypsiksi 6-16 vuoden ikäisinä.

Delfiini nukkuu vain toisella aivopuoliskolla, eli toinen aivopuolisko on aina aktiivinen.

Kuten muutkin nisäkkäät, delfiinit imettävät poikasiaan. Toisin kuin muut kalat, delfiinit ovat hyvin kiintyneitä poikasiinsa ja pitävät niistä hyvää huolta.

Delfiineillä on ”otsameloni”, jota ne käyttävät kaikuluotaamiseen. Se erittää ääniaaltoja, jotta se havaitsisi ympäristön vaarat ja muita elementtejä. Kaikuluotaus on selviytymisen kannalta erittäin tärkeää delfiineille, vaikka lajilla ei ole kovin monia saalistajia. Ihminen on delfiinin suurin uhka.

Delfiinit kommunikoivat toistensa kanssa erilaisilla äänillä erilaisissa tilanteissa. Suunnistaessaan ne päästävät klikkausääniä. Toistensa kanssa kommunikoidessaan, ne viheltävät. Kun delfiini on vihainen tai innoissaan, se päästää kovan purskahdusäänen. Äitidelfiineillä on omat äänet poikasilleen.

Delfiinit eivät ole niin älykkäitä kuin luullaan. Delfiinillä on noin 500 grammaa painavammat aivot kuin ihmisellä, mutta tämä liittyy valaiden lämmönsäätelykykyyn.

Vaikka delfiini ei ole niin älykäs kuin monet luulevat, tyhmästä eläimestä ei kuitenkaan ole kysymys. Delfiinit pystyvät ymmärtämään käsitteitä, ratkaisemaan yksinkertaisia tehtäviä ja käyttämään erilaisia työkaluja.

Hyvää delfiinien päivää 14.4.!

Täältä pääset lukemaan lisää Teneriffan kohteestamme, kun haaveilet delfiinien auttamisesta!

Iiris

Rantahietikkoa Costa Ricalla.

Uhanalaiset eläimet tarvitsevat apuamme – myös ensi vuonna

Posted By : Maria Ojajärvi/ 364 2

Ekomatkaajat perui kaikkien asiakkaittensa maalis- ja huhtikuun matkat 13.3.2020 Ulkoministeriön ohjeistuksen perusteella. Tällä hetkellä asiakkaitamme ei ole maailmalla. Vaikka maailmalla yleisesti on uutisoitu positiivisista vaikutuksista eläimiin ja luontoon, on tilanne meidän kohteissamme erilainen. Näissä tarvitaan vapaaehtoisia auttamaan uhanalaisia eläimiä!

Etelä-Afrikan projekti sulki ovensa vapaaehtoisilta 24.3.2020 aluksi vähintäänkin kuukauden ajaksi. Ekomatkaajien kautta kohteeseen oli lähdössä 24.3. kolme asiakasta. Olin surullinen kaikkien matkan varanneiden asiakkaiden takia, koska he eivät päässeet lähtemään matkalle. Toisaalta päällimmäinen tunne oli helpotus, sillä tulevasta ei kukaan tiennyt. Onneksi he kaikki halusivat siirtää matkansa syksylle ja ovat yhä lähdössä kohteeseen heti kun se on mahdollista. Uhanalaisten eläinten suojeleminen muutaman viikon matkan aikana on monen haave. Näin saa yhdistettyä tärkeän ja merkityksellisen työn sekä matkailun huuman. Nyt kansallispuistossa ei ole vapaaehtoisia, joka tarkoittaa monen työtehtävän jäävän tekemättä. Tämä tilanne on kriittinen myös uhanalaisten eläinten takia, sillä mitä vähemmän puistossa on vapaaehtoistyöntekijöitä, sitä enemmän alueesta jää monitoroimatta.

Costa Rican projekti ilmoitti 13.3., että he ovat toistaiseksi sulkeneet ovensa ainakin 1.5. saakka. 17.3. sain tietää, että vakituinen kilpikonnatiimi jatkaa töitään nyt hartiavoimin. Uhanalaisista eläimistä pidetään huolta joka tapauksessa. Kilpikonnien kannalta tilanne on muuttunut jo nyt. Kun aiemmin kymmenet vapaaehtoiset keräsivät munia rantahiekalta useampi muna pääsi turvaan keinohautomoon. Nyt tässä kohteessa yhä useammat munat jäävät rannalle, jolloin ne tuhoutuvat nousuveden takia, eläinten syödessä ne tai ihmisten takia. Paikalliset syövät yhä tuoreita munia ja myyvät niitä ravintoloille. Muuttuneen tilanteen takia myös Ekomatkaajien kautta tehty varaus pysyy alustavien varausten joukossa. Onneksi maailmalta on uutisoitu myös paljon hyviä uutisia eläinten oloista.

Tällä hetkellä voi haaveilla tulevasta matkasta. Uhanalaiset eläimet tarvitsevat apuamme myös ensi vuonna. Suosittelen katsomaan vielä Ekomatkaajien uusimman Youtube videon.

Miltä sinusta tuntuisi?

Merikilpikonnan munia hiekassa.

Koronan vaikutus ekomatkailussa

Posted By : marmar/ 561 0

Tämän vuoden alussa Kiinan Wuhanista lähti leviämään uusi virus, joka kulkee nimellä COVID-19, koronavirus. Se on nyt levinnyt maailmanlaajuisesti ja vaikuttanut esimerkiksi useiden maiden taloudelliseen tilanteeseen, rajoittanut ihmisten liikkumista ja johtanut rajojen sulkemiseen.

Yksi suurimmista syistä miksi COVID-19 levisi niin nopeasti ympäri maailmaa, on luultavasti matkailu. Virus on todettu helposti leviäväksi. Kun joku tartunnan saanut matkusti maasta toiseen, kuljetti hän viruksen mukanaan ja pian se oli levinnyt ympäri maailmaa. Viruksen leviämisen vuoksi kaikkialla maailmassa on jouduttu rajoittamaan ihan arkipäiväisiäkin asioita, monissa maissa koulut ovat sulkeneet ja toimivat etäopetuksella sekä useat työpaikatkin ovat siirtyneet etätyöhön. Useita julkisia tiloja kuten kirjastoja on suljettu. Suurin osa ihmisitä välttää julkista liikennettä ja tämän myötä sitä on myös vähennetty. Kaikkialla ulos menemistä ei ole kielletty, mutta kotona pysymistä suositellaan. 

Miten tämä kaikki vaikuttaa kilpikonnien suojeluun?

Useat maat sulkevat rajansa ja lentoliikennettä vähennetään paljon ja jopa suljetaan kokonaan. Ihmiset eivät uskalla matkustaa minnekään edes kotimaansa sisällä. Tämä vaikuttaa myös matkayhtiöiden taloudelliseen tilanteeseen. Kun ei ole matkustajia, ei myöskään tule rahaa. Normaaleissa tilanteissa luultavasti esimerkiksi lentoyhtiöillä voi olla satoja matkustajia ja nyt kun niitä ei ole juuri ollenkaan ja näin lentoyhtiön tulovirta ehtyy. Myös turistikohteissa olevilla työntekijöille tulee hankalaa, sillä turisteja ei ole ja heidän toimeentulosa on uhattuna. Köyhissä maissa ja pienyrityksillä tällä on pahin vaikutus.

Ekomatkaajien toimintaan ja kohteisiin koronalla on suoria vaikutuksia. Kaikki matkat on jouduttu siirtämään keväältä syksylle.

Costa Rican merikilpikonnien suojelukohteessa vain varsinainen henkilökunta on enää paikalla. Vapaaehtoisia ole enää lainkaan toiminnassa mukana, vaan toiminta on jouduttu sulkemaan ulkopuolisilta ainakin 1.5.2020 saakka. Tämän johdosta merikilpikonnien munia jää poikkeuksellisen paljon hiekkarannalle eikä kaikkia poikasia saada pelastettua. Kaikki Costa Rican merikilpikonnalajit ovat uhanalaisia ja jos niitä saadaan pelastettua vähemmän, myös lajin toipuminen tilanteesta hidastuu ja vaikeutuu.

Paikkojen sulkemisella ja matkustamisen välttämisellä viruksen leviäminen saadaan paremmin haltuun nyt kun rokotetta ei olla saatu kehitettyä. Toivottavasti kuitenkin pystytään palaamaan mahdollisimman pian taas normaaliin arkeen, vaikka viruksen aisoihin saamisen jälkeen täytyy siitä toipua.

Ota meihin yhteyttä ja mietitään yhdessä, kuinka voisimme auttaa kilpikonnia nyt ja tulevaisuudessa! Voit lähettää meille sähköpostia info@ekomatkaajat.fi

Linnea Pirkkanen
TET-harjoittelija